Lue keskustelun säännöt.
Miksihän nykyään on niin paljon ihmisiä, jotka ovat ihan pihalla oman identeettinsä kanssa?
17.09.2020 |
Jotenkin alkanut tuntua, että nämä identiteettiongelmat, esim. oman sukupuolen kanssa ovat vain oire jostain syvemmästä ongelmasta ja pahoinvoinnista yhteiskunnassa. Keino hakea omaa ryhmää, sulautua ja saada hyväksyntää tietynlaisissa tiedostavissa piireissä.
Sitä miettii, mitä ihmiset ajattelevat 10 vuoden kuluttua näistä ajatuksista. Esim. oma tuttava, joka on lapsesta lähtien ollut todella naisellinen, on ollut 2 vuotta masentunut ja nyt päättänyt, että käy poistamassa rintansa Virossa. Rinnoissa ei ole mitään sairautta, miksi hän niin tekisi. Ei aio mennä kuitenkaan sukupuolenkorjaukseen.
Onhan se niin, että jokainen saa tehdä, mitä haluaa, mutta mun mielestä moni vetää nyt pahasti yli :(.
Kommentit (152)
Ei ihmiset ole muuttuneet, väestö on määrällisesti lisääntynyt ja identiteettikysymyksiä ihmiset ovat pohtineet aina.
Nyt ollaan (pääsääntöisesti) sen verran sivistyneitä ettei heti lynkata sitä mitä ei ymmärretä ja asioita voidaan ymmärtää paremmin koska tietolähteinä on muutakin kuin perjantaina luukusta tippuva apu-lehti tai maaseudun tulevaisuus.
Kohteliaisuuksiin on kuitenkin aina osattu upottaa myös loukkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?
Siksi, koska sukupuoli on merkityksellinen. Ei ole sama, onko henkilö äiti vai isä. Vain äiti on raskaana, synnyttää ja imettää. Hän tarvitsee fysiologisista syistä äitiyslomaa. Isän perhevapaat eivät ole sidoksissa hänen fysiologiaan.
Naiset tarvitsevat omia tiloja, omia sarjoja urheilussa ja terveydenhuollossa on otettava huomioon sukupuoli mm. erilaisissa seulonnoissa. Sukupuolten välillä on eroja mm. eri tautien oireilussa.
osa on tuollaisia syntyjään varmaan. veljeni lapsena pukeutui vain tyttöjen vaatteisiin ja leikki barbeilla. häntä ohjattiin siitä isompana pois, pienenä sai olla mitä oli. hänkin haluaisi olla nainen, sanoi joskus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?Siksi, koska sukupuoli on merkityksellinen. Ei ole sama, onko henkilö äiti vai isä. Vain äiti on raskaana, synnyttää ja imettää. Hän tarvitsee fysiologisista syistä äitiyslomaa. Isän perhevapaat eivät ole sidoksissa hänen fysiologiaan.
Naiset tarvitsevat omia tiloja, omia sarjoja urheilussa ja terveydenhuollossa on otettava huomioon sukupuoli mm. erilaisissa seulonnoissa. Sukupuolten välillä on eroja mm. eri tautien oireilussa.
Niin mutta miksi sukupuolta korostetaan arkielämässä kun siinä sukupuolella ei ole mitään väliä eikä eroavaisuutta?
Sen ymmärrän että sukupuolet ovat ulkonäöllisesti erilaisia sekä toinen siittää ja toinen synnyttää mutta muita eroavaisuuksia sukupuolilla ei ole.
Eikö fiksuinta olisi se että sukupuolta korostetaan vain silloin kuin sillä on merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Punavihreät käyttää kulttuurimarxismia enemmistön heikentämiseen ja paloitteluun, heikentäen enemmistöä, sen perinteitä ja arvoja ja tottakai valkoista lihaa syövää hetero miestä pitää kyykyttää
Eli keksitään ja masinoidaan koko ajan uusia vähemmistöjä alistamaan enemmistöä lainsäädännön ja median avulla
Hajota ja hallitse
kulttuurimarxismi
politiikka näkemys ja mielipide siitä, että vasemmistoliberaalit pitävät yllä valtaa hallituksessa, yliopistoissa, lehdistössä ja kulttuurielämässä ja pyrkivät muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista, nationalismista ja ihmisroduista kontrolloimalla valtamediaa ja pitämällä yllä kulttuurihegemonia
Cultural marxism explained in 7 minutes
Älä sotke puoluepolitiikkaa tähän. Ääripäitä löytyy monista eri puolueista. Onhan persuissakin "vegaanihomoja".
Kun ihmisiä yllytetään jo lapsesta asti joka suunnasta epäilemään omaa seksuaalisuutta niin kyllähän sen tulos sitten on että moni menee sekaisin seksuaalisesti.
Totalitääriset ideologiat ovat vaarallisia, tarkoitan sitä että jos ei saa sanoa mielipidettä niin johtaa se kyttäysuhteiskuntaan.
Punavihreät kannattaa nimenomaan totalitäärisyyttä, persuissa on myös esim homoja mutta ei siis totalitaristeja, siinä on suuri ero. Kaikilla pitäisi olla vapaus yhteiskunnassa seksuaalisuutensa kanssa ( kunhan ei vahingoita muita) mutta sateenkaari ideologia usuttaa valtakunnansyyttäjän toisinajattelijoiden kimppuun, se on ikävää se on totalitarismia
Elät jossain mielikuvitusmaailmassa. Puhut valinnanvapaudesta mutta kuitenkin samaan aikaan kannatat ahtaita sukupuolirooleja?
Kaikki mitä sanoin on faktaa, olisit laittanut jotain oikeesti mikä ei olisi faktaa kirjoituksessani mut sit vaan tulee tota mielikuvitus juttuu eli ala-arvoista herjaa, ei herja ole argumentti
Etkö itse näe sitten miten ristiriitaisesti kirjoitat? Onko sinulle ongelma jos mies haluaa olla koti-isä ja äiti haluaa luoda uraa?
Itse et edes vaivaudu nähtävästi lukemaan kirjoitustani, näin kirjoitin: "Kaikilla pitäisi olla vapaus yhteiskunnassa seksuaalisuutensa kanssa ( kunhan ei vahingoita muita) mutta sateenkaari ideologia usuttaa valtakunnansyyttäjän toisinajattelijoiden kimppuun, se on ikävää se on totalitarismia"
Siis minulle ei ole ongelma vaikka joku koti-isä pukeutuisi hameeseen ja vaimo olisi dominoiva jätkämäinen nainen. Mutta se on minulle ongelma jos en saa sanoa siitä mielipidettäni ja minua aletaan vainoamaan toisinajattelijana
Kirjoitit: pyrkivät muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista...
Mitä tuolla tarkoitat? Eihän sukupuoliroolit koskaan ole pysyviä, ne vaihtelevat eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Suomessa ne ovat olleet tyypillisesti varsin väljät, jo maatalousyhteiskunnan aikanakin.
se oli se kulttuurimarxismi joka sotii totalitäärisyydellä enemmistöä vastaan, siis yhteiskunta pilkotaan paloiksi joka johtaa ristiriitoihin johon sit tarvitaan suurempi hallitus hallitsemaan yhä rautaisemmalla kädellä
kulttuurimarxismi pitää sisällään totalitäärisyyden
ja sit vielä
on vain kaksi sukupuolta ja toimiva kokoonpano saadan yksi hetero nainen ja yksi hetero mies
on toki jossain kulttuureis ollut kannibalismiakin ja lasten uhraamisia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?
Nuo sanat ovat ihmiskunnan sydämestä, eri kielissä eri muoto, mutta samaa tarkoittava. Ne ovat elämänvoiman tuotosta.
Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä. Sukupuolet OVAT OLEMASSA. Sen sijaan, että niitä yritetään häivyttää ja neutralisoida, tulee ne hyväksyä osana elämää.
Elämää ei ole ilman miestä ja naista.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koska nyt yleinen ilmapiiri alkaa avautua ja sallii tällaisen pohdinnan paremmin kuin ennen?
Aiemmin ehkä oltiin vaan epämääräisen tyytymättömiä omassa kehossa eikä edes itse osattu paikantaa, että miksi. Tai oletettiin, että kaikilla muillakin on koko ajan samanlainen fiilis.
Nyt sille tuntemukselle on mahdollisesti tullut nimi.
En usko tuohon. Olen lapsesta asti ollut ns. poikamainen, en ole kelvannut tyttöjen joukkoon enkä poikien joukkoon. Yläasteella olin ihan varma että minun olisi kuulunut syntyä mieheksi, ja koin ahdistusta siitä ettei minulla ollut tyttöporukkaa, koska he jotenkin pelkäsivät ja kadehtivat minua, eikä liioin poikaporukkaa, koska olin nätti tyttö johon oltiin ihastuneita. Toisella puolella puukotettiin selkään, ja toisella puolella esitettiin kaveria että päästiin läheisyytteen kanssani. Olin aika yksin. Onneksi silloin ei kuitenkaan ollut internetiä sellaisena kuin se nyt on, ei somea, ja sain rauhassa kasvaa tämän vaiheen yli, koska melko varmasti, jos silloin olisi houkuteltu, tai olisin aivoni kyllästänyt materiaalilla jossa ehdotettaisiin että olen oikeasti väärässä sukupuolessa, olisin syöttiin tarttunut.
Nykyään olen mielelläni omassa sukupuolessani, enkä koskaan juuri mieti sitä edes. Asiolla on tapana järjsetyä kunhan niille annetaan niiden tarvitsema aika. Kauhistuttaa että jopa lääkäreistä osa on sitä miletä ettei lapsen tarvitse kasvaa aikuiseksi, vaan että jo alaikäisen kehoon voidaan kajota, vaikka aivojen kehitys on täysin kesken.
Ne jotka sanovat riistelevänsä henkeä itseltään asian vuoksi, tekevät sen kuitenkin jos ovat tehdäkseen, sillä tuonkaltaiset ajatukset ovat mt-ongelmia, eivät virheitä kehossa. Ihan kuten anorexia ja vii
ltelykin ovat. Nykynuorilla vaan repertuaari kasvaa. Siihen ei saisi lähteä mukaan, vaan pitäisi tukea mielenterveyttä, ja antaa hyväksyntä ajatuksille, ja muistuttaa että ne ovat vain ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koska nyt yleinen ilmapiiri alkaa avautua ja sallii tällaisen pohdinnan paremmin kuin ennen?
Aiemmin ehkä oltiin vaan epämääräisen tyytymättömiä omassa kehossa eikä edes itse osattu paikantaa, että miksi. Tai oletettiin, että kaikilla muillakin on koko ajan samanlainen fiilis.
Nyt sille tuntemukselle on mahdollisesti tullut nimi.
Vähän samaan tapaan, kuin on sairauksia ja neurologisia poikkeavuuksia, jotka on alettu tunnistaa vasta nyt. Ennen ihminen vaikkapa koki (ja muutkin sanoivat), että on vaan tyhmä kun koulu ja myöhemmin elämänhallinta tökkii vaikka kuinka olisi halua parempaan. Nykyään hoksattaisiin tutkia ad(h)d ja monet nyt vasta aikuisena tajuavat aina olleensa vain keskittymiskyvyttömiä, eivät suinkaan tyhmiä.
Voi hyvin olla, toisaalta osittain voi myös olla että sukupuolet ja niiden roolit koetaan edelleen tai jopa enemmän lokeroivina kuin ennen. Niin että jos et mahdu siihen miehen tai naisen "muottiin", alat kokea ettet ole mies tai nainen ollenkaan, varsinkin hyvin nuorilla voi olla kysymys tästä jos kuulevat paljon vielä transsukupuolisuudesta ja siihen tarraudutaan selityksenä erilaisuudelle. Jo siksi sukupuolirooleista tulisi hankkiutua jo eroon, voisi ainakin vähentää hämmennystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?Nuo sanat ovat ihmiskunnan sydämestä, eri kielissä eri muoto, mutta samaa tarkoittava. Ne ovat elämänvoiman tuotosta.
Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä. Sukupuolet OVAT OLEMASSA. Sen sijaan, että niitä yritetään häivyttää ja neutralisoida, tulee ne hyväksyä osana elämää.
Elämää ei ole ilman miestä ja naista.
Juuri näin.
Tosiasia, jota ilman ei ole mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanonpahan vain, että kaikki median hössötys yms. sekoittaa ihmisten päät. Perusasiat Suomessa ovat kutakuinkin kunnossa, niin jää aikaa sekoittaa päänsä kaikella mitä tuolta infovirrasta tulee. Tämä kehitys alkoi jo vuosikymmeniä sitten ja jatkuu edelleen. Psyyke on koko ajan koetuksella: oletko sitä, tätä tai tuota ja kuka on oikeassa tai väärässä vaikka kukaan ei olekaan oikeassa tai väärässa, mutta siltikin...
Höystettynä utopistisilla tavoitteilla ulkonäöstä, perhe-elämästä, työstä tai mistä vaan. Ihmisille syötetään kaikenlaista höttöä, missä kerrotaan, että nyt olen onnellinen, kun olen tehnyt sitä ja tätä. Pahimpana esimerkkinä tuo Ihmis-Ken tai miksi hän nyt haluaa itseään sanottavan.
Samaan aikaan erilaiset yritykset tahkovat rahaa tällä plastiikkakirurgiasta youtubetähtiin ja hyvinvointivalmentajiin ulottuvalla sekasotkulla. Ynnätään tähän vielä se, että medialukutaito vaikuttaa olevan täysin kadoksissa ja uskotaan vain sitä, mikä itsestään tuntuu sopivalta.
Tästä kaikest on tullut itseään ruokkiva oravanpyörä, missä keskitytään epäolennaiseen. Toisaalta voidaan ajatella, että esim. itsensä leikkeleminen on ok tai nännin vilauttelu julkisilla paikoilla on ok. Toisaalta, jos sanot vain oman mielipiteesi, oletkin syrjivä rasisti, koska on olemassa vain oikea totuus.
Sinänsä surullista. Peace & Love kaikille eräältä mieheltä
Jatkan vielä. Jos nainen on timpuri tai poliisi, se on ok. Jos mies on lähihoitaja tai perhepäivähoitaja, sekin on ok. Nuohan on laskettu aina perinteisiin sukupuoliroolittuneissin ammattaihin. Omassa nuoruudessani oli paljon esim. tyttöjä, jotka tykkäsivät pukeutua poikien vaatteisiin, kuka mistäkin syystä. Useimmiten olivat kivan näköisiä tai kivat päällä. Rehellisyyden nimissä, en tyttöjen vaatteisiin pukeutuviin poikiin useinkaan törmännyt, mitä nyt isosiskon poikakaveri tykkäsi käyttää siskoni collegepaitoja ja koulussa jotkin pojat pitivät äitinsä vanhoja kaulakoruja, kun olivat makeen näköisiä. Ehkä minun ongelmani on se, että en ymmärrä miksi näistä vaikkapa transasioista tai ristiin pukeutumisesta tai mistä tahansa pitää hössöttää tai säätää, kun ne ovat minulle ja monelle tutullenikin olleet ihan itsestään selviä olleet jo vuosikymmeniä eli kukin tablatkoon tavallaan. Ikään kuin väen väkisin pitää luoda ongelmia ja vähän kaikesta. Peace & Love jälleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?Nuo sanat ovat ihmiskunnan sydämestä, eri kielissä eri muoto, mutta samaa tarkoittava. Ne ovat elämänvoiman tuotosta.
Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä. Sukupuolet OVAT OLEMASSA. Sen sijaan, että niitä yritetään häivyttää ja neutralisoida, tulee ne hyväksyä osana elämää.
Elämää ei ole ilman miestä ja naista.
"Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä"
Höpöhöpö. Ihmiselämää, ja varmaankin nisäkäselämää, ei ole ilman kahdenlaisia sukusoluja, mutta elämällä on kyllä huomattavasti muitakin keinoja lisääntyä, kuten partenogeneesi sekä erilaiset suvuttoman lisääntymisen keinot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Transpolille hakeutuvien ihmisten määrä on kasvanut valtavasti. Suurin osa hoitoon hakeutujista on nuoria naisia. Mun mielestä tämä ei todellakaan kerro vain siitä, että yhteiskunta on muuttunut avoimemmaksi. Mun mielestä se on merkki siitä, että naisille naiseuden kokeminen on jostain syystä vaikeaa, ja pitäisi löytää siihen syy.
Transaktivistit tekevät mielestäni karhunpalveluksen monelle nuorelle tarjoamalla transhoitoja vastaukseksi jokaiselle. Tässä pitää huomata se, että kaikki transaktivistit eivät edes ole itse transhenkilöitä, eli oikeastaan hoidot ja niiden seuraukset eivät kosketa heitä mitenkään! Mun suurin vastenmielisyys tätä asiaa kohtaan on se, että liian moni nuori saa kuvan, että 1) transhoidoilla heidän elämänsä muuttuu ihanaksi, koska se on vastaus kaikkiin ongelmiin ja 2) transhoidot tekevät heistä oikean miehen/naisen. Nimittäin eivät tee! Minusta on väärin sanoa, että transmies/nainen on oikea mies/nainen. Ei ole. Voi sanoa, että hän on samanarvoinen mies/nainen, mutta hänestä ei tule oikeaa, biologista miestä/naista, ja on väärin sanoa, että tulee. Hänestä tulee transmies tai transnainen. Ja edelleen, painotan, että transmies tai transnainen ei ole millään tavalla vähempiarvoinen nainen tai mies, enkä ole myöskään sitä mieltä, että käsitettä "oikea mies/nainen" pitäisi jotenkin hieroa naamaan transihmisille. Mutta on transnuorille valehtelemista sanoa, että heistä tulee hoitojen kautta oikeita naisia/miehiä.
Hoidot ovat peruuttamattomia. Jos jossain vaiheessa katuu transhoitoja, leikattuja asioita ei saa takaisin eikä hormonien vaikutusta voi enää tietyissä asioissa peruuttaa. Niissä on myös riskejä: leikkaukset ovat suuria, niistä voi jäädä kipuja, keinotekoinen hormonitoiminta on keholle riski.
Tuntuu, että monelle maskuliiniselle tytölle tai feminiiniselle pojalle tarjotaan vastaukseksi transidentiteettiä. Mulle tulee maskuliinisena naisena oikein kylmä hiki pintaan, kun ajattelen, mitä mulle voisi tapahtua, jos olisin nuori nykyään. Ei se nyt ihan helppo ollut 90-luvullakaan, mutta ainakin sain märehtiä sitä melko rauhassa, eikä kukaan tarjonnut mulle transidentiteettiä, joka olisi voinut johtaa esim. hoitoihin ja vaikkapa välirikkoon perheeseeni (ei sillä, että mun vanhemmat olisivat jotenkin ahdaskatseisia, eivät todellakaan ole, mutta heillä olisi varmasti ollut huoli tulevaisuudestani ja terveydestäni, ja tätähän transaktivistit lietsovat myös, että jos perhe ei tue, pitää katkaista välit).
Mun mielestä transaktivistien pitäisi nyt hengittää muutama kerta rauhassa ja miettiä, mitä he todella ovat ajamassa yhteiskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?Nuo sanat ovat ihmiskunnan sydämestä, eri kielissä eri muoto, mutta samaa tarkoittava. Ne ovat elämänvoiman tuotosta.
Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä. Sukupuolet OVAT OLEMASSA. Sen sijaan, että niitä yritetään häivyttää ja neutralisoida, tulee ne hyväksyä osana elämää.
Elämää ei ole ilman miestä ja naista.
Tietenkin sukupuolet ovat olemassa mutta miksi me erottelemme puhekielessä ihmisiä sukupuolen mukaan? Eikö se ole sama jos jaottelisimme ihmiset vaikja pituuden,painon tai vaikja hiusten värin perusteella.
Sukupuoli on arkielämässä täysin merkityksetön asia joten miksi me erottelemme puhekielessä ihmisiä sukupuolen mukaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä koska nyt yleinen ilmapiiri alkaa avautua ja sallii tällaisen pohdinnan paremmin kuin ennen?
Mitä sitä pohtimaan: jos kundi haluu pitää sloggeja ja ruikuttaa kaverilta sladdia ryybeniin, niin ei muuta kuin antaa palaa.
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyyden nimissä, en tyttöjen vaatteisiin pukeutuviin poikiin useinkaan törmännyt
Niin, oletko miettinyt johtuisiko siitä että maskuliiniset asiat nähdään arvokkaampina ja parempina joten jos nainen koittaa olla miesmäinen, sitä yleensä arvostetaan (tiettyyn rajaan saakka), kun taas feminiinisyys nähdään heikkoutena ja niinpä mies joka tykkää naisiin yhdistetyistä asiasta nähdään ei-miesmäisenä ja siten heikkona ja naurettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyyden nimissä, en tyttöjen vaatteisiin pukeutuviin poikiin useinkaan törmännyt
Niin, oletko miettinyt johtuisiko siitä että maskuliiniset asiat nähdään arvokkaampina ja parempina joten jos nainen koittaa olla miesmäinen, sitä yleensä arvostetaan (tiettyyn rajaan saakka), kun taas feminiinisyys nähdään heikkoutena ja niinpä mies joka tykkää naisiin yhdistetyistä asiasta nähdään ei-miesmäisenä ja siten heikkona ja naurettavana.
Sivuhuomautus tähän: ennen tranpolille hakeutui lähinnä miehiä, jotka halusivat korjata sukupuolensa naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi me käytämme sanoja tyttö,poika,nainen,mies,äiti,isä..jne
Sukupuoli ei kerro nykyisin ihmisestä juurikaan muuta kuin että onko hän mahdollinen siittäjä vai synnyttäjä joten miksi emme voisi siirtyä sukupuolineutraaliin kieleen?
Nykyisin sukupuoli on merkityksetön asia yhteiskunnassa ja sukupuolen korostaminen on täysin turhaa.
Miksi osa vastustaa sukupuolineutraalia kielenkäyttöä?Nuo sanat ovat ihmiskunnan sydämestä, eri kielissä eri muoto, mutta samaa tarkoittava. Ne ovat elämänvoiman tuotosta.
Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä. Sukupuolet OVAT OLEMASSA. Sen sijaan, että niitä yritetään häivyttää ja neutralisoida, tulee ne hyväksyä osana elämää.
Elämää ei ole ilman miestä ja naista.
"Kaikessa virtaa elämän energia, se on miehisen ja naisellisen yhdistelmä"
Höpöhöpö. Ihmiselämää, ja varmaankin nisäkäselämää, ei ole ilman kahdenlaisia sukusoluja, mutta elämällä on kyllä huomattavasti muitakin keinoja lisääntyä, kuten partenogeneesi sekä erilaiset suvuttoman lisääntymisen keinot.
Ei mitään höpöhöpöä.
Ihmiselämästä puhutaan nyt. Ilman miestä ja naista kukaan meistä ei ole olemassa.
Voi olla vaikea sinun sitä hyväksyä, mutta se on totta. Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtenä syynä voisi olla se, että nykyään on niin paljon vaihtoehtoja mitä voisi olla. Ennen olit heteromies, heteronainen tai friikki. Nykyään voit olla mitä vain (etkä ole friikki vaikka olet jotain muuta).
Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä. Koen seksuaalista vetovoimaa sekä miehiin että naisiin (ja pitäisi kai ottaa huomioon myös muunsukupuoliset, mutta näitä aika vähän tullut vastaan).
Teininä kun ensimmäisen kerran ihastuin tyttöön, mietin olenko lesbo. Sitten ihastuin poikaan, eli bi? En koe itseäni varsinaisesti naiseksi, ehkä trans? Mutta naisena oli myös ihan jees toisinaan, eli mikä?
Lopulta päädyin siihen, että ihan sama. Olen virallisesti nainen, eikä naiseus estä tekemästä niitä asioita mitä haluan. Ihastun keneen ihastun, ei sillä väliä miten seksuaalisuuden määrittelee. Ikää 35 ja vasta äskettäin päätin lopettaa identiteetin etsimisen. Reilu 20 vuotta kun miettinyt ja luullut löytäneensä jonkun sopivan "lokeron" kerta toisensa jälkeen, on ihan hyvä kun lokeroksi riittää "minä".
Sanoisin, että tässä taustalla on tietynlainen yhteiskunnan mutta naisten itsensä lietsoma naisviha tai ainakin naiseuden vähättely. En siis tarkoita tätä hyökkäykseksi sinua kohtaan, mutta moni nainen on aivopesty ajattelemaan, että feminiiniys ja naiseuden ydin on vaaleanpunaista hattaraa, bimboilua, meikkejä, juoruilua ja miesten leluksi heittäytymistä.
Naiseus on moniulotteista! Ei yksikään nainen sovi täydellisesti vain yhteen lokeroon, ja sehän on nimenomaan hyvä juttu. Voit olla nainen ja naisellinen omalla tavallasi ja silti tykätä patikoinnista tai extreme-urheilusta. Ei ole yhtä ainoaa muottia, johon pitäisi sopia.
Mielestäni pitäisi enemmän promotoida sitä naiseuden monipuolisuutta ja tehdä selväksi, ettei naiseudessa ole mitään vikaa myöskään. Se ei tarkoita heikkoutta tai alistumista eikä myöskään tyhmyyttä tai tyhmäksi tekeytymistä. Feminiiniys ei ole maskuliinisuutta huonompi asia.
Tämäpä juuri! Edelleenkin naisen rooli nähdään hyvin kapeana. Itse olen ulkoisesti tyttömäinen, mutta en pidä laittautumisesta ollenkaan. Vanhemmillani oli hyvin perinteiset roolit enkä koskaan kokenut äitini tarjoamaa mallia omakseni. Olisin mielelläni mennyt isäni perässä, mutta hän otti mukaansa vain velj́eni. Ihastuin myös teininä naiseen, mutta se tuntui väärältä, siis sosiaalisesta näkökulmasta väärältä. Kun erosin pitkästä suhteesta, mietin pitkään millaisen parisuhteen haluan ja millaisia ominaisuuksia kaipaan kumppanissa. Tajusin ettei sukupuoli oikeasti merkinnyt mitään. Kuitenkin seurustelen tällä hetkellä miehen kanssa, mutta hänellä on monessa mielessä feminiinisiksi miellettyjä piirteitä. Yhtä hyvin voisin siis seurustella naisen kanssa, mutta sattuneesta syystä miehiin on helpompi tutustua.
Mielenkiinnon kohteeni liittyvät nykyäänkin metsästykseen, ulkoiluun, kiipeilyyn, autoiluun... Musiikkimakuni on erittäin raskas. Kaikenlisäksi olen ujo introvertti, joten en ole koskaan löytänyt kaltaistani seuraa. Olen tuntenut pienestä pitäen olevani kiinnostuksenkohteiltani jotenkin väärä. Olen väkisin yrittänyt olla kiinnostunut "tyttöjen jutuista", mutta se on tuntunut pakkopullalta enkä ole onnistunut luomaan syvällisiä ystävyyssuhteita. Joitain pinnallisia olen löytänyt, mutta ne ovat jääneet aina elämäntilanteen muuttuessa. Nyt aikuisena tuntuu entistä vaikeammalta löytää itseni kaltaista seuraa.
Selityksestäni pitkähkö ja sekava, mutta ehkä lopullinen pointtini oli se, että samaan aikaan kun puhutaan toksisesta maskuliinisuudesta, voitaisiin puhua yhtä lailla toksisesta feminiinisyydestä. Juuri Hesarissakin oli artikkeli, että juuri nuoret naiset hakeutuvat trans-hoitoihin. Pohdin sitä, voisiko tämä johtua siitä ettei perinteistä naiseuden kuvastoa tunnisteta omaksi ja siksi päädytään ajatukseen väärästä sukupuolesta?
Muistan miten lapsena en saanut leikkiä autoradalla tai pelata tietokoneella koska "ei ne tyttöjä kiinnosta". Myöhemmin ei kuitenkaan ihmetelty kun opiskelin autoalalla... Ehkä vanhempien odotukset päivittyivät siinä välissä.
Omille lapsille olen antanut mahdollisuuden kokeilla kaikkea, aika pitkälle kiinnostuksen kohteet menneet tyttö-poika linjoissa, mutta joitain asioita mennyt myös ristiin. Esimerkiksi pojan lempiväri on pinkki, mutta vaatteiden on silti oltava "poikamaisia", huoneessa on pinkkejä elementtejä mutta huone silti selvästi pojan huone. Tyttö taas meikkaa ja harrastaa tanssia, sekä hakkaa pojat sotapeleissä.
En ole kasvattanut sukupuolineutraalisti vaan niin, ettei sukupuoli määritä sitä mitä saa olla. Ympäristö tuo omat oletusarvot, mutta ehkä pikkuhiljaa saadaan rooleja vielä enemmän rikottua. Ja edelleen pitää antaa myös vapaus olla "perinteinen" sukupuolensa edustaja jos se hyvältä tuntuu.
Tuosta tuli mieleeni, kun 1990-luvun alussa hommasin tyttärelleni tietokoneen. Käyttis oli muistaakseni Windows 3.1. Sen kanssa tyttö sitten teki kaikenlaista, myös pelasi. Monet silloin ihmettelivät, että TYTÖLLE tietokone ja että eikös olisi kannattanut odottaa siihen asti, että pikkuveli alkaa tajuta tietokoneista jotain. Kerran oli ollut kaverillaan ja kaverin isän tietokoneeseen oli tullut joku ongelma. Mun tyttö oli sanonut, että hän tietää, mikä on vikana ja osaa korjata. Mutta no-no-no. Kaverin isä vei koneensa jonnekin huoltoon. Seuraavalla kerralla kaverin isä kertoi, että olisi kannattanut antaa tytön katsoa, koska vika oli ollut juuri se ja nyt hän oli maksanut ihan turhasta.
Vaan muistan mä lukion vikalta (vuosi oli 1979), kun 8 pitkän matikan parhaiten matikassa menestynyttä oppilasta sai osallistua koulun ekaan atk-kurssiin. Satuin kuitenkin kuulumaan näiden kahdeksan parhaan joukkoon ja siinä sitten opettaja raapi päätään, että onkohan siitä kurssista mulle kuitenkaan mitään hyötyä, koska olin tyttö. Vaikea sanoa, oliko vai ei. Todennäköisesti olisin päätynyt it-alalle, vaikka en olisi kyseistä kurssia käynytkään.
Miten tulikin vahvan tunkkainen tuulahdus jostain muinaisuudesta. Ja miten tuleekin mieleeni, miten juuri hiljattain olin appiukon kanssa rautakaupassa ja kun olisi tullut kysyttävää eräästä koneesta, niin appiukon ensimmäinen toteamus, silmien haravoidessa myyntihenkilökuntaa, oli: "olisikohan täällä jossain MIESmyyjää".
Minusta sukupuoliasiaa ajatellaan nykyään yksinkertaisesti liikaa. Identifioiduin itse joskus nuorempana muusuksi ja siinä meni ihan sairaalloisen paljon huomiota siihen että miltä minä nyt näytän ja miten muut näkee minut ja miltä tuntuu tänään jne. Helpotti kun relasin ja aloin olla vain itseni.
Toinen on naisen roolin kaventuminen entisestään valtavirtamediassa ja somessa, jota nuoret paljon seuraavat. Kun minä olin yläasteella 2012, "seksikkäillä" tytöillä oli vähän tiukemmat vaatteet, meikkiä vähän jotenkin sudittu naamaan ja hiukset tupeerattu. Nykyään instagram on nostanut rimaa aivan hirveästi, hyvännäköisyyteen vaaditaan taidokkaat meikit ja trendikkäät vaatteet, ja yhä nuoremmat tytöt seuraavat tätä naisen mallia. Samaan aikaan ronskimman naisen esikuvat katoavat mediasta kokonaan, kun korostetaan sitä, että nainen voi olla kovis ja käyttää huulipunaa ja korkokenkiä jne. Feminiinisyyttä ei kritisoida juuri lainkaan. Sitten jos tähän muottiin ei mahdu, on paljon hyväksytympää olla muusu tai transmies kuin poikatyttö tai maskuliininen lesbo. Eikä ihme, että nuoret päätyvät kutsumaan itseään noilla termeillä kun niitä heille jatkuvasti tuputetaan.
Maskuliinisempana naisena huolestuttaa tämä lokerointi ja tyttöjen osa nykyään. Ei nuoremmassa sukupolvessa paljoa näy tytöissä ernuja, hoppareita, hippejä tai muitakaan. Surettaa, tuntuu kuin menettäisimme sukupolven maskuliinisia ja omansalaisia tyttöjä, kun heidät painostetaan miehiksi.
Tuosta tuli mieleeni, kun 1990-luvun alussa hommasin tyttärelleni tietokoneen. Käyttis oli muistaakseni Windows 3.1. Sen kanssa tyttö sitten teki kaikenlaista, myös pelasi. Monet silloin ihmettelivät, että TYTÖLLE tietokone ja että eikös olisi kannattanut odottaa siihen asti, että pikkuveli alkaa tajuta tietokoneista jotain. Kerran oli ollut kaverillaan ja kaverin isän tietokoneeseen oli tullut joku ongelma. Mun tyttö oli sanonut, että hän tietää, mikä on vikana ja osaa korjata. Mutta no-no-no. Kaverin isä vei koneensa jonnekin huoltoon. Seuraavalla kerralla kaverin isä kertoi, että olisi kannattanut antaa tytön katsoa, koska vika oli ollut juuri se ja nyt hän oli maksanut ihan turhasta.
Vaan muistan mä lukion vikalta (vuosi oli 1979), kun 8 pitkän matikan parhaiten matikassa menestynyttä oppilasta sai osallistua koulun ekaan atk-kurssiin. Satuin kuitenkin kuulumaan näiden kahdeksan parhaan joukkoon ja siinä sitten opettaja raapi päätään, että onkohan siitä kurssista mulle kuitenkaan mitään hyötyä, koska olin tyttö. Vaikea sanoa, oliko vai ei. Todennäköisesti olisin päätynyt it-alalle, vaikka en olisi kyseistä kurssia käynytkään.