Mikä yksi ainoa biisi palauttaa parhaiten nuoruusmuistosi kun kuulet sen soivan?
Eli mikä yksi ainoa musiikkiesitys vie sinut ajatuksissasi nuoruusikävuosiin noin 14-20v?
- Biisi joka kenties soi radiossa, diskoissa, soittoruokaloissa ja ei välttämättä jäänyt vain muutaman kuukauden soittoilmiöksi
- Biisi joka kenties nosti fiiliksesi arjen yläpuolelle aina kun kuulit sen soivan
- Biisi joka on sinulle henkilökohtaisesti jotenkin maaginen
- Biisi jonka luultavasti omistit fyysisenä tallenteenakin (vinyyli, kasetti, cd ym) tai olit hankkinut sen digitaalisena bittiversiona tallentimeesi
- Biisi jossa on kenties jotain yleisempiä aikakauteen sidoksissa olevia ominaisuuksia saundeissa, toteutuksessa, sanoituksessa jne, mutta jollain tavalla kyseinen biisi ehkä kiteytti aikakauden ajan henkeä paremmin kuin muut
- Biisi josta kenties on kehittynyt klassikko joka soi edelleen nostalgia radiokanavilla säännöllisesto
- Biisi johon liittyy runsaasti henkilökohtaisia muistoja merkittävästä tapahtumasta tai tapahtumista
Mikä olisi siis se yksi ainoa biisi?
Itselleni se on New Orderin Blue Monday, joka täyttää minulla nuo kaikki kohdat mitä luettelin, enkä ole vielä koskaan siihen kyllästynyt. Omistan myös alkuperäisen 12"-tuumaisen singlen.
Kommentit (869)
Nuoruuteni ei ollut yhtenäistä(niin, että olisi tietty kaveripiiri ja tietty meno päällä) eikä kovinkaan onnellista.
Yläasteikäisenä oli yksinäinen, en kuulunut porukoihin. Ensimmäinen rock- kappale, joka teki vaikutuksen, oli Kiss:in Detroit rock city.
Koulukaverin c-kasettimankalta toiselle kopioituna tunkkaisena tallenteena(ei ollut tuplapesänauhuria).
Eri kappaleet,/bändit/artistit toki tuovat mieleen eri tapahtumia ja ympäristöjä.
JT Songs from the wood ja Raptori.
Assburger kirjoitti:
Nuoruuteni ei ollut yhtenäistä(niin, että olisi tietty kaveripiiri ja tietty meno päällä) eikä kovinkaan onnellista.
Yläasteikäisenä oli yksinäinen, en kuulunut porukoihin. Ensimmäinen rock- kappale, joka teki vaikutuksen, oli Kiss:in Detroit rock city.
Koulukaverin c-kasettimankalta toiselle kopioituna tunkkaisena tallenteena(ei ollut tuplapesänauhuria).
Eri kappaleet,/bändit/artistit toki tuovat mieleen eri tapahtumia ja ympäristöjä.
Kaks mankkaa vastakkain toinen soittaa toinen nauhottaa?
George Michael: Careless whisper
Aknestikin Suomirokkia. Se biisi kertoo maailmasta, jota ei enää ole. Kaveriporukat kyläkoulujen varastoissa tupakalla iltaisin, bändit tanssipaikoilla, omppuviini, taskulämmin kossu ja loputtomat kesäyöt autiotalojen rappusilla elämää miettien. Helkama alla, pojilla Suzuki Pv eikä huolta huomisesta. Seksiunelmia vinttihuoneissa. Vieläkin, kun nään jossain kylän laidalla autioituneen rintamamiestalon navetoineen, alkaa Suomirokkia soida päässä saman tien. Mietin, että löytyyköhän tuoltakin vinttikamarista kontaktimuovilla päällystetty palapeli sekä tuliaiseksi saatu itämainen koristeviuhka ja toisesta päädystä tekniikkalegopaketin päältä patterimankka ja Samantha Foxin juliste.
Renegades, Matelot tahi John Mayall's Blues Breakers, Supernatural
Ehkä eniten vilunväreitä nostattava kipale on:
Iron Maiden: Aces High
Tämän myötä muistoistani kumpuaa kokemukseni ensimmäisestä ison bändin keikasta Jäähallissa, jossa esiintyjinä olivat bändit Iron Maiden + Anthrax. Olin 13 ja vuosi oli 1987. Menin kaverini kanssa sinne ja ihastuin ikihyviksi, aiemmin en ollut näitä kuunnellut.
Vielä keski-ikäisenäkin biletin töissä näitä täysiä kuunnellen, kun muu työporukka oli kesälomalla ja päivystin toimistolla. Iron Maidenin musiikki on jotakin niin suurta, nämä kappaleet on tehty jumalallisten muusien avustuksella.
INXS -
Never Tear Us Apart
1987
Need You Tonight
1987
Led zeppelin: Tangerine