Miksi ikänsä työelämässä ollut ei ole saanut mitään säästöön
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahat on mennyt elämiseen
Moni muu työssäkäyvä on saanut säästettyä.
Niin ja kaikilla on yhtä suuret tulot ja yhtä pienet menot.
Myös säästetty summa on aina sama.
Itse kyllä säästän mutta... miksi? Mitä ja ketä varten?
Miksen eläisi tässä ja nyt huoletta ja tekisi kaiken mitä olen aina halunnut? Missä on se laki ja käsky että raihnaisena pitäisi olla jemmassa perittäväksi mukava pesämuna jollekin?
No, ehkä säästän ja sijoitan vielä vähän lisää ja sen jälkeen annan sijoitusten vain karttua itsestään, tuloni ”tuhlaan” asioihin, joista itse nautin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahat on mennyt elämiseen
Moni muu työssäkäyvä on saanut säästettyä.
Moni on joutunut käyttämään ne rahat vaikkapa sairasteluun, lapsettomuushoitoihin, adoptioon, hometaloremonttiin jne. Oletko tietoinen, miten paljon rahaa voi mennä vaikkapa muutaman vuoden kestävään vakavaan sairasteluun, jolloin ihminen on poissa työelämästä? Tai jos lapsi on vakavasti sairas ja sairaalassa pitkiä jaksoja vuosien ajan, ja toisen vanhemman on käytännössä oltava siellä mukana?
Joissain tapauksissa on tietysti kyse omista valinnoista, kuten on ehkä ostettu liian kallis asunto tai auto, on eletty tuhlailevasti, matkusteltu jne. Mutta hekin saattavat olla tyytyväisiä valintoihinsa.
1
Luoe otsikko.
Silloin ei ole tämä keskusteluaiheen piirissä oleva. Tässä puhutaan niistä jotka OVAT olleet ikänsä TYÖELÄMÄSSÄ. vähän sama kuin tulisi käsillä seisontakilpailun suorituksista keskusteluketjuun avautumaan että "ei kaikilla ole käsiä, osalta se on voitu amputoida.".
Kyllä ihminen on työsuhteessa, vaikka on sairauslomalla. Eli on työelämässä, työllinen. Hän ei ole työtön.
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä säästän mutta... miksi? Mitä ja ketä varten?
Miksen eläisi tässä ja nyt huoletta ja tekisi kaiken mitä olen aina halunnut? Missä on se laki ja käsky että raihnaisena pitäisi olla jemmassa perittäväksi mukava pesämuna jollekin?No, ehkä säästän ja sijoitan vielä vähän lisää ja sen jälkeen annan sijoitusten vain karttua itsestään, tuloni ”tuhlaan” asioihin, joista itse nautin.
Minä kyllä säästän ja sijoitan ihan itseäni varten. Ja nautinkin jo sijoittamisen hedelmistä. Palkkatuloista jää enemmän ja enemmän käyttöön joka kuukausi kun sijoitusten tuotot kattaa osan kiinteistä kuluista. Minulla esimerkiksi asumisen kulut (yhtiövastike ja asuntolainan korot) kuittaantuu pääomatuloista ja jää vielä vähän jäljellekin. Sijoitan siis nettopalkkasta 33 % joka kuukausi osakkeisiin. Loppu jää sitten laskuihin ja siihen elämiseen. Ja kun laskuihin ei enää mene niin paljoa, kiitos pääomatulojen, elämiseen jää sitten taas enemmän. Tosin kuun lopussa sijoitan vielä ne rahat mitä ei syystä tai toisesta ole mennyt elämiseen. Joskus jää sijoitettavaa kuun loppuun, mutta ei aina.
Kyllä kuoleman varalle kannattaa säästää!
Elämänhallinnan ongelmia. Ei tietoa/taitoa/kiinnostusta ajatella raha-asioita pitkällä tähtäimellä. Alkoholin käyttö, tupakointi vie myös rahaa. Myös pienipalkkaisilla haastavaa saada säästöjä kasaan, varsinkin jos asuu yksin eikä ole ketään puolittamassa kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä säästän mutta... miksi? Mitä ja ketä varten?
Miksen eläisi tässä ja nyt huoletta ja tekisi kaiken mitä olen aina halunnut? Missä on se laki ja käsky että raihnaisena pitäisi olla jemmassa perittäväksi mukava pesämuna jollekin?No, ehkä säästän ja sijoitan vielä vähän lisää ja sen jälkeen annan sijoitusten vain karttua itsestään, tuloni ”tuhlaan” asioihin, joista itse nautin.
Minä kyllä säästän ja sijoitan ihan itseäni varten. Ja nautinkin jo sijoittamisen hedelmistä. Palkkatuloista jää enemmän ja enemmän käyttöön joka kuukausi kun sijoitusten tuotot kattaa osan kiinteistä kuluista. Minulla esimerkiksi asumisen kulut (yhtiövastike ja asuntolainan korot) kuittaantuu pääomatuloista ja jää vielä vähän jäljellekin. Sijoitan siis nettopalkkasta 33 % joka kuukausi osakkeisiin. Loppu jää sitten laskuihin ja siihen elämiseen. Ja kun laskuihin ei enää mene niin paljoa, kiitos pääomatulojen, elämiseen jää sitten taas enemmän. Tosin kuun lopussa sijoitan vielä ne rahat mitä ei syystä tai toisesta ole mennyt elämiseen. Joskus jää sijoitettavaa kuun loppuun, mutta ei aina.
Sijoitusten tulothan pitää laittaa uusiin sijoituksiin. Siis jos haluat, että edes sijoitustesi reaaliarvo säilyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä säästän mutta... miksi? Mitä ja ketä varten?
Miksen eläisi tässä ja nyt huoletta ja tekisi kaiken mitä olen aina halunnut? Missä on se laki ja käsky että raihnaisena pitäisi olla jemmassa perittäväksi mukava pesämuna jollekin?No, ehkä säästän ja sijoitan vielä vähän lisää ja sen jälkeen annan sijoitusten vain karttua itsestään, tuloni ”tuhlaan” asioihin, joista itse nautin.
Minä kyllä säästän ja sijoitan ihan itseäni varten. Ja nautinkin jo sijoittamisen hedelmistä. Palkkatuloista jää enemmän ja enemmän käyttöön joka kuukausi kun sijoitusten tuotot kattaa osan kiinteistä kuluista. Minulla esimerkiksi asumisen kulut (yhtiövastike ja asuntolainan korot) kuittaantuu pääomatuloista ja jää vielä vähän jäljellekin. Sijoitan siis nettopalkkasta 33 % joka kuukausi osakkeisiin. Loppu jää sitten laskuihin ja siihen elämiseen. Ja kun laskuihin ei enää mene niin paljoa, kiitos pääomatulojen, elämiseen jää sitten taas enemmän. Tosin kuun lopussa sijoitan vielä ne rahat mitä ei syystä tai toisesta ole mennyt elämiseen. Joskus jää sijoitettavaa kuun loppuun, mutta ei aina.
Sijoitusten tulothan pitää laittaa uusiin sijoituksiin. Siis jos haluat, että edes sijoitustesi reaaliarvo säilyy.
se nyt on sama sijoittaako pääomatulot takaisin vai palkkatuloista. Ne kiinteät menot on maksettava kuitenkin. Ja elääkin tarvitsee, ja se yleensä syö rahaa, ainakin vähän. 0 euron kuukausikuluihin harva pääsee. Ja kyllä sijoitusten "reaaliarvo" voi säilyä ihan vaikka ei osinkoja takaisin sijoittaisikaan.
Leila Koo kirjoitti:
Ikänsä työelämässä olleella on normaalisti säästöjä eikä hänellä ole velkaa enää eläkeikäisenä. Jokin elämäntavassa on ollut pielessä, jos tilanne on jokin muu. Päihde- ja peliongelmat tai tuhlaileva elämäntapa. Muita syitä en keksi.
Minä olen ollut ikäni työelämässä, en polta juo, pelaa, tuhlaa. Mutta minulla on ollut pieni palkka (nyt 4200/kk), ei siitä paljon jää kuussa käteen. Kaikki on aina mennyt mikä on tullut. Ihan tavalliseen elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
rahat on mennyt elämiseen
Moni muu työssäkäyvä on saanut säästettyä.
Useimmille valintatekninen kysymys. Säästätkö vai kulutatko? Kuluttaako elämän aikana vapaammin vai säästääkö loppuelämää varten?
Vierailija kirjoitti:
Leila Koo kirjoitti:
Ikänsä työelämässä olleella on normaalisti säästöjä eikä hänellä ole velkaa enää eläkeikäisenä. Jokin elämäntavassa on ollut pielessä, jos tilanne on jokin muu. Päihde- ja peliongelmat tai tuhlaileva elämäntapa. Muita syitä en keksi.
No puoliso on työtön eikä halua käydä töissä haluaa hoitaa lapset kotona. Tulee ero kun ehdottaa töihin menoa . Elatusmaksut järkyttävän isot, kun ex on elatuskyvytön kun ei mene töihin. Sitä on toisen armoilla jääkö rahaa enemmän kuin toimeentulotukea kuussa. Jouduin maksamaan 1800 e nettotuloista 600e elatusmaksuja .Palkka nousi 2300e nettona ,elatusmaksut nousi 1100 euroon. Ihan vaan sen takia kun ex:ää ei huvita työt.
Höpö höpö noiden elareiden kanssa. Toki jokainen joutuu omista lapsistaan maksamaan. Oli erottu tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse kyllä säästän mutta... miksi? Mitä ja ketä varten?
Miksen eläisi tässä ja nyt huoletta ja tekisi kaiken mitä olen aina halunnut? Missä on se laki ja käsky että raihnaisena pitäisi olla jemmassa perittäväksi mukava pesämuna jollekin?No, ehkä säästän ja sijoitan vielä vähän lisää ja sen jälkeen annan sijoitusten vain karttua itsestään, tuloni ”tuhlaan” asioihin, joista itse nautin.
Minä kyllä säästän ja sijoitan ihan itseäni varten. Ja nautinkin jo sijoittamisen hedelmistä. Palkkatuloista jää enemmän ja enemmän käyttöön joka kuukausi kun sijoitusten tuotot kattaa osan kiinteistä kuluista. Minulla esimerkiksi asumisen kulut (yhtiövastike ja asuntolainan korot) kuittaantuu pääomatuloista ja jää vielä vähän jäljellekin. Sijoitan siis nettopalkkasta 33 % joka kuukausi osakkeisiin. Loppu jää sitten laskuihin ja siihen elämiseen. Ja kun laskuihin ei enää mene niin paljoa, kiitos pääomatulojen, elämiseen jää sitten taas enemmän. Tosin kuun lopussa sijoitan vielä ne rahat mitä ei syystä tai toisesta ole mennyt elämiseen. Joskus jää sijoitettavaa kuun loppuun, mutta ei aina.
Sijoitusten tulothan pitää laittaa uusiin sijoituksiin. Siis jos haluat, että edes sijoitustesi reaaliarvo säilyy.
se nyt on sama sijoittaako pääomatulot takaisin vai palkkatuloista. Ne kiinteät menot on maksettava kuitenkin. Ja elääkin tarvitsee, ja se yleensä syö rahaa, ainakin vähän. 0 euron kuukausikuluihin harva pääsee. Ja kyllä sijoitusten "reaaliarvo" voi säilyä ihan vaikka ei osinkoja takaisin sijoittaisikaan.
Sijoitusten reaaliarvo voi myös laskea.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuoleman varalle kannattaa säästää!
Voi sitten haudassa hurvitella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuoleman varalle kannattaa säästää!
Totta. Suomessa maksaa helposti 2-3000€, että pääsee multiin lepäämään. Hautakivet, kestitykset yms päälle ja summa on äkkiä 5-7000€.
Ei kannata säästää, vaan elää täysillä. Valtiomme rankaisee säästeliäitä, jos jäät työttömäksi. Et saa toimeentulotukea myymättä omaosuuttasi. Enemmän tienannut tuhlaaja saa. Sellainen nph vanhempi Suomen valio on.
No esimerksiski joku lähihoitaja tai siivooja ei välttämättä hirveästi ole omaisuutta kartuttanut pienen palkan takia. Kaikki eivät myöskään saa lainaa pankista. Elämässä voi tulla eteen mitä tahansa.
Leila Koo kirjoitti:
Ikänsä työelämässä olleella on normaalisti säästöjä eikä hänellä ole velkaa enää eläkeikäisenä. Jokin elämäntavassa on ollut pielessä, jos tilanne on jokin muu. Päihde- ja peliongelmat tai tuhlaileva elämäntapa. Muita syitä en keksi.
Mites joku yhdistelmä näistä:
Lähtökohtaisesti pieni palkka josta ei ole montaa roposta kuussa pystynyt säästämään. Takaajana oman lapsen lainassa, lapsi joutuukin työttömäksi, vanhemmat joutuu kuluttamaan säästönsä. Yllättävät remonttikustannukset kodissa homeongelman paljastuessa, jonka takia jouduttu ottamaan tuntuvasti lainaa työuran loppupuolella. Iso osa säästöistä vakaaksi uskotuissa sijoituskohteissa joiden armo romahti koronan myötä. Koti rakennettu 70- luvulla tuolloin elinvoimaiselle paikkakunnalle jossa nykyään on rankasti muuttotappiota, ja vaikka talo ei nyt mene millään kaupaksi on eläkkeellä järkevää muuttaa palvelujen lähelle vuokra-asuntoon.
Tämä menee samaan sarjaan kuin kysymys:”Miksi kaikki eivät osta ensiasuntoaan käteisellä?”.
Ihmisten elämäntilanteet vain kertakaikkiaan ovat erilaisia.
Todennäköisesti elänyt ikänsä vuokralla maksaen vuosikymmenten aikana satojatuhansia euroja vieraan taskuun oman asunnon sijaan, niin eihän siitä mitään jää. Lopputulemana et omista myöskään eläkeiässä mitään ja olet heittänyt käytännössä työvuotesi hukkaan. Sama omaisuus, kuin olisit elänyt sossun elättinä ikäsi töitä tekemättä.
Yksinkertainen vastaus: siksi, koska nämä ihmiset ei ymmärrä suhteuttaa menojaan tuloihin.
Ihan oikeasti jotkut luulee, että heillä on joku perusoikeus elää yhtä leveästi kuin se naapuri/kaveri, jonka palkka on tuplasti enemmän. Se, että pitäis valita asunto ja ajanietteet sen perusteella mihin itsellä on oikeasti varaa, on ilmeisesti ihan käsittämätön ajatus monelle.