Yksi yhteinen piirre kaikissa tuntemissani alkoholistien lapsissa
Semmoinen jonkinasteinen rajaton käytös. Tähdennän että tuntemani ovat menestyneitä ehkä perfektionismiin asti itse. Mutta ovat aina neuvomassa kaikkia ja puuttumassa muiden elämään sellaisella epämääräisen kiusallisella tavalla. Esim jos jostain asiasta sanotaan että on epäterveellistä niin sellaisen välttelyä tuputetaan kaikille. Semmoista ohjailua ja kontrollointia tavallaan. Puolisoilla rankkaa kun koko ajan härpitään ja närpitään.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Jos ne ei ole puuttumassa kaikkien elämään, vaan vain sun elämään? Jos vaikutat siltä ettet itse oikein käsitä?
Kaikkien elämään. Mistäköhän moinen käytös johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ne ei ole puuttumassa kaikkien elämään, vaan vain sun elämään? Jos vaikutat siltä ettet itse oikein käsitä?
Kaikkien elämään. Mistäköhän moinen käytös johtuu?
Tunnistan itseni tästä ja olen sitä tietoisesti pyrkinyt vähentämään ja mielestäni onnistunutkin siinä. Kerran yksi tosi kiltti tuttuni yhtäkkiä huusi mulle että ”älä koko ajan neuvo!” ja sillon, tosta ihmisestä tajusin. Ja että se mitä itse ajattelee auttamiseksi on ärsyttävää jne. Ja kun on tullut ikää niin on tajunnut että jos jostain jutusta ite innostuu niin muut ihmiset ei välttämättä just sillon kun on erilaisia mielentiloja..
On joutunut kantamaan vastuuta liian pienenä liian monista asioista. On pärjännytkin kun on vaan kontrolloinut ympäristöä. Ei osaa olla tekemättä sitä, tuottaa ahdistusta jos asiat tapahtuu ”väärin”.
Suurin osa alkoholistien lapsista elelee normaalisti etkä tiedä heidän alkoholistivanhemmistaan mitään.
Minä en ole koskaan oma-aloitteisesti neuvonut ketään mutta multa tullaan kyselemään neuvoja jatkuvasti. Mitäs siihen sanot?
Ei liity mielestäni siihen että on alkoholistin lapsi. Alkoholisteja ja besserwissereitä vaan on niin runsaasti.
Vierailija kirjoitti:
On joutunut kantamaan vastuuta liian pienenä liian monista asioista. On pärjännytkin kun on vaan kontrolloinut ympäristöä. Ei osaa olla tekemättä sitä, tuottaa ahdistusta jos asiat tapahtuu ”väärin”.
Tämä. Meillä oli aina siistiä ja talo tiptop, koska siivosin sillä aikaa kun känniset akateemiset makasivat sammuneena. Se oli ainoa asia, johon pystyin alaikäisenä vaikuttamaan. Vieläkin jos minulle tulee tiukka paikkaa, siivoan.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ole koskaan oma-aloitteisesti neuvonut ketään mutta multa tullaan kyselemään neuvoja jatkuvasti. Mitäs siihen sanot?
Että en tunne sinua. Lue aloitus.
Muiden ihmisten ohjailu ja neuvominen on tosiaan rajatonta käytöstä. Siinä ei hahmoteta toisen ihmisen rajoja suhteessa itseen vaan hypätään hääräämään toisen ihmisen itsellisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On joutunut kantamaan vastuuta liian pienenä liian monista asioista. On pärjännytkin kun on vaan kontrolloinut ympäristöä. Ei osaa olla tekemättä sitä, tuottaa ahdistusta jos asiat tapahtuu ”väärin”.
Tämä. Meillä oli aina siistiä ja talo tiptop, koska siivosin sillä aikaa kun känniset akateemiset makasivat sammuneena. Se oli ainoa asia, johon pystyin alaikäisenä vaikuttamaan. Vieläkin jos minulle tulee tiukka paikkaa, siivoan.
Koetko painetta esim jossain yhteisessä illanvietossa/mökillä porukalla siivota ja teet sen ettei tarvitse tuntea sitä? Ja muut ei edes huomaa tommosta?
Alkoholistien lapsia on Suomessa varmaan 2 miljoonaa :D Ei ne kaikki tuollaisia ole. Tosin ylipäänsä ihmiset tietää aina paremmin muiden asiat.
Kaikki neuvoo kaikkia kaikessa, vähintään selän takana analysoi ja tietää miten kannattais toimia. Sellasta se nyt vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Alkoholistien lapsia on Suomessa varmaan 2 miljoonaa :D Ei ne kaikki tuollaisia ole. Tosin ylipäänsä ihmiset tietää aina paremmin muiden asiat.
Kaikki neuvoo kaikkia kaikessa, vähintään selän takana analysoi ja tietää miten kannattais toimia. Sellasta se nyt vaan on.
ap ei varmaan ”tunne” niitä 2milj eikä väitäkään
Jaa. Ne muutamat alkoholistien lapset, joita minä tunnen, ovat kaikki erilaisia. Pari on itse alkoholisteja, alttius riippuvuuksiin kun on usein geneettistä.
Ja toisaalta kaikki minun tuntemani besserwisseröijät taas ovat hyvin autoritaarisesta ja menestystä korostavasta kodista, jossa asioita stressataan ja suoritetaan viimeisen päälle. Eivät siis todellakaan alkoholistiperheiden lapsia, vaan ovat oppineet kotoa vanhemmiltaan ylisuorittamisen mallin.
Joten en nyt allekirjoita ollenkaan teesiäsi, ap. Ihmiset reagoivat onnettomiin lapsuudenkokemuksiinsa aivan eri lailla. Osa oppii vanhemmiltaan huonot tavat, osa taas pyrkii toimimaan aivan päinvastoin. Osa taas on voinut kasvaa vanhempiensa alkoholismista huolimatta melko normaalin lapsuuden, ei se alkoholismi aja kaikkia "sillan alle". Itse asiassa muistelen lukeneeni, että enemmistö alkoholisteista pitää huushollinsa pystyssä ja käy töissä, vaikka kaikki vapaa-aika hupeneekin kännäämiseen.
Hmmmm... Suomalaisuus? En tiedä, monen kaverini ja ystävän vanhempi tai vanhemmat ovat olleet alkoholisteja. Sitäkin on mielestäni monta tasoa kyllä... Minulla on enemmän yhteistä kaikkien noiden ystävien kanssa kuin esim. siskoni kanssa, jolla sentään oli sama alkoholisti vanhempi. Joten vaikea keksiä kaikkia yhdistävää tekijää.
Minun mielestäni alkoholistien lapset taas ovat ylenpalttisen miellyttämisen haluisia. Virtahepo täytyy pitää hyvällä tuulella, ettei se räyhää. Lapsia jopa kannustetaan tähän , "käy sinä sanomassa jotain kivaa".
En minäkään tunnista itseäni yhtään tuollaiseksi toisten neuvojaksi ja päällepäsmäriksi. Enkä niitä lapsuusajan ystäviänikään, joitten isät oli alkoholisteja. Silloin niin monet isät oli tosiaan kovia juomaan ja jotkut aivan rappiollakin, koska olivat niitä sodalle nuoruutensa menettäneitä.
Itse ajattelen, että se trauma, mikä minulle tästä lapsuudesta jäi, esiintyy sellaisena jatkuvana asioitten varmistamisena. Omaa elämääni minä siis kontrolloin, en toisten. Koska lapsena kaikki oli aina epävarmaa, en voi enää sietää epävarmuutta elämässäni. Minun on tiedettävä, että asiat sujuu ja menee niin, niinkuin ne on tarkoitus mennä. En voi sietää viime hetkien peruutuksia, en suunnitelmien äkillisiä muutoksia, en odottelua, jos en tiedä mistä se johtuu, en mitään epävarmuustekijöitä. Pyrin aina varmistamaan asioita, se rassaa vain minua itseäni.
Toiset elää hälläväliä-elämää. minä kuljen mahdollisimman selkeää ja tasaista polkua.
monella kalikka kalahtanut näemmä
Jos ne ei ole puuttumassa kaikkien elämään, vaan vain sun elämään? Jos vaikutat siltä ettet itse oikein käsitä?