Olin koulussa se nörtti ja hikari, menestyin hyvin ysin keskiarvolla. En tietenkään saanut silloin tyttökä...Sitten parikymppisenä masennuin muutamaksi vuodeksi ja syrjäydin...
...Lopputulos on se että olen nyt 33-vuotias syrjäytynyt, mutta olen kuitenkin edelleen se sama kunnollinen hikari ja nörtti, mutta minulla ei ole sitä menestystä työelämässä kuin minulla pitäisi olla jos "asiat olisivat menneet oikein".
Pointti tässä on se, että silloin nuorena jän nikset saavat ne naiset, ja nyt päälle kolmekymppisenä pitäisi olla minun aikani saada naisia, mutta en saa koska minulta odotetaan hyvää asemaa työelämässä sekä varallisuutta.
Olen ikään kuin vääränlainen molemmissa ajoissa; nuorena siksi koska olin nörtti ja hikari, ja nyt koska olen syrjäytynyt työelämästä masennuksen vuoksi.
Koska kaltaiseni mies sitten saa sitä naista? Onko vastaus todella että ei koskaan?
Kommentit (99)
Ilkeästi täällä jotkut ihmiset kirjoittaa, älä välitä ap. Totta on että omien piirien laajentaminen voisi auttaa, mennä ennakkoluulottomasti vaikka vapaaehtoistoimintaan/järjestöihin/vertaistukitoimintaan mukaan. Voisit saada ystäviä ja muuta ajateltavaa ja ehkä se nainenkin löytyisi. Kehottaisin muutenkin ajattelemaan out of the box, voisiko joku mukava vanhempi nainen sopia sinulle, monilla vanhemmilla naisilla on oma talous ja lapset tehty, ottavat monesti nuoremman miehen omaksi iloksi. Entäs yksinhuoltajaäidit, olisitko valmis ottamaan samaan paketti pari lasta, saisit kerralla perheen? Mieti näitä ap.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeästi täällä jotkut ihmiset kirjoittaa, älä välitä ap. Totta on että omien piirien laajentaminen voisi auttaa, mennä ennakkoluulottomasti vaikka vapaaehtoistoimintaan/järjestöihin/vertaistukitoimintaan mukaan. Voisit saada ystäviä ja muuta ajateltavaa ja ehkä se nainenkin löytyisi. Kehottaisin muutenkin ajattelemaan out of the box, voisiko joku mukava vanhempi nainen sopia sinulle, monilla vanhemmilla naisilla on oma talous ja lapset tehty, ottavat monesti nuoremman miehen omaksi iloksi. Entäs yksinhuoltajaäidit, olisitko valmis ottamaan samaan paketti pari lasta, saisit kerralla perheen? Mieti näitä ap.
Vuodesta toiseen toistuvaa jankutusta johon ollaan yritetty löytää ratkaisua. Ikinä ei edetä puusta pidemmälle.
Maailmassa on paljon ihan normaaliälyisiä tai jopa fiksuja ihmisiä, tunnollisia, kunnollisia, lyömättömiä, juomattomia, joilla jostain reunasta on pinkka vajaa syystä tai toisesta. Ei oikeiden asioiden suorittamisesta automaattisesti seuraa hyvää elämää. Ei se epäonnistuminen ole mitenkään ainutlaatuista, oikeastaan aika yleistä. Nyt kannattaisi ottaa pää pois kankkujen välistä ja hoidattaa se kuntoon, siis työstää vielä omaa oloa ja omia asenteita. Sitten jaksaisi taas olla avoin ja pyrkiä kohti uusia ihmissuhteita. Varmasti on enemmän mahdollisuuksia kuin miltä nyt näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan. Itse olen myös nörtti ja nyt 30+ iässä akateemisessa asiantuntija-ammatissa. Haluan olla työssäni hyvä, mutta muuten ei ole kiinnostusta edetä uralla mitä se sitten tarkoittaakaan. Naisten kiinnostus on samaa nollatasoa kuin lukiossa ja yliopistossa. No voihan tämä joskus muuttua, mutta en pidätä hengitystäni.
Kesti hetki hakea tätä uutta paikkaa mikä auttaa miehiä muodostamaan kontakteja naisiin sanomalla suoraan onko heistä juuri näiden naisten miehiksi. Kokeilisin tuota paikkaa saadakseni rehdin vastauksen olisiko minusta jonkun mieheksi: https://prime-match.com/
Sopii hyvällä tavalla hukassa oleville :)
Vierailija kirjoitti:
Hirveän aggressiivista porukkaa taas täällä. En ymmärrä mitä aloittaja on tehnyt niin väärin, että pitää alkaa haukkumaan. Vastaus taitaa olla se, että ap ei ole tehnyt mitään väärin, ihmiset vain tykkää haukkua niitä, joilla on tarpeeksi älykkyyttä ollakseen luokan priimus ja menestyvä. Ihan vaan kateus tässä on taustalla. Toiset taas tykkää haukkua ihmisiä, joilla menee huonosti. Saavat siitä vallan ja ylemmyyden tunteen itselleen, joskin ne tunteet on harhaa.
Kysymys ei yleensä ole kateudesta, vaan pska-päisyydestä.
Sosiaalinen puusilmäisyys, autistinen jankkaaminen, selkärangattomuus, kanteleminen ja opettajan prseen nuolenta ovat todennäköisimmät syyt.
Itse luonnehtisit iseäsi varmaankin älykkääksi, kiinnostuneeksi, sääntöjä noudattavaksi ja tunnolliseksi hyväksi ihmiseksi.
Ei siinä, näillä mennään.
Vierailija kirjoitti:
Ilkeästi täällä jotkut ihmiset kirjoittaa, älä välitä ap. Totta on että omien piirien laajentaminen voisi auttaa, mennä ennakkoluulottomasti vaikka vapaaehtoistoimintaan/järjestöihin/vertaistukitoimintaan mukaan. Voisit saada ystäviä ja muuta ajateltavaa ja ehkä se nainenkin löytyisi. Kehottaisin muutenkin ajattelemaan out of the box, voisiko joku mukava vanhempi nainen sopia sinulle, monilla vanhemmilla naisilla on oma talous ja lapset tehty, ottavat monesti nuoremman miehen omaksi iloksi. Entäs yksinhuoltajaäidit, olisitko valmis ottamaan samaan paketti pari lasta, saisit kerralla perheen? Mieti näitä ap.
Minusta nämä eivät ole kovin hyviä ideoita. Olen itse tuollainen vanhempi nainen ja yh (tai no yhteishuoltajuus on, mutta oletan että tarkoitat eronnutta naista, jolla on lapsia), ja itse nimenomaan en halua kumppaniksi ketään syrjäytynyttä tai sellaista, jota pitää tsempata ja tukea elämässä eteenpäin - kuin lasta. Enkä todellakaan halua lasteni elämään ja perheenjäseneksi miestä, joka on edelleen katkera yläasteen aikaisista seurustelukuvioista. Ja toisaalta, koska itselläni on kokemusta ihmissuhteista ja jopa perheestä, en haluaisi suhteissa ihan kokematonta. Toisaalta en kyllä edes halua uusperhettä tai yhteenmuuttoja. Ja haluan kaikin keinoin välttää tilanteen, jossa omaan saati lasteni elämään ilmestyisi joku ongelmainen tyyppi. Kaikki itsetunto-ongelmat, katkeruudet, mielenterveysongelmat yms ovat ehdoton ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, pitäisikö näille vastauksille itkeä vai nauraa. Moni vastaaja tuntuu olettavan, että ihminen löytää kumppanin, jos tekee asiat "oikein" elämässään. Jos taas tekee ne "väärin", ei löydä. Olen itse nähnyt täällä ihan tarpeeksi tarinoita siitä, kuinka on suoritettu elämää täysin oikein sen kapean mallin mukaan, jota ihmisiltä vaaditaan, mutta silti kumppania ei ole löytynyt. Onko se silloinkin ihmisen oma vika? Yrittäkää nyt jo ymmärtää, että kumppanin löytäminen ei ole täysin kenenkään omassa kontrollissa. Kaikkea vastuuta siitä ei voi sysätä yksilölle itselleen.
Sitäkin kannattaa miettiä, kumpi oli ensin: katkeruus vai vaikeus löytää kumppania. Jostain syystä täällä oletetaan usein, että ihminen on jo valmiiksi katkera ja siitä seuraa kumppanin löytämisen mahdottomuus. Eiköhän se kuitenkin mene toisin päin?
Kysymys ei ole siitä, että pitäisi tehdä asioita tai hankkia asioita, vaan pitäisi olla asioita (ja tarkoitan tässä luonnetta). Jos on 100 ihmistä, joista 90 löytää kumppanin ja 10 ei millään, niin mistä se johtuu? Todennäköisesti nämä 90 on ihmisiä, joiden kanssa joku haluaa olla, kun taas nämä 10 on niitä jotka eivät jaksa edes toisiaan (vaikka jokainen mielessään tietty kuvittelee kuuluvansa oikeasti niiden 90 ihmisen joukkoon, mutta julma maailma ja epäoikeudenmukaisuus tai joku universumin virhe on jättänyt heidät tähän viimeiseen putoaja-kymppiin).
Entä jos naisten määrää vähennetään? Silloinhan siitä seuraa automaattisesti, että pienempi osa miehistä löytää kumppanin. Tarkoittaako tämä myös sitä, että huonojen miesten määrä kasvaa? Toimiiko esittämäsi malli myös työttömiin eli yhtään pidemään työttömänä olleet ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, joita kukaan ei voisi edes harkita palkkaavansa?
eri
Se mitä et ap ymmärrä on se että miehen luonteesta ja ulkonäöstä riippumatta ainoa tapa päästä naisen housuihin on metsästää niitä naisia, ja siinä hommassa tulee paremmaksi mitä enemmän sitä tekee.
Panosta omaan ulkonäköön, fyysiseen kuntoon ja keskustelutaitoon. Hymyile paljon, ja tee se aidosti. Radalle irl vähintään kerran kuussa, netissä joka viikko. Voi mennä vuosia mutta lopulta opit mikä toimii ja mikä ei.
Terkuin lyhyt kalju nörtti jolla naissuhteita 10+
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Minun aikani saada naisia.” Maailma ei ole kuule sulle yhtään mitään velkaa. Kaikista vähiten naisia.
No eikös juuri näin sanota niille nörteille yläasteella, lukiossa ja ammattikorkeessa/yliopistossa?
Että kyllä ne bensalenkkarit vielä kiinnostaa naisia, mutta sitten oikeasti aikuisina on niiden nörttien vuoro
Eikö tällaista hoeta? Olenko väärässä?
Tai eikö näin juuri sanota siellä baarissa kun se väkivaltainen jä n nä make taas ahdistelusta, öykkäröinnistä ja ympärikännissä olosta huolimatta vie naiset niiden nörttien edessä parikymppisenä?
EIkö?
Kyllä, tyypillisesti jän nisten kulta-aika on 16-28 ikäisissä naisissa, ja 28-40-vuotiaas katsovat ekana että mies on luotettava, turvallinen sekä että pinkka kunnossa.
Sitten joskus 45+ ikäisinä naiset eivät enää ole niin tarkkoja miehen rahoista, johtuen siitä että ei tarvitse perustaa perhettä, ja oman markkina-arvonsa syöksylaskun takia.
Menkää nyt helvettiin tasoteorioittenne kanssa.
Heti kun te naiset lakkaatte käyttäytymästä orjallisesti kyseisten teorioiden mukaisesti niin ne joutavat romukoppaan, eikä niitä tule ikävä. Valitettavasti sellaista ihmettä ei taida olla näköpiirissä.
Tasoteoriat eivät ole syynä siihen etteivät naiset kiinnostu sinusta. Syynä on se, että olet naisia vihaava, mielenterveysongelmainen, sein**ullu.
Aloittaja, älä sure. Kun olet yli kuusikymppinen alkavat nuoruuden tutut "tytöt" hakeutua seuraasi varsinkin jos olet kerännyt omaisuutta.
uli uli vinku vinku lärpäti lärpäti
nyyh nyyh voivoti
Unohda suomalaiset pummi- ja sossupumminaiset ja ala katselemaan kumppania maailmalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan. Itse olen myös nörtti ja nyt 30+ iässä akateemisessa asiantuntija-ammatissa. Haluan olla työssäni hyvä, mutta muuten ei ole kiinnostusta edetä uralla mitä se sitten tarkoittaakaan. Naisten kiinnostus on samaa nollatasoa kuin lukiossa ja yliopistossa. No voihan tämä joskus muuttua, mutta en pidätä hengitystäni.
Mitä sinulla olisi tarjottavaa naiselle sitten? Enkä nyt puhu rahasta, lihaksista tai seksistä. Mitä olet tehnyt asian eteen? Oletko sinäkin kenties asperger tai muuten omituinen?
Kiinnostavia keskusteluita, seuraa erilaisiin rientoihin, turvallista ja tasaista perhe-elämää. Ehkä tämä on liian tylsää?
Keskusteluja tasoteorioista, jatkuvaa uhriutumista, naisten haukkumista jne. Ei mikään ihme, ettet herätä kiinnostusta.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Aikani saada naisia" on outo asenne parisuhteeseen.
No eikös juuri näin sanota niille nörteille yläasteella, lukiossa ja ammattikorkeessa/yliopistossa?
Että kyllä ne bensalenkkarit vielä kiinnostaa naisia, mutta sitten oikeasti aikuisina on niiden nörttien vuoro
Eikö tällaista hoeta? Olenko väärässä?
Olin kympintyttö ja minusta olisi ollut todella huippua, jos joku kiva koulussa menestyvä poika olisi kiinnostunut minusta. Sen sijaan minusta kiinnostuivat pojat, joita kiinnosti myös ryyppääminen ja osaa pahemmatkin asiat eikä ollut mitään älykkyyttä (ei, en seurustellut heidän kanssaan).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei koskaan. Itse olen myös nörtti ja nyt 30+ iässä akateemisessa asiantuntija-ammatissa. Haluan olla työssäni hyvä, mutta muuten ei ole kiinnostusta edetä uralla mitä se sitten tarkoittaakaan. Naisten kiinnostus on samaa nollatasoa kuin lukiossa ja yliopistossa. No voihan tämä joskus muuttua, mutta en pidätä hengitystäni.
Mitä sinulla olisi tarjottavaa naiselle sitten? Enkä nyt puhu rahasta, lihaksista tai seksistä. Mitä olet tehnyt asian eteen? Oletko sinäkin kenties asperger tai muuten omituinen?
Kiinnostavia keskusteluita, seuraa erilaisiin rientoihin, turvallista ja tasaista perhe-elämää. Ehkä tämä on liian tylsää?
Keskusteluja tasoteorioista, jatkuvaa uhriutumista, naisten haukkumista jne. Ei mikään ihme, ettet herätä kiinnostusta.
ohis
Oikeastiko naiset haluavat puhua jostain tuollasesta? Minä haluaisin mieluummin jutella scifisarjoista, peleistä ja George Carlinista.
Ei pysty ymmärtämään näitä aloituksia. Näitä miehiä tuntuu olevan paljon, jotka kolmenkympin kohdalla havahtuvat huomaamaan naiset, ja kuinka eivät joko ole tehneet mitään tutustuakseen yhteenkään, tai ovat kerran pari yrittäneet ja luovuttaneet. Ja sitten valitetaan.
Samaa polkua olen tallanut, mutta vaikka kuinka ujo olinkin alta parikymppisenä, luonto ajoi yrittämään, ja vaikkei mitään elämänpituista romanssia tullut, niin kokemuksia ainakin. Totta on, ettei pariutuminen ole kaikille itsestään selvää, ei ole jokaiselle jotakuta, mutta valittaa siitä vauva palstalla? Tehkää hemmetti jotain.
Itse olin vielä lukiossa kasvot punaisena jos joku tyttö jotain tuli sanomaan, mutten pitänyt sitä merkkinä loppuelämästäni. Erakoitumalla erakoituu, ei siitä mitään plus pisteitä saa mahdollisiin kumppaneihin tutustuessa, ja valittamalla tekee itsestään raskaan tutustuttavan.
Rahanaapuri = rajanaapuri. Autocorrectilla oli mielipide xD