Onko kotiäitien väheksyntä sisäistettyä misogyniaa?

Ja edelleenkään ei tajuta sitä, että kotiäitiyden valitsevat ihmiset antavat tilaa työelämässä niille joita uran luominen kiinnostaa enemmän.

Naisen tärkein rooli yhteiskunnassa on tuottaa uusia kansalaisia. Kaikki muu on bonusta.

Töitä ei riitä kaikille, joten on luonnollista että osa porukasta jää kotirouvaksi tai kotiäidiksi.

Työttömyys lisääntyy valtavaa vauhtia maassamme.

Onhan se misogyniaa. Eikä naiselle riitä, että menee töihin, vaan pitää nimenomaan olla HIENO ura joltain tietyltä akateemiselta alalta. Muuten on nolo ja jotenkin huono nainen. Katsos kun pitää olla KUNNIANHIMOA korpraatiotikkailla kiipeämiseen. Näin tuntuu moni feministiksi itseään sanova nykynainen ajattelevan.

Katso sanakirjasta mitä misogynia tarkoittaa. Kotiäitiyttä ei kannata kenenkään miettiä vaan olla taloudellisesti itsenäinen. Toisen elätettävänä oleminen on riskialtista: eron tai kuoleman sattuessa ollaan talousahdingossa ja sen jälkeen veronmaksajien kukkarolla. Kotiäitikulttuuria ei ole ollut Suomessa koskaan suuressa mittakaavassa (paitsi nykyisin persujen unelmissa).

Tuo nykyajan feminismi on sellaista pikkutyttöjen revittelyä. Naureskellaan perheenäideille ja rätvätään menkkaveren kanssa.

Ei se misogyniaa ole, vaan ovat itse vain epävarmoja valinnastaan ja yrittävät noin manipuloida sekä miehiä, että naisia koska sisimässään tietävät, että ne kotiäidit heikeintävät heidän pariutumismahdollisuuksiaan.

On ja samalla uraäitien syyllistäminenkin on.

Nainen ei saa tehdä valintaa ilman muiden arvostelua.

Vierailija kirjoitti:

On ja samalla uraäitien syyllistäminenkin on.

Nainen ei saa tehdä valintaa ilman muiden arvostelua.

Tämä.

Naiset koetaan yhteiseksi omaisuudeksi (ei vain miesten vaan kaikkien), joita tulee hallita, ohjata, kasvattaa, ohjeistaa ja opastaa - tuottavathan he uuden sukipolven, jota ilman ollaan helisemässä.

Pitäkää kiinni itsemääräämisoikeudestanne, naiset!

Mua on myös ihmetyttänyt tuo että feminismi halusi naisille MAHDOLLISUUDEN käydä töissä, mutta nykyään se on enemmänkin pakko. Ei ole mitään valinnanvapautta, vaan perinteinen malli on automaattisesti huono ja nainen jotenkin huono jos ei tee kaikkea, käy töissä ja hoida kotia.

Vierailija kirjoitti:

Mua on myös ihmetyttänyt tuo että feminismi halusi naisille MAHDOLLISUUDEN käydä töissä, mutta nykyään se on enemmänkin pakko. Ei ole mitään valinnanvapautta, vaan perinteinen malli on automaattisesti huono ja nainen jotenkin huono jos ei tee kaikkea, käy töissä ja hoida kotia.

Tämä. Minulle lähes viisikymppiselle feminismi tarkoittaa naisen valinnanmahdollisuuksien puolustamista, että voi valita onko uraäiti tai vaikka lestadiolainen suurperheen äiti. Nykyfeminismi taistelee tätä vastaan ihan urakalla. Heikennetään kotihoidontukea, hoitovapaita pitäisi jakaa, pakotetaan töihin kaikki kynnelle kykenevät. Tuodaan sitten tilalle jotain hymyttömiä exceleitä, joilla pitäisi jokainen kotityö käydä jakamaan 50/50 eikä luoteta perheiden omaan arvostelukykyyn ja päätäntävaltaan.

Vierailija kirjoitti:

Katso sanakirjasta mitä misogynia tarkoittaa. Kotiäitiyttä ei kannata kenenkään miettiä vaan olla taloudellisesti itsenäinen. Toisen elätettävänä oleminen on riskialtista: eron tai kuoleman sattuessa ollaan talousahdingossa ja sen jälkeen veronmaksajien kukkarolla. Kotiäitikulttuuria ei ole ollut Suomessa koskaan suuressa mittakaavassa (paitsi nykyisin persujen unelmissa).

Jos sinä et uskalla jäädä kotiin, niin miksi haluat estää sen minulta?

Kärjistettynä: naiset eivät arvosta kotiäitejä, mutta koti-isä on sankari. Miehet eivät arvosta kumpiakaan.

Jep oon ihmetellyt samaa. Todellinen feminismi on musta sitä, että on yhtä okei olla niin uraohjus kuin kotiäiti tai ihan mitä vaan tältä väliltä tai sen ulkopuolelta. Tärkeintä on se, että on naisen oma valinta.

Naisten uupuminen on muuten todellinen ongelma ja monet nuoret naiset ovat todella kriittisiä ja ankaria itseään kohtaan. Ja onko se lopulta oma valinta, jos yhteiskunta on asettanut niin kovat paineet, että sitä omaa arvoa täytyy hakea pelkästään työn kautta? En tarkoita, että kaikki näin tekee, mutta liian moni.

Rasittavaa tällainen keskustelu, jossa kotiäitiyden lisäksi ajatellaan olevan vain yksi vaihtoehto, olla työkeskeinen uraohjus, joka lopulta uupuu ennen aikojaan. Eihän se noin mene. Minä olen hyvinkin lapsi- ja perhekeskeinen äiti, joka teen kunnianhimoisesti myös omaa uraa työssä, joka oli pikkutytöstä asti unelmani. Nautin pitkistä lomista lasteni kanssa ja muutenkin yhteisestä ajasta, tykkään olla paljon kotona. En ole ikinä ajatellut, että työelämä on ihmisenä olon olennaisin asia. Minussa vaan on muitakin puolia kuin äitiys, ja nautin siitä, että voin toteuttaa itseäni unelma-alallani.

Suurin osa töissä olevistahan eivät ole mitään työkeskeisiä uraohjuksia. Töitä on myös monenlaisia. Vähän toivoisin realismia näihin keskusteluihin. Ei kotiäitikään välttämättä ole omien toiveidensa mukaisessa tilanteessa, tai saattaa kokea ettei valinta sittenkään ole itselle ihan oikea. Joku voi olla kotiäiti siksi, ettei pääse siedettävään työhön tai ei löydä töitä. Kaikki eivät ole tyytyväisiä. Eivät edes kaikki ne, joille se on ollut oma valinta. Ja kotiäitikin voi uupua.

Nykyfeminismi on aivan kuraa. Ei edes tiedetä mitä halutaan ja minkä vuoksi ajetaan asiaa. Feministeissä todentotta on paljon misogynistejä, vaikka eivät sitä itse tajua.

Misogynismiä on se, että pidetään miehiä parempina ja naiset sitten kilvan yrittää päteä samassa sarjassa. Podetaan jonkinlaista alitajuista peniskateutta, jonka johdosta naiset keskenään haluavat määrittää mitä on oikeanlainen nainen miesten keskuudessa. Useimmiten se tarkoittaa jotain naisversioita miehestä, voimakas, itsenäinen, vahva, miesmäinen. Eivät nämä feministit tajua, että samalla he ovat täysin patriarkaatin palveluksessa. Sanellaan miten naisen pitää elää, puristetaan naisen rooli suorittamaan töissä, uraputkessa ja samaan aikaan kotona.

Oikeasti vapaa ja emansipoitunut nainen on sellainen, joka määrittää oman elämän ja naiseutensa itse ja on siihen tyytyväinen, eikä alistu tai syyllisty muiden näkemyksistä. Hän on kotiäiti hyvillä mielin, jos niin haluaa tai uranainen jos haluaa. Meikkaa tai pukeutuu naisellisesti, jos haluaa tai on meikkaamatta jos se on lähempänä sydäntä.

Ne, ketkä naisen valintoja halveksuu ja yrittää muotittaa naista, ovat piilomisogynistejä. Heitä on sekä miehissä, että naisissa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on Veitola. Siksi hän kiusaa kaikkia niitä, ketkä ei ole yhtä hyviä "jätkiä" kuin hän yrittää olla.

Tuo on tyyppiesimerkki sisäistetystä misogyniasta.

”Feministipodcast” *oksennus*

Kyllä se työssäkäyviä veronmaksajia harmittaa kun joutuu elättämään työttömiä

Vierailija kirjoitti:

Nykyfeminismi on aivan kuraa. Ei edes tiedetä mitä halutaan ja minkä vuoksi ajetaan asiaa. Feministeissä todentotta on paljon misogynistejä, vaikka eivät sitä itse tajua.

Misogynismiä on se, että pidetään miehiä parempina ja naiset sitten kilvan yrittää päteä samassa sarjassa. Podetaan jonkinlaista alitajuista peniskateutta, jonka johdosta naiset keskenään haluavat määrittää mitä on oikeanlainen nainen miesten keskuudessa. Useimmiten se tarkoittaa jotain naisversioita miehestä, voimakas, itsenäinen, vahva, miesmäinen. Eivät nämä feministit tajua, että samalla he ovat täysin patriarkaatin palveluksessa. Sanellaan miten naisen pitää elää, puristetaan naisen rooli suorittamaan töissä, uraputkessa ja samaan aikaan kotona.

Oikeasti vapaa ja emansipoitunut nainen on sellainen, joka määrittää oman elämän ja naiseutensa itse ja on siihen tyytyväinen, eikä alistu tai syyllisty muiden näkemyksistä. Hän on kotiäiti hyvillä mielin, jos niin haluaa tai uranainen jos haluaa. Meikkaa tai pukeutuu naisellisesti, jos haluaa tai on meikkaamatta jos se on lähempänä sydäntä.

Ne, ketkä naisen valintoja halveksuu ja yrittää muotittaa naista, ovat piilomisogynistejä. Heitä on sekä miehissä, että naisissa. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta toiminnasta on Veitola. Siksi hän kiusaa kaikkia niitä, ketkä ei ole yhtä hyviä "jätkiä" kuin hän yrittää olla.

Piilomisogynismi perustuu siihen, että miesten tekemiä asioita pidetään keskimäärin arvokkaampina kuin naisten tekemiä. Siihen ei puututa naisten vaan miesten roolin uudelleenmäärittelyn kautta.

Siinä vaiheessa, kun myös miehellä on ”täysi valinnanvapaus olla koti-isä hyvillä mielin tai uramies hyvillä mielin”, ei naisten tarvitse enää pyrkiä uralle sen enempää kuin miestenkään. Jokainen mies voi lopettaa työnteon ja heittäytyä tyytyväisenä koti-isäksi ja jokainen nainen kotiäidiksi. Vai voiko?

Kun mietit tätä hetken aikaa, ymmärrät että ura on rahaa, ja raha on valtaa. Kysymys on paljon monimutkaisempi kuin se, mitä kukakin ”haluaa” elämässään eniten.