Mikä on uskon vastakohta?

Järki

Tiede

Viisaus

Tieto

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Luepas luomiskertomus uudestaan. Jumalan luomista ihminen oli ainoa, jota Jumala ei todennut hyväksi.

”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille...”

Toki 1 luvun viimeisessä jakeessa ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää”. Periaatteessa siinä siis Jumala toteaa ihmisen hyväksi, mutta kontrasti on silti melkoinen, kun kaikesta muusta Jumala toteaa heti luomisen jälkeen, että tämä on hyvä.

minä vastaan että Jumala ei enää hukuta vedenpaisumuksella,koska hän on luvannut olla hukuttamatta.

siitä merkiksi Hän antoi sateenkaaren.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se ettei usko. Ateisti kieltää Jumalan olemassa olon. Se joka ei usko, on uskovan vastakohta. Minä en kiellä, etteikö Jumalaa voisi olla olemassa, mutta en usko siihen. Olen ymmärtääkseni siinä mielessä Jumalaan uskovan vastakohta, jos nyt ollenkaan tällaisessa asiassa voi käyttää sanaa vastakohta. 

Ateisti uskoo ettei jumalaa ole. Uskohan sekin on.

Ihan yhtä paljon kuin tenniksen pelaamattomuus on harrastus.

Tätä yritän aina selittää. Kaikilla on tuhat asiaa jotka ei vaan nappaa yhtään. Olen esim. alaskuvarjohyppääjä.

Voidaanko oikeasti elämänkatsomuksellisia asioita verrata johonkin harrastukseen, kiinnostuksen kohteeseen, taitoon tms.? Mielestäni ei voi, ovat niin totaalisesti erilaisia ja eri "tason" asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

uskon vastakohta on hullu

Tarkoittanet hulludella kuitenkin synonyymiä uskolle

tekisi mieli sanoa että h ei ymmärrä,mutta en sano.

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

En itse usko Jumalaan, enkä sitä kautta vedenpaisumukseen, mutta teoreettisesti ajatellen on ihan mahdollista, että kaikki eläinlajit on kerätty yhteen. Meillähän ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaisia eläimiä ennen vedenpaisumusta on elänyt. Olen lukenut mm. teorian eräänlaisista alkueläimistä, esimerkiksi vaikka alkuhevosesta, josta kaikki nykyiset hevoslajit ovat myöhemmin eriytyneet. Nykyäänkin nähdään kuinka joukko eläimiä tietystä lajista on muuttanut alueelle josta myöhemmin ei ole päässyt pois helposti, eikä sinne ole päässyt lisää kyseisiä eläimiä helposti. Hiljalleen tämä eläinlaji on muuttunut niin, ettei se ole enää sama kuin mitä nämä ”alkueläimet” josta populaatio lähti olivat. Toki päälaji pysyy samana, susi pysyy sutena, mutta tietyllä alueella elävä populaatio on sopeutunut alueeseensa ja sitä kautta on muuttunut erotettavalla tavalla erilaiseksi alkupopulaatioon verrattuna.

intuitio

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

En itse usko Jumalaan, enkä sitä kautta vedenpaisumukseen, mutta teoreettisesti ajatellen on ihan mahdollista, että kaikki eläinlajit on kerätty yhteen. Meillähän ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, millaisia eläimiä ennen vedenpaisumusta on elänyt. Olen lukenut mm. teorian eräänlaisista alkueläimistä, esimerkiksi vaikka alkuhevosesta, josta kaikki nykyiset hevoslajit ovat myöhemmin eriytyneet. Nykyäänkin nähdään kuinka joukko eläimiä tietystä lajista on muuttanut alueelle josta myöhemmin ei ole päässyt pois helposti, eikä sinne ole päässyt lisää kyseisiä eläimiä helposti. Hiljalleen tämä eläinlaji on muuttunut niin, ettei se ole enää sama kuin mitä nämä ”alkueläimet” josta populaatio lähti olivat. Toki päälaji pysyy samana, susi pysyy sutena, mutta tietyllä alueella elävä populaatio on sopeutunut alueeseensa ja sitä kautta on muuttunut erotettavalla tavalla erilaiseksi alkupopulaatioon verrattuna.

Kertomus Nooasta on noin 4000 vuotta vanha. Useimmat lajit ovat syntyneet jo hyvin hyvin kauan aikaisemmin, eli olivat olemassa jo.

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

Puhumattakaan siitä, että Noa keräsi pariskuntia yksineuvoisista eläimistä, jotka eivät tarvitse partneria lisääntymiseen. Taisipa siihen yhden miehen parissa päivässä puuroinasta kasaamaan Titanicin kokoiseen alukseen (pakko olla jos kymmeniä miljoonia elämiä) päästä tulvakelluntaan myös yksisarvispariskunta :)

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

Puhumattakaan siitä, että Noa keräsi pariskuntia yksineuvoisista eläimistä, jotka eivät tarvitse partneria lisääntymiseen. Taisipa siihen yhden miehen parissa päivässä puuroinasta kasaamaan Titanicin kokoiseen alukseen (pakko olla jos kymmeniä miljoonia elämiä) päästä tulvakelluntaan myös yksisarvispariskunta :)

Hyönteisten keräämisessä on ollut mieletön työ. Hyönteisetkin kuolevat, jos ne joutuvat valtavien vesimassojen alle yli kuukaudeksi eikä mikään lentävä hyönteinen jaksa pysytellä ilmassa 40 vuorokautta putkeen. :)

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Luepas luomiskertomus uudestaan. Jumalan luomista ihminen oli ainoa, jota Jumala ei todennut hyväksi.

”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille...”

Toki 1 luvun viimeisessä jakeessa ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää”. Periaatteessa siinä siis Jumala toteaa ihmisen hyväksi, mutta kontrasti on silti melkoinen, kun kaikesta muusta Jumala toteaa heti luomisen jälkeen, että tämä on hyvä.

Jos jumala loi ihmisen kuvakseen, niin mitä voi päätellä siitä, että ihmiset ovat pääosin typeriä ja usein varsin rumiakin?

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

Puhumattakaan siitä, että Noa keräsi pariskuntia yksineuvoisista eläimistä, jotka eivät tarvitse partneria lisääntymiseen. Taisipa siihen yhden miehen parissa päivässä puuroinasta kasaamaan Titanicin kokoiseen alukseen (pakko olla jos kymmeniä miljoonia elämiä) päästä tulvakelluntaan myös yksisarvispariskunta :)

Hyönteisten keräämisessä on ollut mieletön työ. Hyönteisetkin kuolevat, jos ne joutuvat valtavien vesimassojen alle yli kuukaudeksi eikä mikään lentävä hyönteinen jaksa pysytellä ilmassa 40 vuorokautta putkeen. :)

Eipä moni hyönteinen edes elä 40 vuorokautta. Mutta mitäpä pikku saivarteluista :)

Nooa rakensi arkkia 120v.

mittasuhteet taitaa olla raamatun kertomuksessa.

Tuskin niitä Nooa on keränny ,vaan Jumalan käskystä menneet.kaikki jotka tarpeen.

Vierailija kirjoitti:

Täysjärkinen on uskovaisen vastakohta

Olen tavannut ateisteja, jotka ovat kaikkea muuta kuin täysjärkisiä.

Monet ateistitkaan eivät ole ateisteja siksi että olisivat itse järkeilleet asian, vaan heille on opetettu niin, että Jumalaa ei ole ja uskovaiset ovat tyhmiä. Samat tyypit tod näk uskoisivat Jumalaan, jos he olisivat kasvaneet uskovaisessa kodissa.

Lapsi toki uskoo siihen mitä hänelle kerrotaan, mutta aikuisella luulisi olevan kykyä kyseenalaistaa asioita ja ajatella itse. Näin ei suinkaan ole, ja siksi maailmassa onkin miljardeja uskovaisia.

En nyt kuitenkaan väittäisi, että sellainen ihminen on tyhmä, joka uskoo. Ihminen voidaan melko tehokkaasti aivopestä vaikka mihin, ja toisaalta monelle usko on niin tärkeä positiivinen asia elämässä, että sitä ei halua kyseenalaistaa, vaikka ehkä järki sanoisikin toisin.

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

OPTIKKO ARVOLA kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Itse uskon Jumalaan, mutta samaan aikaan olen myös varma siitä että se on totta. Eli usko ja varmuus eivät mielestäni ole vastakohtia, vaan toisiaan täydentäviä asioita.

Minäkin uskon Jumalaan. On mahdollista, että olen itse luonut havainnoistani, kokemuksistani ja lukemastani Jumalan osaksi maailmankuvaani. Samoin voi uskoa mihin tahansa omaan tunteeseensa ja vääriin havaintoihinsa.

Yks kevät halusin löytää kukka-asetelmaan sopivia kauniita kepejä. Näin rinteessä kasan tosi hienoja sileiksi kuluneita, auringossa kimmeltäviä kepakoita. Riisuin repun ja kumarruin poimimaan kepit. Kunnes yksi kepakoista liikahti. Katsoin tarkemmin ja siinä oli kyyporukka noussut lämmittelemään auringossa. Uskoin näkeväni keppejä ja olin kepeistä niin varma, että vein käteni 20 cm päähän "kepistä". Väärin meni sekä usko että varmuus.

Et vastannut kysymykseeni

Mitä mieltä olet VEDENPAISUMUKSESTA?

Mikä estää Jumalaa hu kuttamasta meitä kuin rottia, jos sitä alkaa taas kaduttamaan?

Suosittelen optikolla käyntiä ja näöntarkastusta:)

Tulvia on ollut ja vedenpaisumuksia ja tsunameja, mutta koko maapallon peittäneeseen vedenpaisumukseen en usko. En myöskään kertomukseen, jossa Nooa keräsi kaikkia eläinlajeja arkkiin. Jokainen, joka tajuaa miten valtava määrä eläinlajeja on, tajuaa, että se on mahdotonta. Tuollaisen eläinjoukon ruokkiminen ja kuivittaminen 40 vuorokauden ajan, pandoille bambua jne.

Etelä-Amerikasta löytyy koko ajan uusia lajeja. Nooa ei ollut koko Amerikan mantereesta kuullutkaan ja uskoi litteään maahan. Pidän vedenpaisumuskertomusta opettavaisena tarinana Jumalan huolenpidosta, en tositapahtumien kuvauksena.

Puhumattakaan siitä, että Noa keräsi pariskuntia yksineuvoisista eläimistä, jotka eivät tarvitse partneria lisääntymiseen. Taisipa siihen yhden miehen parissa päivässä puuroinasta kasaamaan Titanicin kokoiseen alukseen (pakko olla jos kymmeniä miljoonia elämiä) päästä tulvakelluntaan myös yksisarvispariskunta :)

Hyönteisten keräämisessä on ollut mieletön työ. Hyönteisetkin kuolevat, jos ne joutuvat valtavien vesimassojen alle yli kuukaudeksi eikä mikään lentävä hyönteinen jaksa pysytellä ilmassa 40 vuorokautta putkeen. :)

Eipä moni hyönteinen edes elä 40 vuorokautta. Mutta mitäpä pikku saivarteluista :)

Aika moni hyönteinen elää useita vuosia, kun myös toukkavaihe lasketaan mukaan. Ukkokauniaisen toukkavaihe kestää jopa 6 vuotta. Kasteliero voi elää 10 vuotta, eikä sekään pärjää vedessä, koska hengittää ihollaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Leila Koo kirjoitti:

Pitkällä kävelylenkillä tuli mieleen, että uskon vastakohta on varmuus. Voisiko olla?

Jos uskon vastakohta on varmuus, tästä seuraa, että muiden parisuhteen tuomitsevat ihmiset eivät voi olla varmoja siitä, että se on väärin tai huono asia. Uskovat vaan.

Voi vielä miettiä sitäkin, että Jumala luotuaan imisen totesi sen sangen hyväksi. Miksi Jumala sitten loi noin 6% maailman ihmisistä homoseksuaaleiksi? Sama määrä ihmisistä on ollut homoja niin kauas historiaan, kuin tiedetään. Eikö homouden tuomitseminen tässä valossa ole Luojan töiden moittimista?

Luepas luomiskertomus uudestaan. Jumalan luomista ihminen oli ainoa, jota Jumala ei todennut hyväksi.

”Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille...”

Toki 1 luvun viimeisessä jakeessa ”Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää”. Periaatteessa siinä siis Jumala toteaa ihmisen hyväksi, mutta kontrasti on silti melkoinen, kun kaikesta muusta Jumala toteaa heti luomisen jälkeen, että tämä on hyvä.

Jos jumala loi ihmisen kuvakseen, niin mitä voi päätellä siitä, että ihmiset ovat pääosin typeriä ja usein varsin rumiakin?

 Ensinmäiset ihmiset oli täydellisiä.

Synti aiheutti että alkoi rappeutuminen.Nykyihminen kuulema käyttää vain 10% aivokapasiteetistaan.

Usko ja luottamus ovatmiltei sama asia.  Eli se joka ei usko Jumalaan, ei luota Häneen?

Toivo.

Vierailija kirjoitti:

Usko ja luottamus ovatmiltei sama asia.  Eli se joka ei usko Jumalaan, ei luota Häneen?

Jumalaan uskovien on kovin vaikea luottaa siihen, että Jumala hoitaa kaiken parhain päin. Miksi muuten lähes uskova kuin uskova rukoilee vaikka sairaan lapsensa puolesta, ja yrittää pakottaa Jumalan rukouksillaan tekemään oman tahtonsa mukaan. 

Sitten menettää uskonsa, kun Jumala ei ollutkaan temppumaakari.

Ap:lle: Tieto.