Mikä yksi ainoa biisi palauttaa parhaiten nuoruusmuistosi kun kuulet sen soivan?
Eli mikä yksi ainoa musiikkiesitys vie sinut ajatuksissasi nuoruusikävuosiin noin 14-20v?
- Biisi joka kenties soi radiossa, diskoissa, soittoruokaloissa ja ei välttämättä jäänyt vain muutaman kuukauden soittoilmiöksi
- Biisi joka kenties nosti fiiliksesi arjen yläpuolelle aina kun kuulit sen soivan
- Biisi joka on sinulle henkilökohtaisesti jotenkin maaginen
- Biisi jonka luultavasti omistit fyysisenä tallenteenakin (vinyyli, kasetti, cd ym) tai olit hankkinut sen digitaalisena bittiversiona tallentimeesi
- Biisi jossa on kenties jotain yleisempiä aikakauteen sidoksissa olevia ominaisuuksia saundeissa, toteutuksessa, sanoituksessa jne, mutta jollain tavalla kyseinen biisi ehkä kiteytti aikakauden ajan henkeä paremmin kuin muut
- Biisi josta kenties on kehittynyt klassikko joka soi edelleen nostalgia radiokanavilla säännöllisesto
- Biisi johon liittyy runsaasti henkilökohtaisia muistoja merkittävästä tapahtumasta tai tapahtumista
Mikä olisi siis se yksi ainoa biisi?
Itselleni se on New Orderin Blue Monday, joka täyttää minulla nuo kaikki kohdat mitä luettelin, enkä ole vielä koskaan siihen kyllästynyt. Omistan myös alkuperäisen 12"-tuumaisen singlen.
Kommentit (869)
Minun rakkain nuoruuskappaleeni on tämä Jennifer Rushin Power of love.
Ihana mieheni (tuolla sohvalla) oli armeija-aikaan kavereineen iltavapaalla, minä tyttöjen kanssa samassa ravintolassa ja tuo nuorukainen tuli hakemaan minua tätä tanssimaan. Siitä alkoi meidän tarinamme.
Nää on kaikki mun ystävien/tuttavien tiedossa, minut tunnetaan niistä. Lista on kattava, moni on sanonut, että on löytänyt musiikin uudelleen listani kautta. En julkaise, koska minut tunnistetaan.
Yhden kerron Maggie May Rod Stewart, siihen liittyy rakkaus ja lapset, joita saimme.
❤️❤️
Vierailija kirjoitti:
Nää on kaikki mun ystävien/tuttavien tiedossa, minut tunnetaan niistä. Lista on kattava, moni on sanonut, että on löytänyt musiikin uudelleen listani kautta. En julkaise, koska minut tunnistetaan.
Yhden kerron Maggie May Rod Stewart, siihen liittyy rakkaus ja lapset, joita saimme.
❤️❤️
Ihana!
Biisin tuntien luulen, että listassasi on vain hyvää musaa.
Dingon "Autiotalo" :-D ehdottomasti.
Liisa Tavi, jäähyväiset aseille
A-ha - Take on me. On ansainnut paikan mun all time favourite-biisit ihan sillä ykköspaikalla.
Tarina taas kappaleeseen liittyen. Itseasiassa tutustuin vasta 90-luvun lopulla kappaleeseen silloisena teininä. Syystä tai toisesta en ollut lapsuudessa niin kuullut. Joka tapauksessa kesällä -98 oltiin sukulaisperheen kanssa Norjassa. Automatkalla päätin ottaa takapenkillä torkut. Siinä puoliunessa kuulin kun radiossa rupeaa kappale soimaan ja siinä unen ja todellisuuden rajamailla jää mieleen Morten Harketin aivan loistava lauluääni ja kappaleen syntikkariffi. Tuossa tilassa kuulosti molemmat entistä hienommalta. Kotiin päästyä alkoi välittömästi tämän kappaleen metsästys jos tämä löytyisi joltain kokoelmalevyltä niin ostan. Yksi päivä kyttäsin muuten vaan MTV:tä kun oli joku 80-luvun teemaviikonloppu, että jos tulisi. Niin kappale sitten tuli ja hetken mielijohteesta vielä ajattelin, että nyt jos löytyy tyhjä VHS-kasetti niin äkkiä videolle tämä, no eipä löytynyt. Nyt kuulostaa tuokin koomiselta näin Youtuben/Spotifyn kaudella. Myöhemmin löysinkin kokoelman jossa kappale oli joten ostettava oli. Niin ja bändiä kohtaan fanitus on ollut sittemmin hyvin suurta, että ei ole jäänyt heiltä tuon suurimman hitin kuunteluun tuotantonsa. Unelma olisi jos tämän bändin vielä näkisi.
Vierailija kirjoitti:
Spice girls-viva forever
Täytyy sanoa, että biisin video syystä tai toisesta ahdisti nuorempana. Tuossa oli jotain tiettyä haikeutta.
Vierailija kirjoitti:
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Taidat olla isoisäni.
Katson autiota hiekkarantaa
Tulee mieleen Virtain Hiekkaranta ja kesät
Ei hitsi, pitäisiköhän lähteä radalle...
Kummallista kirjoitti:
Mukava lueskella ja katsoa ihmisten kommentteja. Mietin vaan että olenko jotenkin erikoinen kun en ole koskaan tykännyt kuunnella minkäänlaista musiikkia, en ole koskaan omistanut mitään musiikin soittovälinettä, saati ostanut levyä tai käynyt konserteissa. En koskaan kuuntele musiikkia kun pakolla, ts. jos radiosta sattuu tulemaan tai kaupassa tms. kuulee. Musiikki siis on minulla aivan yhdentekevää, enkä edes ymmärrä miten jotkut saavat siitä nautintoa. En kuitenkaan tuomitse ihmistä jos hän tykkää musiikista, päinvastoin sehän on hienoa. Minua tosiaan vaan ihmetyttää miksi oma tilanteeni on tämä mikä on, onkohan minunlaisia muita?
Täällä melkein samanlaista. Musiikki ei ole minulle tärkeää. En ole koskaan fanittanut ketään, en tiedä laulujen esittäjiä, saati osaa sanoja ulkoa, en laula karaokea, en käy konserteissa, enkä tiedä, miten tehdään spotifylistoja. Radio on auki ja sieltä kuulen musiikkia, mitä milloinkin. Mutta ymmärrän kyllä, miksi musiikki tuottaa monille suurta nautintoa ja vielä enemmän ymmärrän, miten musiikki voi monille tuoda lohtua, jos elämä murjoo.
The Soundsin Living in America.
Pussikaljoittelua, tupakkaa, lintsailua, H&M:n halpistekonahkatakkeja, ylikasvanut otsis, pahoihin poikiin ihastumista, tekotaiteellisia mustavalkoisia kuvia Irc-Galleriassa, kaloripäiväkirjoja, festareita, alaikäisenä baareissa, junamatkoja Helsinkiin ilman yösijaa. Huono itsetunto, halu olla "kova mimmi", yksi jätkistä.
No ei oikein mikään. Toki muistan esim. sen, että sillä hetkellä kun neitsyys meni, MTV oli päällä telkkarissa siinä parin metrin päässä ja sieltä tuli Guns N' Rosesin Don't cry. Paremmin kuitenkin esim. lukion haikeansuloisia loppuaikoja määrittää tietyn dödön tuoksu. Aina kun jokin saman tyyppinen tuoksu jostain leyhähtää, tulee nostalginen fiilis. Tuoksu oli ehkä vihreä Fii...?
Bryan Adams ja Ressu Redford
Auh ne kipeet ihastumiset 90- luvulla
Were not going to take it, twisted sisters
Crowded House: Don’t Dream It’s Over
Tästä tulee mieleeni sähkönsininen mascara, hiuslakka, vaalea helmiäishuulipuna ja lumipesty farkkuhame... ja ihana poika, jonka kanssa tätä diskossa tanssittiin.