Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vastavalmistunut ope ja väsynyt vanhempiin...
29.11.2013 |
Ihan asiallisesti kun yrität hoitaa asioita, niin kimppuusin hyökätään: asia olisi pitänyt hoitaa näin, miksi ette ilmoittaneet, miksi ilmoitat joka asiasta...
Ja se on kaikkein raskainta, että syyttävät minua lastensa ongelmista.
Huh mikä viikko. Ympäripyöreää päivää teen että lapsilla olisi hyvä olla koulussa ja oppisivatkin jotain. Kahvitauoista ei tietoakaan (yleensä jos istut alas, joku tulee verissä päin paikattavaksi tai pissat housussa itkemään) ja ruokalassakin puolet ajasta luutuan maitoja lattialta tai opetan pöytätapoja makkaraa kädessä pitävälle lapselle, selvittelen riitoja ja yritän kaikkeni. Iltapäivät ja illat suunnittelen ja pyöritän Wilmaa, yöunet menee stressatessa ja usein tunnit päin p:tä vain sen takia että luokassa 4-5 oppilaalla ei ole alkeellisimpiakaan työskentelytaitoja. Kädet on sidotut, koska minulla ei ole oikeutta puuttua huonoon käytökseen kuin puhuttelulla ja nuo muutamat lapset eivät ole tottuneet kuuntelemaan mitä asiaa aikuisella on vaan ovat saaneet tehdä aina mitä haluavat / tottuneet pyörittämään vanhempiaan (äitejään) aivan täysin oman päänsä mukaan.
Ja tosiaan, sitten kun nätisti laitan vanhemmille viestiä, että Petterillä oli tänään huono olo tai olemme viikon mittaan keskustelleet Matin kanssa käytösasioista monta kertaa, vastauksena on hirveä ryöpytys siitä miten haluavat tai eivät halua koulun toimia ja miten toimin jokatapauksessa väärin, toiminpa miten hyvänsä...
Saas nähdä montako vuotta tätä hommaa jaksan. Oppilaiden kanssa vielä menisi ja ehkä ne häirikötkin saisi handlattua, mutta jos vanhemmille ei kelpaa mikään, niin olkoon, vaihdan duunia.
Joskus tekisi mieli oikeasti sanoa, että on hyvä ja tulee itse kokeilemaan.
Kommentit (96)
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 09:34"]
Minä väittäisin, että vika ei aina ole vanhemmissa vaan se todellakin voi olla myös opettajassa. Itselläni on kolme alakouluikäistä lasta ja olen ehtinyt tässä vuosien varrella "tehdä yhteistyötä" monenlaisten opettajien kanssa. Myös meillä vanhemmissa aiheuttaa hämmennystä, kun opettajilla voi olla keskenään radikaalistikin poikkeavia opetus/tms. käytäntöjä. Se, mikä toisen opettajan mielestä on aivan ok, on toisen mielestä täysin NO NO. Siinä missä toinen opettaja viestii Wilman kautta asiallisesti tulevista ja menneistä asioista, toinen hädin tuskin viitsii vastata vanhempien laittamiin viesteihin puhumattakaan siitä, että itse viestisi yhtään mistään, vaikka aihetta ja tarvetta olisi. On myös ikävä tosiasia, että joku lapsi voi aivan aikuisten oikeasti joutua syystä tai syyttä opettajan silmätikuksi ja vanhemmat saavat lapsensa tekemisistä ja sanomisista kuraa niskaan päivittäin.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, että vanhemmilla on päävastuu lapsen kasvatuksesta, mutta kyllä teidän opettajienkin tulee kestää ja sietää meitä erilaisia vanhempia ja erilaisia oppilaita kohtuuden nimissä ja yrittää löytää sopiva tapa kanssakäymiseen ja viestintään. Opettajalla ei voi olla vain yhtä toimintamallia, johon 15-30 oppilaan ja vanhempien tulee vain tyytyä. Parhaimmillaan koulun ja kodin yhteistyö on vuorovaikutusta, jossa huomioidaan mahdollisuuksien ja kohtuuden nimissä myös yksilöllisyys ja joustavuus.
[/quote]
Eli sun lapsen kuuluu saada häiriköidä vaikk amuut eivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempien täytyy kestä mitä opettaja kirjoittaa Wilmassa heidän Janipetteristä että mölyää tunnilla ja muutenkin häiriköi. Kasvatustyö jäänyt pahasti kesken. Janipetterille kotona rajoja, käytöstapojen opetusta, läsnäoloa ja huomiota oikealla tavalla.
Toki on varmasti opettajia, jotka ottavat kaiken kritiikin liian helposti itseensä, mutta voi millaisia vanempiakin on olemassa. En itse ole opettaja, mutta valmennan lapsia suosituussa joukkuelajissa pienessä urheiluseurassa. Ja kokemukseni ap.n kanssa on sama; muksujen väliset kiistat ja ongelmat saadaan ratkottua, mutta vanhemmat tuotavat harmaita hiuksia.
Esim. meillä on selkeästi sovittu ettei lasta saa jättää yksin harjoituksiin koska kyse on niin nuorista lapsista. Mikäli äiti/isä haluaa lähteä treenien ajaksi käymään kaupassa tms. hänen pitää sopia, että joku toinen vanhempi katsoo lastaan sen ajan. Meitä on 2 valmentajaa ja ryhmässä n30 lasta. Tämä ei kuitenkaan toteudu lukuisista huomautuksista huolimatta. Viimeksi pari viikkoa sitten yhden muksun äidin kauppareissu venyi yli 45min treenejä pidemmäksi eikä tätä saatu puhelimitsse kiinni. Jätın äidin vastaajaan viestin jossa kerroin, etten voinut jättää muksua yksin kentälle, vaan otin meille leikkimään, tule sieltä hekemaan. Kun äiti viimein tuli, hän oli aivan käärmeisään. Kuinka kehtasin ottaa muksun meille kun hänelle tuli nyt ylimääräistä vaivaa ajaa meille asti (n.5km). Olisi kuulema pitänyt odottaa häntä lapsen kanssa kentällä siihen asti kun hän palaa. Eli jotkut vanhemmat itse rikkovat alituisesti selvästi sovittuja sääntöjä ja odottavat että me valmentajat joustamme ja venymme ikään kuin meillä ei olisi mitään omaa elämää. Ja hei, kyse on kortteliseurasta jossa me teemme työmme täysin ilmaiseksi. En siis ole mikään ammattivalmentaja vaan vapaaehtoisesti pistän aikaani tähän toimintaan.
Anteeksi aäkeinen purkaus. Ymmärrän siis hyvin ap:n turhautumista ja ärtymystä. Tuntuu, että toisilla vanhemmilla on tapana vaatia vaikka mitä, ilman että itse olisivat valmiita laittamaan rikkaakaan ristiin.
Tsemppiä!
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 09:29"]
Tuossa auttaisi vain se että lapset tietäisivät että kotona tulee remmiä kuten ennen vanhaan, niin kukaan ei haluaisi tehdä mitään mikä ei ole oikein. Nykyään kun ruumiillinen kuritus on kielletty, niin vessanpesua ja kodin siivousta esim. jouluun saakka. Kuri.
[/quote]Voi kuule nykyisin on paljon kovempia keinoja käytössä kuin remmi. Nykyvekaralta kun estää pääsyn tietokoneelle, puhelimeen ja nettiin, niin se vastannee vanhalla asteikolla varpaankynsien irti repimistä.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 09:43"]
Tämän takia kusipäitä ei yleensä nimetä vaan opettaja laittaa viestiä että koulussa on ollut sitä ja tätä ongelmaa. Eli uhrit suomessa nimetään kyllä, mutta rikollisia ei ja paapominen alkaa jo koulusta.
Koska kusipäiltä löytyy kotona kusipäät, jotka tietävät lasetnsa oikeudet olla kusipäitä.
Ja rangaistukset ovat sitä että kaikki jäävät myöhempään kun asiaa ei ehditä tunnilla kusipäiden takia. Kusipäät oppivat että heillä on vaan oikeuksia olla kusipääkuninkaita.
[/quote]Totta. Meidänkin wilmaan tulee parin viikoin välein viesti siitä miten lapsen luokka käyttäytyy huonosti. Silti oman lapsen wilmassa on pelkästään positiivisia tuntimerkintöjä. Miksi näitä viestejä ei osoiteta huonosti käyttäytyvien vanhemmille. Noiden pikkupaskiaisten vanhemmillekkin tulee noista viesteistä sellainen luulemus että koko luokka on riiviöitä täynnä, eikä heidän lapsensa siis käyttäydy yhtään sen huonommin kuin muutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitenkään perusteltua rankaista koko luokkaa! Sellaista jos yrittäisikin, niin jo ois fiksutkin vanhemmat kimpussa.
Tsemppiä ap! Jos jaksat viisi ekaa vuotta, sitten alkaa helpottaa. Vanhempia on sittenkin kaikenlaisia, mutta oma itsevarmuus ja kokemus vaikeista tilanteista auttaa jaksamaan. Tässä työssä auttaa, kun tekee töitä itsensä kanssa. Kysy itseltäsi, miksi haluat miellyttää vanhempia. Mitkä ovat työminäsi ja siviiliminäsi rajat? Mitkä vanhempien vaatimukset kohdistuvat yleensä kouluun ja opettajaan, mitkä liittyvät sinuun henkilökohtaisesti? Opettajan työssä yksi perusedellytys on sietää keskeneräisyyttä, on päästettävä omista ihannekuvistaan irti. Et saa tehdä liikaa, etkä pyrkiä täydellisyyteen. Oma jaksaminen on ykkösasia, niin kuin vanhempanakin. Tärkeämpää on olla hyvällä mielellä ja suurpiirteisemmillä suunnitelmilla kuin pinna kireällä tarkoilla suunnitelmilla.
Olen opettajana kohdannut useita ns. hankalia vanhempia, parasta on kun heiltä joskus saakin kiitoksen tai muun ystävällisen eleen jälkikäteen. Useimmat hankalistakin tajuaa myöhemmin ylireagoineensa tai toimineensa ekan impulssin mukaan.
Pyydä vanhemmilta, lapsilta tai työkavereilta positiivista palautetta ja pidä kauniit sanat mielessäsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä ap! Jos jaksat viisi ekaa vuotta, sitten alkaa helpottaa. Vanhempia on sittenkin kaikenlaisia, mutta oma itsevarmuus ja kokemus vaikeista tilanteista auttaa jaksamaan. Tässä työssä auttaa, kun tekee töitä itsensä kanssa. Kysy itseltäsi, miksi haluat miellyttää vanhempia. Mitkä ovat työminäsi ja siviiliminäsi rajat? Mitkä vanhempien vaatimukset kohdistuvat yleensä kouluun ja opettajaan, mitkä liittyvät sinuun henkilökohtaisesti? Opettajan työssä yksi perusedellytys on sietää keskeneräisyyttä, on päästettävä omista ihannekuvistaan irti. Et saa tehdä liikaa, etkä pyrkiä täydellisyyteen. Oma jaksaminen on ykkösasia, niin kuin vanhempanakin. Tärkeämpää on olla hyvällä mielellä ja suurpiirteisemmillä suunnitelmilla kuin pinna kireällä tarkoilla suunnitelmilla.
Olen opettajana kohdannut useita ns. hankalia vanhempia, parasta on kun heiltä joskus saakin kiitoksen tai muun ystävällisen eleen jälkikäteen. Useimmat hankalistakin tajuaa myöhemmin ylireagoineensa tai toimineensa ekan impulssin mukaan.
Pyydä vanhemmilta, lapsilta tai työkavereilta positiivista palautetta ja pidä kauniit sanat mielessäsi!
Kaikilla työpaikoilla tulee se sosiaalinen kanssakäyminen ja hankalat ihmiset vastaan. Se on osa työelämässä opettelua löytää keinot mitkä toimivat ja millä jaksaa. Ne hankalat lasten vanhemmat osaavat olla hankalia myös työpaikoillaan tai muualla asiakkaina. Ei se hankaluus kohdennu vain opettajiin.
Haluaisin nähdä mistä löydät työn, jossa et joudu kohtaamaan vaikeita tilanteita muiden ihmisten taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteilla ja päiväkodissa pitäisi olla enemmän apuopettajia yms. Varhaiskasvatus on juuri se mihin oikeasti tulisi satsata.
Minusta tuo johtuu siitä, että sinulla on liikaa töitä suhteessa oppilasmäärään.
Tuo taas oli hirveän asenteellista, että äiti olisi aina se syypää. Mieti oikeasti omia asenteitasi. jos äiti on se joka ylipäätään kantaa vastuun ja juttelee kanssasi hän ei välttämättä ole kuitenkaan se joka huonoa käytöstä pitää yllä. Esimerkikisi jos kyse on yh- äidistä siellä saattaa olla se isä jossakin ja sitä voi lapsi oirehtia.
Jos vaikka oli avioero taikka isä pelleileen tapaamisten suhteen taikka juo. Kotona voi olla myös se isä se joka torpedoi äidin rajojen laiton.
Hei ope,
Mulla on sellanen näkökulma että olen - hui - epäpätevä sijainen, juuri nyt menossa 2 kk sijaisuus. olen myös itse alakoululaisten äiti.
Muutama hyvä neuvo miten itse olen kokenut selviäväni:
- tarpeeksi hyvä on riittävän hyvä, unohda perfektionismi
. tärkeintä pitää itsestäsi huolta, levätä ja rentoutua - sellaisen open kanssa vuorovaikutus sujuu
- priorisoi - tärkeitä ovat matematiikka,äidinkieli ja vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot; loput hommat sen mukaan kun ehdit
- älä kirjelmöi vanhemmille jos ei ole pakko, vastaa lyhyesti ja ammattimaisesti jos saat viestejä; kaikkiin olisi pitänyt tehdä niin ja näin viesteihin voit vastata vaan että kiitos palautteesta
-luokissa ON SUURIA eroja (sen verran on sijaisuuksista kokemusta !) vaikeassa tapauksessa pyydä heti apua koulun tukijoukoilta
- tee wilmahommat välkällä tai koulun jälkeen tai kun oppilaat syventyneinä tehtäviin
- jos et ehdi jotain jätä tekemättä
Ku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 12:16"]
Kaikilla työpaikoilla tulee se sosiaalinen kanssakäyminen ja hankalat ihmiset vastaan. Se on osa työelämässä opettelua löytää keinot mitkä toimivat ja millä jaksaa. Ne hankalat lasten vanhemmat osaavat olla hankalia myös työpaikoillaan tai muualla asiakkaina. Ei se hankaluus kohdennu vain opettajiin.
Haluaisin nähdä mistä löydät työn, jossa et joudu kohtaamaan vaikeita tilanteita muiden ihmisten taholta.
[/quote]
Juuri näin. Naisopettajat pitävät suurinta meteliä siitä, kuinka juuri heidän työ on raskainta ja ollaan niin väsyneitä ja vanhemmat ovat kauheita ja oppilaat myös.
Miesopettajilta olen kuullut vain kiitosta kodin ja koulun yhteistyöstä, jos olen kysynyt jotain lapseeni liittyvää asiaa. Tätä ei naisopettajalta yleensä tule. Olen heti häirikkövanhempi, jos uskallan kysyä jotain mieltäni painavaa asiaa.
On olemassa paljon raskaampia ammatteja kuin luokanopettajan työ. Pidempiä työpäiviä, hankalampia asiakkaita, kiireisiä projektejä, joiden on pakko onnistua, sillä siitä on kiinni oma työpaikka. Työ on tehtävä hyvin, tai paikka lähtee alta.
Opettaja voi kellua suojatyöpaikassaan vaikka kuinka huonosti ja oppimistulokset ovat todella huonot, mutta työpaikka ei mene alta. Hänestä päästään eroon vasta, kun jää eläkkeelle.
"Pyydä samanaikaisopettaja tai avustaja luokkaan." <- kuolen naurusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet luultavasti hyvin nuori. Samalla kun nahkasi alkaa paksuuntua ihmistuntemuksesi paranee ja opit ympäripyöreää peruskommunikointia joka pitää aggressiviset rakit poissa iholta. Omassa työssäni pärjään vaikeassa asioiden selvittämisessä parhaiten kun pidän huolellisesti kaiken tunnelatauksen (ml. empatian) poissa ja selvitän asiat ikäänkuin kuin akateemisina ongelmina.
Olen nuori, mutta en aivan nuori, minulla on myös omia lapsiani.
Kiitos hyvistä vinkeistä, niitä on tullut paljon.
Suurin oppini tästä keskustelusta on ehkä se, että oio mutkia ja tee välillä sinne päin.
ap
Hei Ap.
Kiitos, teet tärkeää työtä. Toivon sinulle voimia, kärsivällisyyttä ja erityisesti iloa työssäsi. Vanhempien lisäksi opettaja on lapselle tärkeä, elämään vaikuttava ihminen.
Toivon sinulle jaksamista; ole itsellesi armollinen.
Osa vanhemmista nauttii pikkuasioiden vatuloinnista ja oman äänensä kuulemisesta vanhempainilloissa, vaikkei mitään kuvan asiaa olisikaan. Pätemisen tarve on kova.
Minä kirjoitin aiemmin säännöistä.
Jos vanhemmille lähetetty sovitut säännöt niin ei pitäisi olla rutisemista vanhemmilla.
Säännöistä pitäisi ilmetä kuinka toimitaan kaikissa tilanteissa.
Jos esim. on sovittu kännykästä ,ettei käytetä tunnilla ja rangaistus on puhelimen pois otto ja sen saa koulpäivän jälkeen.
Tai on läksyjä tekemättä niin on tietty päivä ,jolloin rästiläksyt tehdään valvotusti esim. perjantaisin klo 14. Ja jos lapsi myöhästyy tämän takia harrastuksista niin se on voi,voi! Ehkä sitten oppii tekemään läksyt.
jne.
Kun kaikilla on tiedossa pelisäännöt niin niihin voi aina vedota.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 12:51"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2013 klo 12:16"]
Kaikilla työpaikoilla tulee se sosiaalinen kanssakäyminen ja hankalat ihmiset vastaan. Se on osa työelämässä opettelua löytää keinot mitkä toimivat ja millä jaksaa. Ne hankalat lasten vanhemmat osaavat olla hankalia myös työpaikoillaan tai muualla asiakkaina. Ei se hankaluus kohdennu vain opettajiin.
Haluaisin nähdä mistä löydät työn, jossa et joudu kohtaamaan vaikeita tilanteita muiden ihmisten taholta.
[/quote]
Juuri näin. Naisopettajat pitävät suurinta meteliä siitä, kuinka juuri heidän työ on raskainta ja ollaan niin väsyneitä ja vanhemmat ovat kauheita ja oppilaat myös.
Miesopettajilta olen kuullut vain kiitosta kodin ja koulun yhteistyöstä, jos olen kysynyt jotain lapseeni liittyvää asiaa. Tätä ei naisopettajalta yleensä tule. Olen heti häirikkövanhempi, jos uskallan kysyä jotain mieltäni painavaa asiaa.
On olemassa paljon raskaampia ammatteja kuin luokanopettajan työ. Pidempiä työpäiviä, hankalampia asiakkaita, kiireisiä projektejä, joiden on pakko onnistua, sillä siitä on kiinni oma työpaikka. Työ on tehtävä hyvin, tai paikka lähtee alta.
Opettaja voi kellua suojatyöpaikassaan vaikka kuinka huonosti ja oppimistulokset ovat todella huonot, mutta työpaikka ei mene alta. Hänestä päästään eroon vasta, kun jää eläkkeelle.
[/quote]
Ei tämä ihan näinkään ole. Joku siivooja on tosi ylpeä ja vahtii tervehtivätkö muut häntä ja nokkava ja hän saa olla näin. Jos opettaja toimisi tällä tavalla niin huh!
Joku bussikusksi on esim. nuorille tosi töykeä, jos vanhempi ihminen on myöhässä ja tulee juosten bussiin nii eiköhän pysähdytä. Mutta jos nuori tulee niin kurvaa kiireesti tiehensä. Ei tervehdi nuorta ja muutenkin on töykeä. Jos opettaja kohtelisi eri tavalla niin johan millamatiaksen äiti ja isä olisivat karvat pystyssä, ja muutenkaan mikään ei riitä millamatiaksen hyvinvoinnin eteen, mutta kotona se nyt ei ole niin justiinsa tuleeko vahdituksi,mutta jos päiväkodista karkaa, niin huh!
Joku it-assistentti ehkä saa paskaa siltä pomolta ja joskus työkavereilta, mutta eivät asiakkatt ole yhtä paljon tunteella liikkeella kuin silloin kun kyseessä on omat kakarat.
Kyllä joku postinjakajakin saa suhteellisen rauhassa tehdä työnsä, ilman että minttumatias sanoo että kun meille jaat huonommin kuin tuonne toiseen paikkaan ja meidän laatikko pitää saada erityiskohtelua ja meille pitää tuoda illalla (vanhemmilta tulee aivan käsittämättömiä vaateita ihmisille, jotka joutuvat ola heidän lasten kanssa tekemisissä)
Alue: Aihe vapaa
Minä olen kyllä kyllästynyt tähän opettajien jatkuvaan naukumiseen, kuinka vanhemmat on kauheita ja he ovat niin uupuneita.
Kyllä muutkin työt ovat vaativia ja tehdään pitkää päivää ja lomaa on 5 viikkoa vain vuodessa. Työ on tuottavaa ja niillä euroilla maksetaan opettajien palkat.
Opettajien ammattitaitoon kuuluu se, että tullaan hankalienkin asiakkaiden kanssa toimeen. Niin täytyy tulla muissakin ammateissa. Emme voi heittäytyä itkupotkuraivareina maahan, jos puhelimessa tulee silmille japanilainen työn tilaaja.
Mitä ihmettä opettajat kuvittelevat työnsä olevan, kuin ihmisten kanssa tekemistä. Jos kuvitellaan, että opettajan työ on vain korkokengissä nakuttelemista käytävillä ja tunnilla aakkosten hokemista, on väärällä alalla.
Kohta lapset ja vanhemmat saa pyytää anteeksi sitä, että tulemme arvoisten opettajien päivää häiritsemään, kun uupunut ja väsynyt opettaja ei oikein tahdo jaksaa tulla työpaikalleen.
Jos ahdistaa se, että kahvitauon keskeyttää lapsi, kenellä vuotaa verta päästä, kannattaa ihan oikeasti hakeutua ammattiin, missä ei olla ihmisten kanssa tekemisissä.