Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksihän nykyään on niin paljon ihmisiä, jotka ovat ihan pihalla oman identeettinsä kanssa?

Vierailija
17.09.2020 |

Jotenkin alkanut tuntua, että nämä identiteettiongelmat, esim. oman sukupuolen kanssa ovat vain oire jostain syvemmästä ongelmasta ja pahoinvoinnista yhteiskunnassa. Keino hakea omaa ryhmää, sulautua ja saada hyväksyntää tietynlaisissa tiedostavissa piireissä.

Sitä miettii, mitä ihmiset ajattelevat 10 vuoden kuluttua näistä ajatuksista. Esim. oma tuttava, joka on lapsesta lähtien ollut todella naisellinen, on ollut 2 vuotta masentunut ja nyt päättänyt, että käy poistamassa rintansa Virossa. Rinnoissa ei ole mitään sairautta, miksi hän niin tekisi. Ei aio mennä kuitenkaan sukupuolenkorjaukseen.

Onhan se niin, että jokainen saa tehdä, mitä haluaa, mutta mun mielestä moni vetää nyt pahasti yli :(.

Kommentit (152)

Vierailija
21/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtenä syynä voisi olla se, että nykyään on niin paljon vaihtoehtoja mitä voisi olla. Ennen olit heteromies, heteronainen tai friikki. Nykyään voit olla mitä vain (etkä ole friikki vaikka olet jotain muuta).

Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä. Koen seksuaalista vetovoimaa sekä miehiin että naisiin (ja pitäisi kai ottaa huomioon myös muunsukupuoliset, mutta näitä aika vähän tullut vastaan).

Teininä kun ensimmäisen kerran ihastuin tyttöön, mietin olenko lesbo. Sitten ihastuin poikaan, eli bi? En koe itseäni varsinaisesti naiseksi, ehkä trans? Mutta naisena oli myös ihan jees toisinaan, eli mikä?

Lopulta päädyin siihen, että ihan sama. Olen virallisesti nainen, eikä naiseus estä tekemästä niitä asioita mitä haluan. Ihastun keneen ihastun, ei sillä väliä miten seksuaalisuuden määrittelee. Ikää 35 ja vasta äskettäin päätin lopettaa identiteetin etsimisen. Reilu 20 vuotta kun miettinyt ja luullut löytäneensä jonkun sopivan "lokeron" kerta toisensa jälkeen, on ihan hyvä kun lokeroksi riittää "minä".

Sanoisin, että tässä taustalla on tietynlainen yhteiskunnan mutta naisten itsensä lietsoma naisviha tai ainakin naiseuden vähättely. En siis tarkoita tätä hyökkäykseksi sinua kohtaan, mutta moni nainen on aivopesty ajattelemaan, että feminiiniys ja naiseuden ydin on vaaleanpunaista hattaraa, bimboilua, meikkejä, juoruilua ja miesten leluksi heittäytymistä.

Naiseus on moniulotteista! Ei yksikään nainen sovi täydellisesti vain yhteen lokeroon, ja sehän on nimenomaan hyvä juttu. Voit olla nainen ja naisellinen omalla tavallasi ja silti tykätä patikoinnista tai extreme-urheilusta.

Patikointi? What 😀 Naisia enemmän retkeilyreiteillä ja vaellusreissuilla näkee. Partioharrastuskin on naisvaltainen. Olen aina ajatellut että tuo on enemmän naisten kuin miesten harrastus.

Vierailija
22/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Väittäisin että ongelmia tulee siinä että osa ihmisistä luulee että ihmisen sukupuoli on muutakin kuin vain ulkonäköä kun taas osalle ihmisistä sukupuoli on vain ulkonäöllinen seikka. Ennen ajateltiin että ihmisen sukupuoli on paljon muutakin kuin vain ulkonäköä kun taas nykyisin ihmisen sukupuoli on vain ulkonäöllinen asia, osa ajattelee yhä että ihmisen sukupuoli on muutakin kuin ulkonäöllinen asia ja siitä seuraa identiteettikriisi. Nykyisessä yhteiskunnassa sukupuolten eroavaisuudet on vain lähinnä ulkonäössä ja ne ihmiset ketkä kokevat sukupuoli identiteettikriisiä ajattelevat että sukupuoli on muutakin kuin vain ulkonäöllinen asia.

Ulkonäöllä tarkoitan ruumiinrakennetta eli onko ihmisellä naisen vai miehen ruumiinrakenne.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä.

Tätä en ymmärrä. Mitä on "naisten mielipiteet tai mieltymykset". Oletko elänyt kovin ahdasmielisessä ympäristössä jossa on hyvin kapeat rooliodotukset?

Itse olen kasvanut maalla ja tuntenut hyvin erilaisia naisia mm. kalastajan joka ei ole koskaan eläessään meikannut, eikä omista ainuttakaan hametta. En ikinä kuitenkaan edes lapsenakaan ajatellut että hän olisi jotenkin vääränlainen nainen.

Ei ole kyse vain ammatista tai meikkauksesta, vaan yleisesti ajattelusta. En osaa sitä täysin avata, mutta kun (varsinkin nuorena) kuulee usein "oletko varmasti nainen?" kommentteja mielipiteistään, niin jotain ilmeisesti menee "väärin". Olen tehnyt töitä laidasta laitaan, eikä ns. miesten ammatteja juurikaan ihmetellä. Meikkaan joskus ja käytän myös mekkoja, mutta yleisesti aika sukupuolettomat vaatteet. Tulen toimeen naisten ja miesten kanssa, naisilta usein kuulen olevani "ihan kuin mun mies" (mielipiteistä ja yleisesti keskusteluista), miehiltä taas "välillä meinaa unohtua että sä oot nainen" (kun näkevät pitkästä aikaa laitettuna mekko päällä). Ja samoissa piireissä ollut myös homoja/ lesboja jne. joten ei ole ahdasmielisyydestä kiinni.

Vierailija
24/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

”Olla pihalla” on aika helvetin harhaanjohtavasti sanottu. Nykyään on vain jonkin verran(!) hyväksytympää tutkiskella omaa identiteettiään. Ilmiö on aina ollut olemassa, mutta elämme aikakautta jolloin tieto on lähes jokaisen saatavilla, aiheesta puhutaan, ja meillä on ensinnäkin termejä kuvaamaan erilaisia kokemuksia. Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden tiede on ollut jo kauan olemassa, mutta siitä ei ole hirveästi puhuttu juuri siitä syystä että julkinen keskustelu on vuosikymmenien aikana pyrkinyt rakentamaan keinotekoiset lokerot ja normit, ja jos tiede ei niitä tue niin sitten ollaan turvauduttu vaikkapa uskontoon.

Vierailija
25/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onkohan monet transsukupuoliset kasvaneet kovin patavanhoillisessa ympäristössä? Heillä on usein hyvin kummallisia sukupuolikäsityksiä.

Vierailija
26/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska median mädätys, ja koska ne muut

Suurin osa ihmisistä on ihan sekaisin, kun on naiseksi syntynyt on nainen tai kun on mies niin on mies

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Johtuu mielestäni kahdesta asiasta:

1. ihminen on biologisesti laumaeläin,

2. nykyajan huomattavasti sallivampi ja monimuotoisuutta korostava ilmapiiri.

Kakkoskohta on toki täysin ok ja tervettä, verrattuna entisaikojen menoon, jossa oli sallittua olla vain jonkin tietyn hyvin kapean muotin mukainen, ja siitä poikkeaminen määriteltiin helposti sairaudeksi. Monimuotoisuus on luonnollista ja hyvä asia, ja sen normalisointi lisää periaatteessa ihmisten hyvinvointia.

Ongelma tulee siitä, että monen ihmisen itsetunto on suuressa määrin riippuvainen johonkin laumaan kuulumisesta. Tämä on jäänne noilta ajoilta kun oli olemassa ne selkeät lokerot, joihin jokaisen oletettiin sopivan (ja jos ei sopinut niin pakotettiin). Silloin asioita ei juurikaan ajateltu itsenäisesti, vaan katsottiin mitä muut ympärillä tekevät, ajattelevat ja ovat, ja siitä pääteltiin mikä on oikein. Oma olemus ja ajatukset muokattiin siihen sopiviksi. Näin toimii laumaeläin. 

Nykymaailmassa kuitenkin arvokkaampi taito olisi juuri se itsenäinen ajattelu, eli se että ymmärtää ja tiedostaa minkälainen ihan oikeasti sisimmässään on, ja sitten vielä uskaltaa olla sitä vaikka lähes kaikki muut olisivatkin erilaisia. Tämä vaatii paljon enemmän rohkeutta, koska lauman tuomaa tukea ja turvaa ei ole. Tuki ja turva pitää oppia löytämään omasta itsestä. Uskon, että aika moni ei ole elämänsä aikana oppinut miten tämä tapahtuu, ja siitä johtuu monen identiteettiongelmat. Yritetään kovasti löytää edelleen sitä laumaa, johon voitaisiin kuulua, vaikka yhtenäisten "laumojen" olemassaolo on harhaa. 

Kyseessä on siis samantapainen ongelma kuin vaikka sokerinhimo tai aggressio. Näillä on biologisessa mielessä ollut tärkeä tehtävä ihmislajin selviytymisessä, mutta nykymaailmassa niitä tulee osata hallita. Jos nuo päästää valloilleen, aiheuttaa kärsimystä ja onnettomuutta itselleen, ja jälkimmäisessä tapauksessa myös muille.

Itse koen olevani naisen kehoon syntynyt homoseksuaalimies. Elämäni on kohtalaisen helppoa, koska poikkeavuuteni ei näy päällepäin. Vasta kun minuun tutustuu, huomaa että en ole mikään perinteisen naisen muotin mukainen ajattelultani ja suuntautumiseltani. Olen onneksi löytänyt ihmisiä, jotka sen ymmärtävät ja hyväksyvät, ja olen myös oppinut olemaan häiriintymättä siitä, että suurimmalle osalle ihmisistä persoonallisuuteni on ongelma. Tämä naisen kehokin on ihan kiva, vaikka koenkin itseni henkisesti mieheksi. En harkitse leikkaushoitoa.

Vierailija
28/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Punavihreät käyttää kulttuurimarxismia enemmistön heikentämiseen ja paloitteluun, heikentäen enemmistöä, sen perinteitä ja arvoja ja tottakai valkoista lihaa syövää hetero miestä pitää kyykyttää

Eli keksitään ja masinoidaan koko ajan uusia vähemmistöjä alistamaan enemmistöä lainsäädännön ja median avulla

Hajota ja hallitse

kulttuurimarxismi

politiikka näkemys ja mielipide siitä, että vasemmistoliberaalit pitävät yllä valtaa hallituksessa, yliopistoissa, lehdistössä ja kulttuurielämässä ja pyrkivät muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista, nationalismista ja ihmisroduista kontrolloimalla valtamediaa ja pitämällä yllä kulttuurihegemonia

Cultural marxism explained in 7 minutes

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä.

Tätä en ymmärrä. Mitä on "naisten mielipiteet tai mieltymykset". Oletko elänyt kovin ahdasmielisessä ympäristössä jossa on hyvin kapeat rooliodotukset?

Itse olen kasvanut maalla ja tuntenut hyvin erilaisia naisia mm. kalastajan joka ei ole koskaan eläessään meikannut, eikä omista ainuttakaan hametta. En ikinä kuitenkaan edes lapsenakaan ajatellut että hän olisi jotenkin vääränlainen nainen.

Ei ole kyse vain ammatista tai meikkauksesta, vaan yleisesti ajattelusta. En osaa sitä täysin avata, mutta kun (varsinkin nuorena) kuulee usein "oletko varmasti nainen?" kommentteja mielipiteistään, niin jotain ilmeisesti menee "väärin". Olen tehnyt töitä laidasta laitaan, eikä ns. miesten ammatteja juurikaan ihmetellä. Meikkaan joskus ja käytän myös mekkoja, mutta yleisesti aika sukupuolettomat vaatteet. Tulen toimeen naisten ja miesten kanssa, naisilta usein kuulen olevani "ihan kuin mun mies" (mielipiteistä ja yleisesti keskusteluista), miehiltä taas "välillä meinaa unohtua että sä oot nainen" (kun näkevät pitkästä aikaa laitettuna mekko päällä). Ja samoissa piireissä ollut myös homoja/ lesboja jne. joten ei ole ahdasmielisyydestä kiinni.

Voitko antaa esimerkkejä mitä nämä naisten ja miesten mielipiteet oikein on?

Itselleni tuntuu kovin vieraalta. Edelleen tulee vaikutelma että olet kasvanut aika konservatiivisessa/ahtaassa ympäristössä. Eikö miehet ole saaneet olla herkkiä tai naiset "karskeja"?

Vierailija
30/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Punavihreät käyttää kulttuurimarxismia enemmistön heikentämiseen ja paloitteluun, heikentäen enemmistöä, sen perinteitä ja arvoja ja tottakai valkoista lihaa syövää hetero miestä pitää kyykyttää

Eli keksitään ja masinoidaan koko ajan uusia vähemmistöjä alistamaan enemmistöä lainsäädännön ja median avulla

Hajota ja hallitse

kulttuurimarxismi

politiikka näkemys ja mielipide siitä, että vasemmistoliberaalit pitävät yllä valtaa hallituksessa, yliopistoissa, lehdistössä ja kulttuurielämässä ja pyrkivät muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista, nationalismista ja ihmisroduista kontrolloimalla valtamediaa ja pitämällä yllä kulttuurihegemonia

Cultural marxism explained in 7 minutes

Älä sotke puoluepolitiikkaa tähän. Ääripäitä löytyy monista eri puolueista. Onhan persuissakin "vegaanihomoja".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Johtuu mielestäni kahdesta asiasta:

1. ihminen on biologisesti laumaeläin,

2. nykyajan huomattavasti sallivampi ja monimuotoisuutta korostava ilmapiiri.

Kakkoskohta on toki täysin ok ja tervettä, verrattuna entisaikojen menoon, jossa oli sallittua olla vain jonkin tietyn hyvin kapean muotin mukainen, ja siitä poikkeaminen määriteltiin helposti sairaudeksi. Monimuotoisuus on luonnollista ja hyvä asia, ja sen normalisointi lisää periaatteessa ihmisten hyvinvointia.

Ongelma tulee siitä, että monen ihmisen itsetunto on suuressa määrin riippuvainen johonkin laumaan kuulumisesta. Tämä on jäänne noilta ajoilta kun oli olemassa ne selkeät lokerot, joihin jokaisen oletettiin sopivan (ja jos ei sopinut niin pakotettiin). Silloin asioita ei juurikaan ajateltu itsenäisesti, vaan katsottiin mitä muut ympärillä tekevät, ajattelevat ja ovat, ja siitä pääteltiin mikä on oikein. Oma olemus ja ajatukset muokattiin siihen sopiviksi. Näin toimii laumaeläin. 

Nykymaailmassa kuitenkin arvokkaampi taito olisi juuri se itsenäinen ajattelu, eli se että ymmärtää ja tiedostaa minkälainen ihan oikeasti sisimmässään on, ja sitten vielä uskaltaa olla sitä vaikka lähes kaikki muut olisivatkin erilaisia. Tämä vaatii paljon enemmän rohkeutta, koska lauman tuomaa tukea ja turvaa ei ole. Tuki ja turva pitää oppia löytämään omasta itsestä. Uskon, että aika moni ei ole elämänsä aikana oppinut miten tämä tapahtuu, ja siitä johtuu monen identiteettiongelmat. Yritetään kovasti löytää edelleen sitä laumaa, johon voitaisiin kuulua, vaikka yhtenäisten "laumojen" olemassaolo on harhaa. 

Kyseessä on siis samantapainen ongelma kuin vaikka sokerinhimo tai aggressio. Näillä on biologisessa mielessä ollut tärkeä tehtävä ihmislajin selviytymisessä, mutta nykymaailmassa niitä tulee osata hallita. Jos nuo päästää valloilleen, aiheuttaa kärsimystä ja onnettomuutta itselleen, ja jälkimmäisessä tapauksessa myös muille.

Itse koen olevani naisen kehoon syntynyt homoseksuaalimies. Elämäni on kohtalaisen helppoa, koska poikkeavuuteni ei näy päällepäin. Vasta kun minuun tutustuu, huomaa että en ole mikään perinteisen naisen muotin mukainen ajattelultani ja suuntautumiseltani. Olen onneksi löytänyt ihmisiä, jotka sen ymmärtävät ja hyväksyvät, ja olen myös oppinut olemaan häiriintymättä siitä, että suurimmalle osalle ihmisistä persoonallisuuteni on ongelma. Tämä naisen kehokin on ihan kiva, vaikka koenkin itseni henkisesti mieheksi. En harkitse leikkaushoitoa.

Tämä laumaeläin-mentaliteettiin juuttuminen näkyy myös siinä, kuinka joillekin on syvä loukkaus ja melkeinpä traumatisoitumisen aihe, jos esim. homoseksuaalit saisivat mennä avioliittoon kuten muutkin. He kokevat tämän jotenkin pilaavan heidän oman avioliittonsa. Eli ei riitä että se oma liitto on miehen ja naisen välinen, juuri sellainen itselle sopiva liitto. Vaan kaikkien muidenkin liittojen olisi oltava täsmälleen samanlaisia, tai muuten tulee kriisi.

Tällaisten ihmisten oman identiteetin kehittyminen on jäänyt vajaaksi, ja siitä syystä he tarvitsevat yhteisön muiden jäsenien samankaltaisuutta pönkittämään omanarvontuntoaan.

Vierailija
32/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä.

Tätä en ymmärrä. Mitä on "naisten mielipiteet tai mieltymykset". Oletko elänyt kovin ahdasmielisessä ympäristössä jossa on hyvin kapeat rooliodotukset?

Itse olen kasvanut maalla ja tuntenut hyvin erilaisia naisia mm. kalastajan joka ei ole koskaan eläessään meikannut, eikä omista ainuttakaan hametta. En ikinä kuitenkaan edes lapsenakaan ajatellut että hän olisi jotenkin vääränlainen nainen.

Ei ole kyse vain ammatista tai meikkauksesta, vaan yleisesti ajattelusta. En osaa sitä täysin avata, mutta kun (varsinkin nuorena) kuulee usein "oletko varmasti nainen?" kommentteja mielipiteistään, niin jotain ilmeisesti menee "väärin". Olen tehnyt töitä laidasta laitaan, eikä ns. miesten ammatteja juurikaan ihmetellä. Meikkaan joskus ja käytän myös mekkoja, mutta yleisesti aika sukupuolettomat vaatteet. Tulen toimeen naisten ja miesten kanssa, naisilta usein kuulen olevani "ihan kuin mun mies" (mielipiteistä ja yleisesti keskusteluista), miehiltä taas "välillä meinaa unohtua että sä oot nainen" (kun näkevät pitkästä aikaa laitettuna mekko päällä). Ja samoissa piireissä ollut myös homoja/ lesboja jne. joten ei ole ahdasmielisyydestä kiinni.

Voitko antaa esimerkkejä mitä nämä naisten ja miesten mielipiteet oikein on?

Itselleni tuntuu kovin vieraalta. Edelleen tulee vaikutelma että olet kasvanut aika konservatiivisessa/ahtaassa ympäristössä. Eikö miehet ole saaneet olla herkkiä tai naiset "karskeja"?

Minä olen kasvanut sallivassa ympäristössä ainakin lapsuuden perheeni osalta, mutta kohtaan silti tätä samaa kuin lainaamasi kirjoittaja.

Esim. jos kirjoitan anonyymipalstalle, minua pidetään lähes poikkeuksetta miehenä, paitsi jos sukupuoli tulee ilmi kirjoituksesta. Ja silloinkin paikalle tulee yleensä joku huutelemaan, että olen selvästikin naisena esiintyvä miespuolinen trolli.

Kyllä yhteiskunnassa on edelleen niin paljon kapeisiin sukupuolirooleihin uskovaa ja niihin tukeutuvaa porukkaa, että tältä ilmiöltä ei ole mahdollista välttyä jos poikkeaa riittävän paljon noista rooliodotuksista. Jos itse et ole ilmiötä kohdannut, olet lähempänä perinteistä naista kuin me, joille tämä ilmiö on tuttu.

t. 27

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuttavasi on ehkä raiskattu, häntä on ahdisteltu, kourittu jne. Sellaisesta harvempi puhuu mutta varmasti nostaa haluja piilottaa kaikki seksuaalisuuden merkit ja lisää todennäköisyyksiä masentua.

Vierailija
34/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtenä syynä voisi olla se, että nykyään on niin paljon vaihtoehtoja mitä voisi olla. Ennen olit heteromies, heteronainen tai friikki. Nykyään voit olla mitä vain (etkä ole friikki vaikka olet jotain muuta).

Itse "kipuillut" oman identiteetin kanssa. En siis ole varsinaisesti kipuillut, mutta miettinyt mikä on se "oikea" termi itselle. Olen naisellinen nainen joka tykkää myös "miesten" asioista eikä läheskään aina tunnista itsessään "naisten" mielipiteitä tai mieltymyksiä. Koen seksuaalista vetovoimaa sekä miehiin että naisiin (ja pitäisi kai ottaa huomioon myös muunsukupuoliset, mutta näitä aika vähän tullut vastaan).

Teininä kun ensimmäisen kerran ihastuin tyttöön, mietin olenko lesbo. Sitten ihastuin poikaan, eli bi? En koe itseäni varsinaisesti naiseksi, ehkä trans? Mutta naisena oli myös ihan jees toisinaan, eli mikä?

Lopulta päädyin siihen, että ihan sama. Olen virallisesti nainen, eikä naiseus estä tekemästä niitä asioita mitä haluan. Ihastun keneen ihastun, ei sillä väliä miten seksuaalisuuden määrittelee. Ikää 35 ja vasta äskettäin päätin lopettaa identiteetin etsimisen. Reilu 20 vuotta kun miettinyt ja luullut löytäneensä jonkun sopivan "lokeron" kerta toisensa jälkeen, on ihan hyvä kun lokeroksi riittää "minä".

Sanoisin, että tässä taustalla on tietynlainen yhteiskunnan mutta naisten itsensä lietsoma naisviha tai ainakin naiseuden vähättely. En siis tarkoita tätä hyökkäykseksi sinua kohtaan, mutta moni nainen on aivopesty ajattelemaan, että feminiiniys ja naiseuden ydin on vaaleanpunaista hattaraa, bimboilua, meikkejä, juoruilua ja miesten leluksi heittäytymistä.

Naiseus on moniulotteista! Ei yksikään nainen sovi täydellisesti vain yhteen lokeroon, ja sehän on nimenomaan hyvä juttu. Voit olla nainen ja naisellinen omalla tavallasi ja silti tykätä patikoinnista tai extreme-urheilusta.

Patikointi? What 😀 Naisia enemmän retkeilyreiteillä ja vaellusreissuilla näkee. Partioharrastuskin on naisvaltainen. Olen aina ajatellut että tuo on enemmän naisten kuin miesten harrastus.

Löysit sitten tekstistä sen olennaisimman, onnea.

Mutta tuohan on hyvä esimerkki, että näin ne käsitykset "naisellisista" jutuista eroavat. Se on ihan ok.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Punavihreät käyttää kulttuurimarxismia enemmistön heikentämiseen ja paloitteluun, heikentäen enemmistöä, sen perinteitä ja arvoja ja tottakai valkoista lihaa syövää hetero miestä pitää kyykyttää

Eli keksitään ja masinoidaan koko ajan uusia vähemmistöjä alistamaan enemmistöä lainsäädännön ja median avulla

Hajota ja hallitse

kulttuurimarxismi

politiikka näkemys ja mielipide siitä, että vasemmistoliberaalit pitävät yllä valtaa hallituksessa, yliopistoissa, lehdistössä ja kulttuurielämässä ja pyrkivät muuttamaan käsityksiä ydinperheestä, sukupuolirooleista, nationalismista ja ihmisroduista kontrolloimalla valtamediaa ja pitämällä yllä kulttuurihegemonia

Cultural marxism explained in 7 minutes

Älä sotke puoluepolitiikkaa tähän. Ääripäitä löytyy monista eri puolueista. Onhan persuissakin "vegaanihomoja".

Kun ihmisiä yllytetään jo lapsesta asti joka suunnasta epäilemään omaa seksuaalisuutta niin kyllähän sen tulos sitten on että moni menee sekaisin seksuaalisesti.

Totalitääriset ideologiat ovat vaarallisia, tarkoitan sitä että jos ei saa sanoa mielipidettä niin johtaa se kyttäysuhteiskuntaan.

Punavihreät kannattaa nimenomaan totalitäärisyyttä,  persuissa on myös esim homoja mutta ei siis totalitaristeja, siinä on suuri ero. Kaikilla pitäisi olla vapaus yhteiskunnassa seksuaalisuutensa kanssa ( kunhan ei vahingoita muita) mutta sateenkaari ideologia usuttaa valtakunnansyyttäjän toisinajattelijoiden kimppuun, se on ikävää se on totalitarismia

Vierailija
36/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmettelen miksi transnaisille esim. tissit on jotenki kamalan tärkeä asia. Naiset=tissit. Pitää olla silikonit tai kunnon toppaukset. Melkein tuntuu että kiihottuvat niistä omista tisseistään. Eikö tissittömät naiset ole naisia?

Omat rintani kasvoivat kaksi kuppikokoa imetyksen aikana. Olin äärimmäisen tyytyväinen kun ne palautuivat A-kokoon imetyksen loputtua. Ne olivat hoitaneet tärkeän tehtävänsä, en kaivannut niitä enää.

Vierailija
37/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksinkertaista.

Ennenmuinoin asiat meni niin että:

Nainen=näyttää naiselle,tekee naisten töitä/asioita ja ajateltiin niin että nainen on erilainen henkisesti ja kyvyiltään kuin mies.

Mies=näyttää miehelle,tekee miesten töitä/asioita ja ajateltiin että mies on erilainen henkisesti ja kyvyiltään kuin nainen.

Nykypäivänä ihmisen sukupuoli on se miltä ihminen näyttää ja ne ihmiset ketkä ei tiedä omaa identiteettiään ajattelevat sukupuolen samalla kaavalla mitä ajateltiin "ennenmuinoin" eli vaikka 1950 luvulla.

Vierailija
38/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onkohan monet transsukupuoliset kasvaneet kovin patavanhoillisessa ympäristössä? Heillä on usein hyvin kummallisia sukupuolikäsityksiä.

Ja useinhan transnaiset nimenomaan muokkaavat oman käytöksen ja ulkonäön aivan äärifeminiiniseksi. Harvemmin on esillä "poikatyttömäisiä" transnaisia.

Vierailija
39/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuttavasi on ehkä raiskattu, häntä on ahdisteltu, kourittu jne. Sellaisesta harvempi puhuu mutta varmasti nostaa haluja piilottaa kaikki seksuaalisuuden merkit ja lisää todennäköisyyksiä masentua.

Oman kehon silpominenko sitten on se paras ratkaisu tähän ongelmaan? Huh huh.

Vierailija
40/152 |
17.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sanonpahan vain, että kaikki median hössötys yms. sekoittaa ihmisten päät. Perusasiat Suomessa ovat kutakuinkin kunnossa, niin jää aikaa sekoittaa päänsä kaikella mitä tuolta infovirrasta tulee. Tämä kehitys alkoi jo vuosikymmeniä sitten ja jatkuu edelleen. Psyyke on koko ajan koetuksella: oletko sitä, tätä tai tuota ja kuka on oikeassa tai väärässä vaikka kukaan ei olekaan oikeassa tai väärässa, mutta siltikin...

Höystettynä utopistisilla tavoitteilla ulkonäöstä, perhe-elämästä, työstä tai mistä vaan. Ihmisille syötetään kaikenlaista höttöä, missä kerrotaan, että nyt olen onnellinen, kun olen tehnyt sitä ja tätä. Pahimpana esimerkkinä tuo Ihmis-Ken tai miksi hän nyt haluaa itseään sanottavan.

Samaan aikaan erilaiset yritykset tahkovat rahaa tällä plastiikkakirurgiasta youtubetähtiin ja hyvinvointivalmentajiin ulottuvalla sekasotkulla. Ynnätään tähän vielä se, että medialukutaito vaikuttaa olevan täysin kadoksissa ja uskotaan vain sitä, mikä itsestään tuntuu sopivalta.

Tästä kaikest on tullut itseään ruokkiva oravanpyörä, missä keskitytään epäolennaiseen. Toisaalta voidaan ajatella, että esim. itsensä leikkeleminen on ok tai nännin vilauttelu julkisilla paikoilla on ok. Toisaalta, jos sanot vain oman mielipiteesi, oletkin syrjivä rasisti, koska on olemassa vain oikea totuus.

Sinänsä surullista. Peace & Love kaikille eräältä mieheltä

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kahdeksan kahdeksan