Hajuste-hysteerikot työpaikoilla, harrastuksissa ja elämässä yleensä
Työkaveri tuli siis luokseni ja pyysi että en käyttäisi hajusteita, kun hän voi niistä pahoin. Olin ymmärtäväinen ja pyysin anteeksi että en ollut tajunnut ottaa tätä huomioon. Emme työskentele kovin lähekkäin ja työ on luonteeltaan liikkuvaa.
Noh, en siis lisännyt parfyymia tai laittanut hiuslakkaa enää, mutta muutaman päivän jälkeen hän ilmoitti esimiehelle ettei voi työskennellä kanssani koska haisen ja hän ei siedä hajuja.
Esimiehen kanssa keskusteltuani minulle selvisi että joutuisin uusimaan kotona shampoon, hoitoaineen, käsisaippuan, suihkusaippuan, pyykinpesuaineen, huuhteluaineen, deodorantin ja meikit, sillä työkaveri on hajusteherkkä.
Onko tämä mielestänne reilua?
Kommentit (690)
Vierailija kirjoitti:
Tiedän erään henkilön joka on niin pahasti yliherkkä, että hän ei voi olla edes samassa huoneistossa jossa säilytetään jossakin hajustettuja tuotteita. Ei siis riitä, että ne sulkisi vaikka muovipussiin ja laittaisi kaappiin. Myöskään mitkään tekstiilit eivät saa olla hajustetuilla pesuaineilla pestyjä.
Kun tämä henkilö meni kylään, emännän piti pakata asunnostaan ihan kaikki kemikaalit astianpesuainetta ja meikkejä myöten ja viedä ne muualle säilytettäväksi vierailun ajaksi. Hän joutui myös vaihtamaan kaikki henkilökohtaiset tuotteensa huulirasvasta alkaen vierailun ajaksi, sekä pesemään kaikki vuodevaatteet ja muut tekstiilit sopivilla aineilla. Ihan hirveä työ.
Mietin miten tällainen henkilö voi liikkua missään? Miten hän voi edes hoitaa arkiset askareet kuten kaupassakäynnin, tai liikkua julkisilla jos jo vierustoverin kynsilakka aiheuttaa kohtauksen?
Mitä täällä kyselet? Kysy henkilöltä itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kohtuullista. Hyvältä tuoksuminen on yksilön oikeus. Jos suostut, mitä sinulta vaaditaan seuraavaksi? Jotain ahdistaa tapasi nauraa tai käyttämäsi mustat vaatteet?
Missäs tämä oikeus hyvältä tuoksumiseen on määritelty? Laissako? Muutenkin on hyvin suvjektiivista, mikä tuoksuu kenestäkin hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hajusteherkkä. Saan voimakkaista hajuista migreenin. En ole työpaikallani ainoa ja meillä onkin sovittu, ettei hajuvesiä/partavesiä käytetä töissä. Jokainen voi käyttää sellaista dödöä tai saippuaa kuin haluaa, kunhan dödöä ei käytetä hajuveden tapaan suihkimalla ympäriinsä. Tämä on toiminut ihan hyvin. Joitain erityisjärjestelyjä joudun välillä tekemään, mutta ne ovat mielestäni omalla vastuullani. Esimerkiksi yksi työkaveri käyttää voimakkaan hajuista huuhteluainetta enkä voi mennä lähellekkään häntä. Siispä pidän huolen, etten joudu lähelle. Kahvitauoilla ja kokouksissa menen aina eri pöytään tai toiselle puolelle huonetta istumaan. Sanon myös aina jos kyseinen henkilö yrittää tulla lähelle tai esim huoneeseeni, ettei hän voi tulla lähelleni. Tässä kohdin vastuu siirtyy hajusteiden käyttäjällä ja hänen on pysyttävä sovitun välimatkan päässä. Esimies myös tietää tämän eikä laita meitä työskentelemään saman projektin parissa. Joskus jonkun shamppoo tms. saattaa hetkellisesti aiheutaa saman ja taas auttaa välimatka.
Aina homma ei kuitenkaan hoidu välimatkaa pitämällä. Meillä työskenteli aiemmin henkilö joka oli todella allerginen kaikelle mm. tuoksuille. Koska allergia oli todella paha ja tökaveri ei kestänyt edes niitä shamppoita tai dödöjä, tai lemikillisten ihmisten läsnäoloa, hän ei voinut jatkaa työskentelyä meillä. Työpaikasta on aika vaikea saada kokonaan tuoksutonta.
Voisiko tässä olla kyse jo syrjinnästä tätä hajusteita käyttävää kohtaan? Normaalia deodorantin käyttäjää vaaditaan pysymään sovitun välimatkan päässä kuin hän olisi joku spitaalinen tai oikeuden määräämässä lähestymiskiellossa. Hän jää osasta projekteja automaattisesti ulkopuolelle hajusteherkän vaatimuksesta. Onko hän edes tietoinen tästä?
Toisekseen on tutkittua, että hajusteherkkyys on pitkälti psykosomaattinen vaiva. Tätä tutkittiin laittamalla tilaan samoja aineita hajustettuina ja ilman. Vain hajustetut versiot aiheuttivat "allergisen" reaktion, kun henkilö oli tietoinen hajusta. Mutta samat hiukkaset ilman hajua eivät saaneet aikaan mitään.
Kolmannekseen ihmetyttää tämä hajusteherkkien valikoivuus. Esimerkiksi ruoan käry, kahvin tuoksu, tuore maali, kellarin haju, tupakka tms. haju ei aiheuta oireita, vaan vain mieto shampoon tai deodorantin haju jollakin tietyllä henkilöllä. Joskus astmakohtauksen laukaisee ihan vain jonkun tietyn henkilön haju. Välillä tuntuu todelliselta kiusaamiselta.
Vierailija kirjoitti:
Hajusteherkkä omaan karsinaan vaikka siivouskomeroon. Avautuu nokka.
Karsinaan? Mikä eläin hän muka on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hajusteherkkä. Saan voimakkaista hajuista migreenin. En ole työpaikallani ainoa ja meillä onkin sovittu, ettei hajuvesiä/partavesiä käytetä töissä. Jokainen voi käyttää sellaista dödöä tai saippuaa kuin haluaa, kunhan dödöä ei käytetä hajuveden tapaan suihkimalla ympäriinsä. Tämä on toiminut ihan hyvin. Joitain erityisjärjestelyjä joudun välillä tekemään, mutta ne ovat mielestäni omalla vastuullani. Esimerkiksi yksi työkaveri käyttää voimakkaan hajuista huuhteluainetta enkä voi mennä lähellekkään häntä. Siispä pidän huolen, etten joudu lähelle. Kahvitauoilla ja kokouksissa menen aina eri pöytään tai toiselle puolelle huonetta istumaan. Sanon myös aina jos kyseinen henkilö yrittää tulla lähelle tai esim huoneeseeni, ettei hän voi tulla lähelleni. Tässä kohdin vastuu siirtyy hajusteiden käyttäjällä ja hänen on pysyttävä sovitun välimatkan päässä. Esimies myös tietää tämän eikä laita meitä työskentelemään saman projektin parissa. Joskus jonkun shamppoo tms. saattaa hetkellisesti aiheutaa saman ja taas auttaa välimatka.
Aina homma ei kuitenkaan hoidu välimatkaa pitämällä. Meillä työskenteli aiemmin henkilö joka oli todella allerginen kaikelle mm. tuoksuille. Koska allergia oli todella paha ja tökaveri ei kestänyt edes niitä shamppoita tai dödöjä, tai lemikillisten ihmisten läsnäoloa, hän ei voinut jatkaa työskentelyä meillä. Työpaikasta on aika vaikea saada kokonaan tuoksutonta.Voisiko tässä olla kyse jo syrjinnästä tätä hajusteita käyttävää kohtaan? Normaalia deodorantin käyttäjää vaaditaan pysymään sovitun välimatkan päässä kuin hän olisi joku spitaalinen tai oikeuden määräämässä lähestymiskiellossa. Hän jää osasta projekteja automaattisesti ulkopuolelle hajusteherkän vaatimuksesta. Onko hän edes tietoinen tästä?
Toisekseen on tutkittua, että hajusteherkkyys on pitkälti psykosomaattinen vaiva. Tätä tutkittiin laittamalla tilaan samoja aineita hajustettuina ja ilman. Vain hajustetut versiot aiheuttivat "allergisen" reaktion, kun henkilö oli tietoinen hajusta. Mutta samat hiukkaset ilman hajua eivät saaneet aikaan mitään.
Kolmannekseen ihmetyttää tämä hajusteherkkien valikoivuus. Esimerkiksi ruoan käry, kahvin tuoksu, tuore maali, kellarin haju, tupakka tms. haju ei aiheuta oireita, vaan vain mieto shampoon tai deodorantin haju jollakin tietyllä henkilöllä. Joskus astmakohtauksen laukaisee ihan vain jonkun tietyn henkilön haju. Välillä tuntuu todelliselta kiusaamiselta.
Kysy Työsuojelusta asiaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, että ei kestä sun kemikaalicocktailin hajuja?
Ei kai sille muuta voi kuin poistua itse paikalta jos ei kestä. Maailma ei pyöri natisijan navan ympärillä vaikka se hänestä niin kivaa olisikin.
Ei ole kyse mistään oma navan ympärillä pyörimisestä. Esteettömyys taitaa olla kaltaisillesi yleinenkin ongelma.
ohis
Hajusteallergiset ei näemmä vieläkään tiedä, kenelle asia työpaikalla kuuluu, jos saa oireita.
Nämä on todella hankalia tilanteita sen kemikaaliyliherkän kannalta. Pahoittelut, mutta en jaksa sääliä teitä jotka eivät voi laittaa hiuslakkaa tai hajuvettä töihin kun täytyy ajatella muita.
Kemikaaliherkkä voi tosiaan saada rajut oireet aina kuumeesta, migreeniin, iho-oireisiin ja astmaan. Tuo hengittäminen on yllättävän tärkeää meille ihmisille.
Itse kemikaaliherkkänä koen kaikista raskaimpana kuitenkin tuon ihmisten itsekkyyden ja ymmärtämättömyyden. Kun ei itse sairasteta, ei jakseta ajatella niitä jotka tuosta kärsivät.
Onko se todella liikaa vaadittu ottamaan lähimmäiset huomioon? Vielä työkaverit? Mahtaa olla hyvä työyhteisö ja ilmapiiri työpaikoilla muutenkin.
Oma kokemukseni hajusteyliherkästä työpaikalla oli .. hmm, mielenkiintoinen. Taustatietona kerron, että olen ite atoopikko ja herkkäihoinen, myös allerginen mutta en tuoksuille. Ja pidän parfyymeista ja tuoksuvista tuotteista. En kuitenkaan kylve niissä, vaan ajattelen kanssaihmisiä. Lisäksi minulla on joskus migreeniä jolloin en siedä mitään hajuja, edes tavallisia.
Työpaikallani oli "hajusteyliherkkä" nainen. Hän valitti tiettyjen naisten tuoksuista. Hän ei KOSKAAN valittanut minun tuoksuistani. Hän ei suoraan sanottuna pitänyt näistä naisista, joiden "kamalan voimakkaita hajuvesiä" hän kritisoi kaikille jatkuvasti. Itse olen sellainen leppoisa aina kiva kaveri, joka jättää nahistelun työpaikan ulkopuolelle ;) ja nauraa näkymättömään partaansa. Nämä "haisevat" rouvat olivat sellaisia temperamenttisia ja sanoivat asiat usein suoraan ja painokkaasti. Mutta eivät mitään moukkia tai päällemölöttäjiä.
Työpaikkamme oli naisvoittoinen, mutta muutamia miehiäkin siellä kävi. Eräällä herrasmiehellä oli niin voimakkaan hajuista tuoksua, että itselleni tuli paha olo ja päänsärky. Tämä "hajusteyliherkkä" oli kuin sulaa vahaa tästä kollegasta ja hymisteli menemään hänen haju.. vanavedessään pitkin käytäviä.
Huipennuksena rakas "hajusteyliherkkämme" poltti myös tupakkaa ja haisi itse tupakalta.
Tällaisten kokemusten jälkeen en ihmettele, etteivät ihmiset ota näitä asioita tosissaan. Ihan varmasti on myös ihmisiä, joilla on aidosti ongelmia tuoksujen kanssa. Mutta joku raja pitää vaatimuksissakin olla. Ap:n tapauksesta tulee mieleen, et ehkä noin rankasti herkistynyt ihminen kuuluisi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Että ärsyttää tämmöset.
Se on niin että joko haisen hieltä tai sitten käytän itselleni sopivia tuotteita, jolloinka fyysisessä työssä pakostakin pintaan tuleva hiki ei haise.Kumpikin pahasta hajuherkkien mieleen,eli parempi kun lakkaisi vaan olemasta sitten.
Olen hajuherkkä, tosin ei ole töissä menoa haitannut sillä pidän etäisyyden "haisuleihin". Mikään luonnollinen haju, kuten hiki, ei aiheuta minulle oireita. Ongelma on nämä luonnottomat kemikaalit, jotka myös muuten aiheuttavat ties mitä sairauksia, kuten syöpää ja astmaa, joten miksi edes kukaan niitä haluaa iholleen. Mietin joskus, että miltä työkaverista tuntuisi tietää, että haistelen mielummin hikeä tai kakkaa kuin häntä. Ja siis sanon tämän tässä ilman vinoilua, näin se vain on. Mutta en sano mitään työkavereille, koska minulla on onneksi se mahdollisuus mennä eri puolelle toimistoa töihin. Tavallaan säälin heitä, koska vaarantavat kemikaaleilla oman ja lastensa terveyden sekä haisevat monien mielestä kamalalta. Tästäkin ketjusta huomaa, että ihmiset ovat ihan clueless siitä, kuinka nykyaikana suhtaudutaan hajuilla lotraajiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hajusteherkkä. Saan voimakkaista hajuista migreenin. En ole työpaikallani ainoa ja meillä onkin sovittu, ettei hajuvesiä/partavesiä käytetä töissä. Jokainen voi käyttää sellaista dödöä tai saippuaa kuin haluaa, kunhan dödöä ei käytetä hajuveden tapaan suihkimalla ympäriinsä. Tämä on toiminut ihan hyvin. Joitain erityisjärjestelyjä joudun välillä tekemään, mutta ne ovat mielestäni omalla vastuullani. Esimerkiksi yksi työkaveri käyttää voimakkaan hajuista huuhteluainetta enkä voi mennä lähellekkään häntä. Siispä pidän huolen, etten joudu lähelle. Kahvitauoilla ja kokouksissa menen aina eri pöytään tai toiselle puolelle huonetta istumaan. Sanon myös aina jos kyseinen henkilö yrittää tulla lähelle tai esim huoneeseeni, ettei hän voi tulla lähelleni. Tässä kohdin vastuu siirtyy hajusteiden käyttäjällä ja hänen on pysyttävä sovitun välimatkan päässä. Esimies myös tietää tämän eikä laita meitä työskentelemään saman projektin parissa. Joskus jonkun shamppoo tms. saattaa hetkellisesti aiheutaa saman ja taas auttaa välimatka.
Aina homma ei kuitenkaan hoidu välimatkaa pitämällä. Meillä työskenteli aiemmin henkilö joka oli todella allerginen kaikelle mm. tuoksuille. Koska allergia oli todella paha ja tökaveri ei kestänyt edes niitä shamppoita tai dödöjä, tai lemikillisten ihmisten läsnäoloa, hän ei voinut jatkaa työskentelyä meillä. Työpaikasta on aika vaikea saada kokonaan tuoksutonta.Oletko varma, ettei esimies laita teitä työskentelemään erikseen siksi, että olet rasittavan kuuloinen hysteerikko, joka on ottanut jonkun silmätikukseen huuhteluaineen vuoksi? Helpompi se on tälle uhrillesi ja esimiehellesi kyllä näin, ei tarvitse pelätä että saat jonkun kohtauksen, kun yhyy kollega haisee.
Ai migreeni on synonyymi hysterialle? Oletpa tyhmä ja sivistymätön.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kohtuullista. Hyvältä tuoksuminen on yksilön oikeus. Jos suostut, mitä sinulta vaaditaan seuraavaksi? Jotain ahdistaa tapasi nauraa tai käyttämäsi mustat vaatteet?
Missäs tämä oikeus hyvältä tuoksumiseen on määritelty? Laissako? Muutenkin on hyvin suvjektiivista, mikä tuoksuu kenestäkin hyvältä.
Näinpä. Haiseminen on samalla tavalla oikeus kuin tupakointi. Minun mielestäni hapansilakka tuoksuu taivaallisen hyvältä, pitääpä alkaa lemuta siltä. Valittajat sopeutukoot.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni hajusteyliherkästä työpaikalla oli .. hmm, mielenkiintoinen. Taustatietona kerron, että olen ite atoopikko ja herkkäihoinen, myös allerginen mutta en tuoksuille. Ja pidän parfyymeista ja tuoksuvista tuotteista. En kuitenkaan kylve niissä, vaan ajattelen kanssaihmisiä. Lisäksi minulla on joskus migreeniä jolloin en siedä mitään hajuja, edes tavallisia.
Työpaikallani oli "hajusteyliherkkä" nainen. Hän valitti tiettyjen naisten tuoksuista. Hän ei KOSKAAN valittanut minun tuoksuistani. Hän ei suoraan sanottuna pitänyt näistä naisista, joiden "kamalan voimakkaita hajuvesiä" hän kritisoi kaikille jatkuvasti. Itse olen sellainen leppoisa aina kiva kaveri, joka jättää nahistelun työpaikan ulkopuolelle ;) ja nauraa näkymättömään partaansa. Nämä "haisevat" rouvat olivat sellaisia temperamenttisia ja sanoivat asiat usein suoraan ja painokkaasti. Mutta eivät mitään moukkia tai päällemölöttäjiä.
Työpaikkamme oli naisvoittoinen, mutta muutamia miehiäkin siellä kävi. Eräällä herrasmiehellä oli niin voimakkaan hajuista tuoksua, että itselleni tuli paha olo ja päänsärky. Tämä "hajusteyliherkkä" oli kuin sulaa vahaa tästä kollegasta ja hymisteli menemään hänen haju.. vanavedessään pitkin käytäviä.
Huipennuksena rakas "hajusteyliherkkämme" poltti myös tupakkaa ja haisi itse tupakalta.
Tällaisten kokemusten jälkeen en ihmettele, etteivät ihmiset ota näitä asioita tosissaan. Ihan varmasti on myös ihmisiä, joilla on aidosti ongelmia tuoksujen kanssa. Mutta joku raja pitää vaatimuksissakin olla. Ap:n tapauksesta tulee mieleen, et ehkä noin rankasti herkistynyt ihminen kuuluisi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Isolla osalla astmaatikoista on jonkinlaista yliherkkyyttä. Voi olla herkistynyt myös eri tuoksuille - tottakai. Eli kun tuoksuissa on satojakin kemikaaliyhdisteitä pelkästään yhdessä tuotteessa, niin on vaikea sanoa, mikä on juuri se kemikaali (tai yhdistelmä), mille on herkistynyt. Sen kyllä huomaa. Eli jos on yhdelle tuoksulle herkistynyt, niin joku toinen tuoksu voikin olla ok. Sama kuin jos olisin kalalle allerginen, niin ihmettelisit, miksi en ole pähkinälle allerginen. Tietty, vaikea sanoa, oliko tämä ko. henkilö valehtelija. Mutta on todennäköisempää, että on herkistynyt muutamalle tuoksulle kuin kaikille. Sitten jos on ihan kaikille, kyseessä on jo laajempi kemikaaliherkkyys. En tiedä, miksi minä, tehokas veronmaksaja, jäisin työkyvyttömyyseläkkeelle vain siksi, että olen astmaatikko ja muutamalle tuoksulle herkistynyt tai pikemminkin allerginen? Ja jos mukaan otetaan muut tuoksuista oireilevat, niin kuka maksaisi sitten meidän kaikkien (ehkä 5% väestöstä) työkyvyttömyyseläkkeet veroina? Eiköhän yritetä mahtua kaikki sinne työpaikalle. Sopu sijaa antaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse migreenikkona en voisi kuvitellakaan olevani niin itsekäs, että kieltäisin muilta hajusteet. Jokaisella on oikeus niihin, ei kukaan niihin kuole.
Tosi uskottavaa, että sulla olis mitään migreenitaipumusta.
Migreeniin voi kuolla.
..niin migreenikohtaus voi tuntua sellaiselle että "nyt mä varmaan kuolen" ja olla äärimmäisen tuskaisa oksenteluineen ja pyörrytyksineen, mutta fyysisesti migreeniin ei kyllä voi kuolla. Itsellänikin siis on aurallinen migreeni,ja kohtaukset toisinaan aivan sietämättömiä oksenteluineen ja näön hämärtymisineen. Mutta kaikki eivät saa migreenikohtausta tuoksuista, itselle esimerkiksi kohtauksen tuloon eivät tuoksut tms. vaikuta.
Läheiseni on todella herkkä hajusteille. Pahimpia ovat hajuvedet jne kosmetiikka, pyykkipulverin hajusteet, siivousaineiden hajusteet... Hän sairastuu moneksi päiväksi rajuun kurkkukipuun jne oireisiin vähästäkin altistumisesta hajusteille.
Miten on mahdollista, että moni jopa kiistää esim työkaverin hajusteyliherkkyyden, tai vähättelee sitä psykologiseksi, kuvitelluksi? Tämä jos mikä on ihmeellistä. Hajusteyliherkkyys on kuitenkin sen verran yleinen sairaus tänä päivänä, että on todella epäfiksua kiistää koko asia, ja varsinkin jos itsekkäästi jatkaa hajusteiden käyttämistä.
Hirvein ilmiö tästä hajusteiden käytöstä on, jos vauvan vaatteet ja petivaatteet on pesty hajusteaineilla!
Miltähän ap:stä tuntuisi, jos hän itse kärsisi jostain ja muut leimaisivat hänet hysteerikoksi?
Vierailija kirjoitti:
Läheiseni on todella herkkä hajusteille. Pahimpia ovat hajuvedet jne kosmetiikka, pyykkipulverin hajusteet, siivousaineiden hajusteet... Hän sairastuu moneksi päiväksi rajuun kurkkukipuun jne oireisiin vähästäkin altistumisesta hajusteille.
Miten on mahdollista, että moni jopa kiistää esim työkaverin hajusteyliherkkyyden, tai vähättelee sitä psykologiseksi, kuvitelluksi? Tämä jos mikä on ihmeellistä. Hajusteyliherkkyys on kuitenkin sen verran yleinen sairaus tänä päivänä, että on todella epäfiksua kiistää koko asia, ja varsinkin jos itsekkäästi jatkaa hajusteiden käyttämistä.
Koska yhteiskunta ja sen valtaväestö eivät voi toimia pienen promilleosan ehdoilla. Yliherkän lähettäisin työterveyteen työkyvyn tarkastamiseksi tai joku oma työhuonejärjestely jos on tosi reilulla tuulella.
Tuoksuyliherkkä täällä moi!
Luin kaikki kommentit läpi, ja ajattelin kertoa miten itse pärjään yliherkkyyden kanssa.
Itse käyttämäni tuotteet, joiden on oltava hajusteettomat, jotten aiheuta oireita itselleni:
- Pyykinpesuaine (ja huuhteluaine)
- Suihkusaippua
- kodin puhdistusaineet (yleispuhdistusaine. Monet lattianpesuaineet olisi ihana saada hajusteettomana versiona)
Näissä tuotteissa pystyn käyttämään joitain tuoksullisia versioita, jos tuoksu on hyvin mieto:
- Shampoo (useimmat kampaamotuotteet)
- Hoitoaine
- Roll-on deodorantti (garnier minerals)
- wc -kukka (puuvilla, muttei missään nimessä sitrus, laventeli tai hyasintti)
- kasvorasvat, naamiot, seerumit, meikkivoiteet (selviää kokeilemalla)
Pahimmat tuoksut ovat usein hajuvedet ja voimakkaasti hajustetut tuotteet, joissa on sitrusta, laventelia/hyasinttia/tuomea tai vaniljaa. Yhtä työkaveria olen pyytänyt olemaan laittamatta hajuvettä, jos työskennellään työparina. Hän tosin ymmärsi itsekin, että oireilen pahasti, koska aivastelin ja silmät vetisti kunnolla. Mutta normaalisti ei häiritse yhtään, jos työkaveri on käyttänyt hajustettuja perushygieniatuotteita.
Mulle pahimmat on aerosolit. Jos hiuslakkaa on pakko itse laittaa, niin mieluiten hengityssuojan kanssa. Spraydödöt ja wc -raikastinsuihkeet aiheuttaa tosi pahat oireet, hengitys menee kunnolla tukkoon. Eli töissä mulle on pahinta, jos joku on just suihkinut vessassa dödöä tai hiuslakkaa. Sitten etsin toisen wc:n.
Vielä pärjäilen, mutta odotan kauhulla josko listaan ilmestyy kohta taas uusi tuoksuaine, joka saa aikaan hengitysteiden tukkeutumista, aivastelua, silmien kirvelyä ja vetistystä, yskää ja/tai päänsärkyä aikaan. En haluaisi alkaa rajoittaa elämääni yhtään enempää, saati pyytämään muilta ihmisiltä hajusteiden käytön vähentämistä (se tuntuu nolostuttavalta). Onneksi ihmiset ympärilläni ovat pääsääntöisesti maltillisesti hajustettuja.
Ap, jos ihminen saa oireita hajusteistasi, niin eihän hän ole hysteerikko. Kysymykseesi vastaisin, että yrittäisin pyrkiä kompromissiin. Ainakaan en nimittelisi työkaveria.