Tunnusta tässä jotakin, mitä et uskaltaisi sanoa ääneen (ev)

Olen harrastanut kaksi kertaa lesboseksiä. Siis eri naisten kanssa, humalassa..

Selvinpäin olen aina tuntenut itseni täysheteroksi, mutta tiedä sitten..

Mua harmittaa, että minulla on ollut vain muutama seksikumppani elämäni aikana. Tapasin mieheni hyvin nuorena, joten kokemuksia ei vaan ehtinyt kertyä. Seksi miehen kanssa on sinänsä ihan hyvää, mutta haluaisin tietää, miltä erilaiset miehet tuntuvat sängyssä. Mietin usein millaista olisi harrastaa seksiä esim. joidenkin työkavereiden kanssa. Tuntuu, että olen jäänyt jostain paitsi. Toisaalta, jos kokeilisi hypätä sänkyyn vieraan kanssa pari kertaa, voisi ehkä huomata, ettei se niin ihmeellistä ollutkaan. Ainakin oman miehen kanssa seksi on huomattavasti parempaa nyt kuin ekoilla kerroilla. Mutta siltikin...

En halua antaa lastani hoitoon kahdelle kaverille, koska en arvosta näiden tapaa kasvattaa omia lapsiaan ja tapaa olla minun lapseni kanssa. Molemmat käyttävät myös päihteitä, mitä en hyväksy. Yritän olla avarakatseinen, mutta en vaan halua jättää lasta näille ihmisille. He molemmat luulevat, että olen otettu ja iloinen, kun aina tarjoutuvat lapsenvahdiksi.

Pomon persettä nuoleva työkaveri v*tuttaa suunnattomasti. Kukaan ei hänelle sitä suoraan tule sanomaan, mutta mieli kyllä tekis.....

Toinen asia joka hänessä v*tuttaa on se, että hän on olevinaan niin suvaitsevaista että, mutta aina on arvostelemassa muiden tekemisiä ja valintoja. Tekopyhä kaksinaamainen käntty. Aah... kyllä helpotti :)

[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 00:37"]

En halua miestäni enää. Rakastan, mutta en tunne mitään seksuaalista vetoa. Mies on lihonut reippaasti ja se on suurin syy. En ole käynyt vieraissa.

[/quote]

Mulla sama :(

en ole kauhean kiinnostunut työnhausta, kun se tuntuu aika turhalta tällä hetkellä. Tunnen huonoa omaatuntoa lähinnä yleisten asenteiden takia, itseäni ei haittaa olla kotona.

Minua ei kiinnostaisi kauheasti tavata kavereitani, joilla on lapsia, melkein mahdoton puhua  ilman jatkuvaa keskeytystä.

Ei ystäviä minullakaan paitsi mies ja siksi olen hänestä niin riippuvainen. Ja työporukka tuntuu vihaavan minua yli kaiken vanhoiden virheiden takia :(

Ystäväni, joka ei ole ikinä seurustellut ei saa miestä, koska on pullea ja koska häntä kiinnostaa vaan komeat miehet, jotka painivat ihan eri sarjassa, kuin hän.  Jos hän laihduttaisi, hänellä voisi olla jotain saumoja johonkin keskiverto -ok-näköiseen mieheen.

Inhoan mieheni exää ja sen rahanahneita aikuisia kakaroita. Isälle soitetaan vain silloin kun tarvitaan rahaa/autoa/kesämökkiä.

En mä kehtaa.... *punastuu*

[quote author="Vierailija" time="23.11.2013 klo 16:47"]

Himoitsen Niklas Herliniä.

[/quote]

:0 miksi, jos saan kysyä...? Raha vai hoivavietti...? Ei sillä etteikö saattaisi olla tosi hyvä mies mutta mutta...

Tällä hetkellä käy aivan suunnattomasti hermoille tuo avomieheni, lapseni isä, joka istuu vieressä ja puhuu puhelimessa kun itse yritän katsoa TV:tä. Puhuu muutenkin aivan koko ajan, kun itse tykkään välillä olla hiljaa, ja tarvitsen hiljaisuutta melko paljonkin.

Mielessä on koko ajan eräs naimisissa oleva mies, jolta viime viikolla sain elämäni panon vanhempiensa alakerrassa. Odotan vaan, että näen hänet taas.

Siinäpä tulikin kaksi tunnustusta...

Inhoan islamilaisia, koska 3/4 mua ahdistelleesta miehestä oli muslimeita.

Inhoan muslimeita ja lestadiolaisia, koska he pitävät muita huonompina kuin itseään koska ovat uskovaisia.

Olin 17 vuotta rakastunut samaan tyyppiin, sinä aikana olin kahdesti naimisisa ja kerran kihloissa.

Mielestäni suuri osa kavereistani saa palkkaa melkein tyhjästä, osalla todella hyvät tulot ja itselläni ei mitään, vaikka teen kovasti töitä. Heillä paremmat suhdeverkostot jo nuorena.

En hyväksy pettämistä ja olen ottanut sen vuoksi etäisyyttä ennen läheisiin henkilöihin.

Ongelma on vain siinä että se popula on toisella puolella maapalloa ja toisaalta Euroopassa kantaväestö uhkaa kuolla sukupuuttoon. No, toisaalta täällä lisääntyminen on vain välttämättömän viivytystä, joten...

[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 17:21"]

[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 17:04"]

Lapsettomuushoidot on minusta järjettömiä. Porukkaa on maapallolla jo muutenkin ihan pirusti liikaa, ja vielä niitä lapsia sitten väkisin väännetään ihmisille, joiden biologia ei sitä oikeasti edes sallisi.

[/quote]

Komppi! Adoptoisivat edes näitä jo olemassa olevia lapsia ja tarjoaisi niille paremmat olot mitä orpokodeissa yms. on.

Muutenkin lisääntymistä pitäisi rajoittaa, esimerkiksi lestadiolaisten touhu kymmenine lapsineen on ihan järjetöntä, pitäisi olla laitonta!

[/quote]

Olen rakastamani miehen kanssa avioliitossa ja meillä on kaksi pientä lasta. Välttelen seksin harrastamista,inhoan omaa vartaloani.. Syynä 10v sitten tapahtunut raiskaus josta mieheni ei tiedä mitään. Kukaan ei tiedä että kärsin siitä edelleen ja itken usein yksin ollessani.

Tiesin mieheni serkun kuolleen viikon verran aiemmin, kuin mieheni, hänen vanhempansa tai siskonsa, enkä kertonut sitä heille. Tapahtumasta on jo vuosia, mutta en ole sitä koskaan aiemmin kenellekään paljastanut.

Ei ole olemassa erityislapsia, on vain huonosti kasvatettuja lapsia.

Kannatan eugeniikkaa ja väestönkasvun radikaalia pienentämistä. Kannatan pakkosterilointeja ja pakkoabortteja. Kehitysvammaiset ovat hyödyttömiä yhteiskunnalle, joten heistä pitäisi hankkiutua eroon.

Itkin itseni uneen usean vuoden, koska en saanut toivomaani tytärtä. Minulla on monta poikaa. Nyt kaikki tosin hyvin ja suru on mennyt muisto vain. En sitä kylläkään kenellekään ole kertonut tai koskaan kerro. 

[quote author="Vierailija" time="24.11.2013 klo 23:01"]

Ei ole olemassa erityislapsia, on vain huonosti kasvatettuja lapsia.

[/quote]

ja arvaa kuinka rankkaa on olla erityislapsen äiti kun tietää, että sinun tavallasi ajattelevia oikeasti on olemassa :(

t. yhden erityislapsen ja neljän normaalin lapsen äiti. Kaikilla samat kasvattajat.