Peruskoulun erityisluokalta lukioon?

Tottakai lapsesi voi hakea ihan mihin haluaa. Toivottavasti haave lukiosta on oikeasti nuoren eikä vanhempien. Tähän törmään aika usein, että vanhemmat haluavat nuoren lukioon vaikka nuori itse ymmärtää, että mitään mahdollisuuksia siellä ei ole pärjätä.

Ne opettajat ja kuraattorit ja psykologit siellä koulussa kohtaa niin paljon masentuneita ja mielenterveysongelmaisia nuoria, että heiltä olisi aivan moraalitonta suositella lukiota ap: n nuorelle. Joku tuolla jo sanoikin, että kyllä erkkaluokilta menee nuoria lukioon, mutta nämä on yleensä asperger- tyyppisiä nuoria ei kehitysviive- oppilaita.

Mä en ainakaan ilkeyttäni torppaa kenenkään lukiohaaveita, haluan, että mun opettamistani nuorista tulee elämässään pärjääviä fiksuja aikuisia. Kannattaa pitää se mielessä ja se että jos se ope on kolme vuotta nuortasi opettanut niin sillä on aika hyvä mielipide nuoresi osaamisesta.

Erkkaope yläasteelta

Vierailija kirjoitti:

Hei ap, muistathan, että erityisluokalla saatu kasin arvosana ei vastaa peruskoulun arvosanoja. Erityispuolella on helpotettu materiaali ja läpipääsyraja alempana.

Olen itse lukion ope ja opettanut myös yläkoulussa erityispuolella. Lukioon pääsee nykyään heikommallakin keskiarvolla, mikä on osoittautunut melko huonoksi ratkaisuksi heikoille oppilaille. He tekevät kaikkensa ja saavat lisäopetusta, muttei se aina riitä. Vaikka kurssit vielä pääsisi jotenkuten läpi, iskee todellisuus viimeistään yo-kokeissa, joissa helpotusta ei tunneta.

Vastaa jos oppiaineet ei ole helpotettuja. Kokemusta on (ei oppimisvaikeuksia mutta autismin kirjolainen olen) hyppäsin jopa 1lk yli ja kävin matematiikkaa 2 vuotta ikätasoani ylempänä. Siirryin normiluokkaan (ensin avustajan kanssa) 5-6lk ja arvosanat nousi 8-9lk ilman avustajia tai pienluokkia keskiarvoon 8.5. Enkusta ja matikasta 10, äidinkielestä, yhteiskuntaopista, uskonnosta, fysiikasta, kemiasta 9 ja muista 7-8. 

Lukio tuskin on lapsellesi paras ratkaisu, jos vaikeuksia on monillakin osa-alueilla.

Minulla on diagnosoitu vaikea-asteinen hahmotushäiriö, joka näkyy matemaattisissa aineissa. Matematiikka oli minulla yksilöllistetty yläasteella, arvosana oli helpotettu seiska, joka vastasi normaalin opetuksen 5-6 arvosanaa, eli mukautetut numerot eivät vastaa perusopetuksen numeroita.

Hain peruskoulun jälkeen kuitenkin lukioon, koska pärjäsin todella hyvin humanistisissa aineissa, sain stipendin äidinkielestä ja yhteiskuntaopista, keskiarvokin oli yli 8.

Lukiossa todellisuus sitten iski vasten kasvoja, en mitenkään pärjännyt matematiikassa ja lukiossa ei apua ollut juurikaan tarjolla, joten päädyin itse keskeyttämään lukion. Muissa lukioaineissa pärjäsin todella hyvin (keskiarvo yli 8 sielläkin), mutta oma lukioura todella tyssäsi matemaattisiin aineisiin. Vaihdoin ammattikouluun ja opinnot aloitin nyt syksyllä, olen heti päässyt oman alani töihin ja pärjään näissä opinnoissa erittäin hyvin, eikä matematiikkaa ole kuin pari kurssia ja ne ovat vain talousmatematiikkaa.

Pointtina tässä siis, että myös melko keskiverto-opiskelijoilla voi lukion käynti kaatua yksittäiseen aineeseen, koska tukea ei saa helposti.

Kannattaa lapsen kanssa yhdessä tutustua amiksen tarjontaan, se ei ole mikään kuolemantuomio.

Tsemppiä teille!

Matikka on kirjoitettava pitkänä, jos ei kirjoita pitkää kieltä. Samoin äikkä on pakollinen kirjoitettava. Jos näissä kaikissa vaikeuksia, ei selviä kirjoituksista. Vaikeuksia voi tulla jo kursseista selviytymisessäkin.

T. Lukion ope

Toki voi mennä hengaamaan lukioon pariksi vuodeksi

Jos vanhempia ei haittaa niin antaisin kokeilla. Ja sanoisin että on ookoo vaihtaa muualle. Viimeistään toisena vuonna on selvää toimiiko homma

Vierailija kirjoitti:

Toki voi mennä hengaamaan lukioon pariksi vuodeksi

Näille on ainakin Mikkelin lukiossa oma termikin: ruokahuoltopainotteinen linja = käyvät syömässä ilmaisen aterian ja siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Nuorelle on tullut paha mieli, kun hänen pärjäämistä epäillään. Lukio on hänen haaveensa. Jos lukion tekee kuitenki 4 vuodessa? Ap

Mielestäni erityistapauksessa lukion voi suorittaa jopa 5 vuodessa, joten kannattaa sitä kokeilla, jos haluaa. Lisäksi monet vaihtaa ammattikouluun lukiovuoden tai parin jälkeen. Yrittämällä ei jää myöhemmin jossituttamaan, että olisiko pitänyt ja luopuiko unelmistaan vain muiden painostuksesta.

Pitkän kaavan lisäksi nuorelle voi palkata tutoriksi vanhemman lukiolaisen tai kaupungissa esim. yliopisto-opiskelijan pariksi tunniksi viikossa käymään läpi vaikeita asioita/harjoittelemaan kielien puhumista yms.

Itse menin 4v ja kertasin kaikki 3. vuoden pitkän matikan kurssit, eli lukiossa voi ihan hyvin kerrata ne kurssit, jotka ekalla kerralla oli liian nopeatempoisia. Lukiosta jatkoin pitkän matikan E:llä suoraan yliopistoon ja siitä väitöskirjan kautta teollisuuteen. Lukion pitkittäminen ja kurssien kertailu ei ole koskaan vaikuttanut negatiivisesti myöhemmin.

Sanoisin, nyt jäitä hattuun ja mietintätauko. Ihan rehellisesti, kenen toive se lukio loppujen lopuksion, nuoren vai vanhempien. Rivien välistäolen lukevinani, että juuri vanhemmat haluavat lapsen lukioon, vaikka ongelmia oppimisessa on jo peruskoulussa. Miksi pitäisi aiheuttaa pettymyksiäpettymysten jälkeen, kun ei ehdi tunnilla opetukseen mukaan eikä läpäise kurssikokeita. Lukion suuret opetusryhmät eivät edistä oppimisvaikeuksista kärsivän opiskelua.

Tämä kuulostaa ehkä julmalta, mutta kannattaisi todellakin alkaa tutkia, mitä erityisammattikoulussa olisi tarjolla tällaiselle erilaiselle oppijalle.  

Harva oppimisvaikeuksista kärsivä selviää nykylukiosta.

Up

Miten olisi iltalukio tai aikuislukio?

Siellä ei tarvi opiskella kuin minimimäärän aineita.

Kaveritkin ymmärtäisivät etityisongelmaista paremmin

T. Kokemusta on

Mun lapsi on lukihäiriöinen ja ongelmaa oman toiminnan ohjauksessa. Lisäksi add. Älykkyys normaali. Eskariope jo tuomitsi hänet amikseen menijäksi. Ei lukioon.

Suoritti enkkua sellaisesta erityisestä kirjasta alakoulun ajan ja sai neuropsykologista kuntoutusta. Kävi vielä yläkoulussakin osittain erityisopella enkussa.

Lukiossa otti helpoimmat mahdolliset aineyhdistelmät. (siis lyhyt matikka, ruotsia vain pakolliset kurssit, ei fysiikkaa, ei kemiaa). Kyllä hän sitten kaikista yo-kokeista läpi pääsi. Enkusta sai C:n.

Mitä aloittajan lapsella on suunnitelmissa lukion jälkeen? Mihin lukiota siis tarvitaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli lapsesi kuuluu niihin oppilaisiin, jotka on niin "tyhmiä, ettei tajua edes olevansa tyhmä". Sori, näin se vaan on. Suurin osa erityisluokalla olevista ja muutenkin oppimisvaikeusista tietää ja tunnistaa rajoitteensa, löytää omat vahvuutensa ja suunnittelee elämäänsä realistiselle pohjalle. Sitten on nämä, jotka ei edes tajua omia rajoitteitaan ja nykyään ei voi sanoa tarpeeksi suoraan nuorelle, kun puhuu höpöjä.

Sanon nyt suoraan: Siitä lukiosta höpöttöminen kannattaa lopettaa. On aika huolestuttavaa, jos 15-vuotias ei itse jo tajua omia taipumuksiaan tuon vertaa. Mikä on mennyt mönkään?

Näitä kyllä löytyy, ja etenkin muista kulttuureista tulevilla, joilla ei ole mitään käsitystä Suomen koulujärjestelmästä saati yleisestä vaatimustasosta. Olen käynyt keskustelua erkkaluokalla säälivitosella läpipäässeiden kanssa siitä, että voiko peruskoulun jälkeen kahden (!) vuoden amiksella valmistua eläinlääkäriksi, lakimieheksi tai kirurgiksi. Eivätkä oikein usko, kun yritän kertoa, että se ei ole mahdollista. Myös jopa lukutaidottomat vanhemmat kotona odottavat lapsistaan lääkäreitä, vaikka oikeasti peruskoulun tavoitteista on 9.luokan päättyessä läpäisty ehkä 10%. Eivät voi ymmärtää, että 9 vuoden peruskoulun läpäiseminen ei ole Suomen kaltaisessa maassa suuri saavutus, jolla mennään yhteiskunnan huipulle. Ja he ovat omasta mielestään aina hyviä koulussa, vaikka todistuksessa korkein arvosana olisi se viisi.

Sama kokemus! Ihmettelin Hesarin juttua taannoin, jossa päiviteltiin, kun opot vaan tarjoaa lähäriopintoja amiksessa, kun lapsi haluaisi lääkäriksi. Ensinnäkin jokainen muualta tullut (mitä köyhemmästä maasta, sen varmemmin) haluaa lääkäriksi ja käsitys hyvästä todistuksesta on usein se, että saa peruskoulun läpi. Joukossa on toki skarppeja, joita tuetaan tosi paljon ja on kaikkea valmistavaa lukio-opetusta yms. Jokainen opo tarjoaa ilomielin lukiota ja ties mitä, jos on hiukankin resursseja siihen. Suuri osa on valitettavasti todella heikkoja, suorastaan oppimisvaikeusisia ja lääkäriksi ovat silti kaikki menossa. Toivoisin, että jatkossa toimittaja pyytäisi nähdä ne "hyvät" todistukset, eikä uskoisi kertomusia suoralta kädeltä ja leimasi järjestelmää syrjiväksi. Minun nähdäkseni kyse on ymmärryksen puutteesta siitä, mitä täällä vaaditaan, mikä on hyvä taso ja ehkä vähän... sellainen ajatus, että taivas on auki, kun kerran saa käydä koulua. Näissä maissa usein koulunkäynti on rahakysymys. Tällöin kuka vaan voi alkaa lääkäriksi tmv., jos vanhemmilla on varaa kouluttaa. Suomessa koulu on ilmainen, joten lääkäriksi voi vaan mennä sitten, kun kerran voi koulua käydä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä aloittajan lapsella on suunnitelmissa lukion jälkeen? Mihin lukiota siis tarvitaan?

En ole ap, mutta itse halusin lasteni käyvän lukion ennen kaikkea siksi, että sieltä saa mahtavan yleissivistyksen, jos vertaa amiksiiin. Lisäksi seura tekee kaltaisekseen ja lukioihin menee ne älykkäimmät ja eteenpäinpyrkivimmät. Peruskoulun jälkeen tekee hyvää olla sellaisessa seurassa.

Mutta onneksi itsekin halusivat lukioon. Muuten olisin tarjonnut jotain porkkanaa.

Kyllä mä pari tapausta tiedän, mutta nämä olivat asperger-lapsia ja oppimiskyky normaali. Toinen kävi tradenomiksi ja toinen yliopistossa, en enää muista mitä, olikohan jotain tähtieteen tapaista. Toinen on palkkatuella töissä ja toisesta en enää tiedä. 

Uudessa lukiolaissa lukiot velvoitetaan antamaan tukea oppimisvaikeuksiin. Vanhassa ei mainintaa erityisopetuksesta.

On selvää ettei tukea voida antaa peruskoulun tapaan. Peruskoulu on pakollinen, lukioon haetaan omasta halusta. Oppivelvollisuuden (ehkä) laajentuessa 18-v. ei mistään löydy sellaista rahallista resurssia jolla mahdollistaa lukio kaikille. Tuki on opiakelutaitoihin kohdistuvaa, ei oppisisältöihin.

Peruskoulussa ja ammattikoulussa yksilöllistetään/mukautaan, mutta lukiolaki ja OPS eivät jatkossakaan mahdollista tätä. Eli vaatimustaso on sama kaikilla.

Joa silti lapsesi menee lukioon, niin olkaa tarkkoina ettei päätä hakata liian kauan seinään vaan mietitte toisen vaihtoehdon

Etenkin kielissä vaatimustaso nousee.

Ja enemmistössä lukioista on erityisopetusta ollut jo pitkään. Mutta koska se on niin vähäistä niin enemmistö ei siihen ole törmännyt lukion alussa tehtävän lukiseulan jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Miten olisi iltalukio tai aikuislukio?

Siellä ei tarvi opiskella kuin minimimäärän aineita.

Kaveritkin ymmärtäisivät etityisongelmaista paremmin

T. Kokemusta on

Tämä olisi mielestäni ainoa järkevä väylä yrittää. Monissa iltalukioissa taitaa olla myös pienemmät ryhmäkoot, eli opettajalla enemmän mahdollisuuksia varmistaa kaikkien kärryillä pysyminen. Päivätoteutuksella nykylukio on rankka niillekin, jotka ovat hyviä koulussa - paineet ovat uskomattomat ja tahti sen kun kiihtyy. Ensi syksynä voimaan tuleva uusi opetussuunnitelma on myös sellainen, että saattaa helposti sekoittaa heikompien oppilaiden pään jo ihan alkumetreillä. Tukea on tietysti johonkin pisteeseen asti saatavilla, mutta ei kukaan siellä voi kädestä pitää.

t. lukio-ope