Lapsiperhe-elämän pointti?

Mikä ap on elämäsi pointti?

[quote author="Vierailija" time="01.12.2013 klo 15:25"]

Veltto ja tylsä elämä ilman lapsia on jotenkin hohdokkaampaa? Sehän on ihan oma asia, haluaako viettää tylsää elämää, lapset eivät ole este eivätkä hidaste normaalille aktiiviselle elämälle.

[/quote]

No ei varmaan, jos hylkää lapsensa päiväkodin ja muiden elämäänsä kyllästyneiden, kiintymyssuhdetta vahingoittavien leipätyöhoitajien armoille. 

Mun elämän pointti on sinnitellä hengissä, luulin että se on kaikkien. Kiinnostaa tietää mikä ap elämäsi pointti on?

huh, onneksi itsellä ei ole sisaruksia. Vähänkö saattaisi pinna olla kireällä jos joku otseään täynnä oleva nirppanokka roikkuisi VIIKON nurkissa.

Sitä pointtia ei tajua ennen kuin on omia lapsia. Ja lapsettomana näkee vain kaiken vaivan ja negatiiviset puolet, oman lapsen kanssa niitä hankaliakin aikoja jaksaa kun tietää mitä kaikkea vastapainona saa.

Nimim. lähi-äitipuoli ja äiti, entinen "lapsivihaaja"

[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 18:12"]

Sosiaaliset suhteethan vain paranee jos on jo vähän isompia lapsia. Vähän väliä jonkun ipanat ovat kylässä, ja joku tulee hakemaan lastaan ja juo kaffet. Lasten kanssa puistoillaan yhdessä, käydään uimassa tai hiihtämässä ja myydään joulukortteja ja soitellaan partion joulukalentereista. Suunnitellaan leirikouluun rahojen keräystä. Meillä on kolme lasta ja aina on hulinaa, vipinää ja kontakteja muihin lapsiin ja aikuisiin. Toki olemme hyvin avoimia ihmisiäkin ja kotiimme saa aina kaikki tulla. Töissäkin ehtii olla ihan tarpeeksi.

[/quote]

Ohis, mutta minusta juuri "harrastusikäisten" lasten vanhemmilla on kamalinta. Siis heistä itsestään varmaan ihanaa, mutta minä olen erakkouteen taipuvainen oman rauhan rakastaja. Yövalvomiset ja muut eivät kuulosta yhtä pahalta.

Voin puhua vain omasta puolestani. Lapsiperhe-elämä oli rankkaa, nyt lapset ihania koululaisia. Mutta siis pointtejahan on monta; biologinen vaisti; elämän tarkoitus on jatkaa sukua ja lisääntyä, se on meillä ihan geeneissä. Eikä ihmisen motiivit niin tiedostettuja ja fiksuja edelleenkään ole kuin jotkut haluaisivat uskoa. Toinen asia on se, että lapset kasvattavat. Todellakin opettavat ja venyttävät pinnaa ja monta muuta asiaa mittoihin joihin ihminen ei todellakaan ilman lapsia yllä. Eikä se ole aina hauskaa. Yksi asia on se, että lapsi on ihme; se puhdas sielu, pikkuhiljaa kasvava pieni, kirkas ihminen jonka oma, uusi moniin mahdollisuuksiin yltävä mielenmaisema hahamottuu ja sen suurempaa iloa ei ole kuin nähdä läheltä uuden ihmisen kehitys. Tässä nyt jotain. helppoa ja hauskaa ei ole aina mikään mikä elämässä lopulta on ratkaisevaa. lasten kautta voit vaikuttaa maailmaan todella paljon; he jatkavat jotakin sinusta; hyvää tai pahaa. Lapseni ovat olleen paljon sairastavia ja se oli rankkaa ja minulla on itselleni todella tärkeä ja rakas työ- eikä ole tarvetta elää tai todistella mitään lasten kautta. Silti olisin surkea esitys itsestäni ilman heitä. Itsekeskeinen ja tyhmä.  Niin ja unohtuihan tästä vielä se, että on ihanaa ajatella että jonakin päivänä vietät juhlia lastesi ja heidän mukanaan tuomien ihmisten kanssa, voit lähteä matkoille, sinusta saattaa tulla isovanhempi jne. Loputtomasti, alusta loppuun rikkauksia. Eri asia on sitten se jos on itse huonosti voiva, silloin ilo lapsistakin jää puolitiehen.

Miksi täällä on näitä vitun veloja joka toisessa ketjussa. Todellinen vela-invaasio on pilannut palstan. Jokaisella on oma valinta, mutta miksi aikuinen ihminen kysyy näin tyhmiä. Voi vittu, ei voi muuta enää sanoa.

Mäkin inhoaisin mennä viikoksi kylään lapsiperheen luokse, vielä paljon enemmän kuin inhoaisin ottaa lapsettoman meille viikoksi asumaan. Kumpikin joka tapauksessa todella kaukana siitä miten haluaisin aikani viettää.

Lapsiperheen elämässä on minunkin näkökulmastani paljon rasittavaa, enkä mitenkään erityisesti nauti siitä että lapseni ovat koko ajan läsnä kaikkialla. Halusin lapsia koska minua riivasi hyvin alkukantaiselta tuntunut vauvakuume, jonka aikana pystyin tuskin muuta ajattelemaankaan. Se loppui vasta kun nuorimmainen oli kolmisen vuotta. Sen jälkeen olen taas pystynyt näkemään uudelleen myös lapsettomuuden hyvät puolet.

Mutta sitä en silti allekirjoita yhtään, että samaa elämystä voisi saada jostain muualta. Ei ole mitään mikä muistuttaisi missään määrin äitiyden kokemusta (tai ehkä isyyden kokemus, en tiedä), ja joskin siinä on huonot puolensa niin ne hyvät puolet ovat sellaisia että ne tekevät tämän kaiken vaivan arvoiseksi. Jollekulle toiselle ei ehkä silti olisi vaivan arvoista, mutta siltikin vanhemmuus on täysin erilaista kuin mikään muu maailmassa.

Sain elää pitkän nuoruuden, paljon matkustelua, bailaamista jne ja biologinen kello tikitti rajusti, löysin miehen ja sain lapsen vanhemmalla iällä. Paljosta olisin jäänyt paitsi. Kiitos Jumala.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 18:09"]

Lapsiperheiden elämän pointti on ärsyttää lapsettomia.

[/quote]

Joo ja viedään teidän verorahatkin.

Provohan tuo aloitus on, mutta ihminen vain on rakennettu niin, että saa isoja tai pienempiä kiksejä omista lapsistaan. Lapsi voi olla vaikka miten sottaava, huonosti käyttäytyvä, pilaa vanhempien laatuajan, parisuhteen ja seksin sekä  vie vähät rahat ja vanhempien ajan kaiken maailman harrastuksiin, mutta niin rakas.

Tunteen tietää jos on omia lapsia. Esimerkiksi jos vaikka säikähtää läheltä piti tilanteesta ja tilanne laukeaa niin tunneside on valtava.

Minäkin ehdin viettää railakasta ja menevää lapsetonta elämää melkein 20 vuotta, ehdin luoda uraa, matkustaa, bailata, shopata ja toteuttaa monia haaveita. Sain esikoiseni nelikymppisenä ja kuopuksen 42-vuotiaana ja nautin lapsiperhe-elämästä todella paljon, sen pointti on vaan yksinkertaisesti tehdä parhaansa noiden pienten ihmisten eteen ja kasvattaa niistä tasapainoisia aikuisia.

Omaan lapseen kohdistuva rakkaus on sanoinkuvaamatonta ja pienen tyypin kehityksen seuraaminen hauskaa ja mielenkiintoista. Veltto ja tylsää ei meillä ainakaan ehdi eikä tekemistä ja vauhtia puutu. Musta loppuvaiheessa lapseton elämä alkoi tuntua aika merkityksettömältä vaikka kivaa olikin ja olen tosi iloinen etten perustanut perhettä nuorempana.

Veikkaukseni on, etteivät siskosi ja hänen miehensä ole olleet mitenkään kovin kiinnostavia ihmisiä  edes ennen kuin ovat ne lapset saaneet. Tai sitten toisin päin, sinä et ole kiinnostava ihminen. Koska totta kai lapsien saanti muokkaa tekemistä ja menemistä, mutta ei se yksin kenestäkään aivokuollutta tee. 

[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 18:12"]

Vähän väliä jonkun ipanat ovat kylässä, ja joku tulee hakemaan lastaan ja juo kaffet. Lasten kanssa puistoillaan yhdessä, käydään uimassa tai hiihtämässä ja myydään joulukortteja ja soitellaan partion joulukalentereista. Suunnitellaan leirikouluun rahojen keräystä. Meillä on kolme lasta ja aina on hulinaa, vipinää ja kontakteja muihin lapsiin ja aikuisiin. Toki olemme hyvin avoimia ihmisiäkin ja kotiimme saa aina kaikki tulla. 

[/quote]

Kuulostaa kaamealta suoraan sanottuna.

Ei hyvänen aika että nämä velat kuvittelee olevansa jotain parhaita ihmisiä. Miksi menit kylään jos siellä on niin vaikeaa käydä? Hommaa ystäviä jotka ovat samalla aaltopituudella.

Ja lopuksi, painu vittuun.

t. velojen määkinöihin lopen kyllästynyt

p.s. Laittakaa se 13 alapeukutusta, velat ;)

Ei lapsiperhe-elämä mitään herkkua ole ja varmasti HELPOMMALLA pääseekin lapsettomana. Mutta kun elämän mielekkyyden ja tarkoituksen pointti ei (ainakaan omasta mielestäni) ole helppous, mukavuus ja oma ainainen nautinto. Se, että haluaa lapsia, on syvällä niin ihmisen kuin muidenkin eläinten, biologiassa. Tarve jatkaa sukua. :) Ja onhan se upeaa olla lenkki sukupolvien ketjussa, ei oman sukuhaaransa päätepiste.

T: kolmen lapsen äiti

[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 18:48"]

Miksi täällä on näitä vitun veloja joka toisessa ketjussa. Todellinen vela-invaasio on pilannut palstan. Jokaisella on oma valinta, mutta miksi aikuinen ihminen kysyy näin tyhmiä. Voi vittu, ei voi muuta enää sanoa.

[/quote]

Samaa voisin kysyä niiltä synnytyskoneilta jotka änkeävät Facebookin vela-ryhmiin vakoilemaan mitä niissä puhutaan ja sitten kauhistelevat vela-huumoria (joka ei ilmeisesti aukea poikineille) täällä.

Että mitä vittua te teette vela-ryhmissä, vitun mammat?

(sori kiroilu. :) )

*haukotus*

Voisko tällä palstalla keskustella jostain muustakin kuin hurmoksellisesta vapaaehtoislapsettomuudesta?

Heh, tulipa vihainen kirjoitus. Hermot pinnassa viikon kyläilyn jälkeen. -ap

Pointtina taitaa olla ihan vain elää lapsiperhe-elämää. Jotkut sitäkin tahtovat ja se tuottaa iloa. Jotkut eivät tahdo ja heille se tuskin tuottaisi iloa. Ja ei, minulla ei ole lapsia enkä ole vapaaehtoisesti lapseton.