Lue keskustelun säännöt.
Mies meinaa jättää ja haluaa yhteishuoltajuuden puolivuotiaaseen ja samat hoitoajat
15.09.2020 |
Suostuisiko muut ja onko siihen pakko suostua? En halua olla pitkiä aikoja erossa rakkaasta vauvastani ja minä oon siis tähän asti ollu äitiyslomalla ja vauvaa pääasiassa oitanut. Mies ei edes tiedä mihin on menossa, jonnekin kavereille hengailemaan ja kuulemma joku nainenkin sieltä löytyy, niin että vauva olisi hyvissä käsissä. En halua antaa vauvaani itselleni vieraiden ihmisten käsiin ja hoidettavaksi. Mutta onko tässä nyt pakko jotain?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Älä koskaan suostu yhteishuoltajuuteen! Siihen ei ole pakko suostua. Itse tyhmänä suostuin 3v sitten kun poika syntyi eikä isä pidä mitään yhteyttä, ei halua nähdä lasta. Huoltajuutta en saa purettua kun lapsen isä vittuillakseen pitää siitä kiinni. Käräjille en jaksa viedä vaikka näillä tiedoin ehkä voittaisin mutta näin mennään. Lasta ei tule näkemään, voi haastaa oikeuteen. Ei ole lapsen edun mukaista että isä pitää välillä jopa vuoden tauon kun on jalka kipeänä ja väsyttää. Näinkin sairaita isiä on. Pidät puolesi ja pidät yksinhuoltajuuden!!
Minä taas isänä tein sen virheen, että uskoin äidin lupauksiin ja sen jälkeen olen saanut tapella huoltajuutta itselleni, kun ei ne lupaukset pitäneetkään. Nyt vuosien jälkeen sain asiat niin kuin niiden kuuluu ollakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä ihmeessä suostu. Itse olin samassa tilanteessa esikoisen ollessa noin 1-vuotias. En vaan suostunut. Itkin lapsi sylissä miehen silmien edessä kun hän vaati minua kirjoittamaan allekirjoituksen eropaperiin, enkä kirjoittanut. Parin vuoden päästä syntyi pienempi sisarus. Nyt ollaan kokonainen perhe edelleen (lapset 5 ja 3) vain siksi että minä pidin pääni enkä antanut silloin periksi.
Ehdotan sinulle, että teet selväksi miehellesi, että jos haluaa mennä, niin menkööt yksin! Lasta ei saa panna heittelykapulaksi.
Nyt meillä isi peuhaa muksujen kaa minkä ehtii ja homma toimii mielestäni hyvin. Kun siitä pikkulapsivaiheesta päästiin yli, elämä kummasti helpottanut ja muuttunut jopa kivaksi, kun välillä touhutaan jotain koko perheellä, silloin voi olla jopa todella onnellinen olo!
Vierailija kirjoitti:
Ei pelkoa, oikeus on näissä asioissa aina naisen puolella. Jälleen yksi asia missä miehiä surutta sorretaan.
Itsehän se "mies" on tässä(kin) tapauksessa perheensä jättämässä.
Täällä tuntuu menevän joillain asiat sekaisin. Eihän tässä ole kyse siitä että sorrettaisi isää, vaan siitä että noin pienen vauvan on turvallisempi olla sen kanssa, joka häntä on eniten hoitanut. Apn tapauksessa äiti on hoitanut vauvaa joten on luonnollista että tätä suhdetta ei noin pienellä lähdetä rikkomaan viikko-viikko asumiseen.
Kaikki parisuhteet ei vaan kestä. Joitakin ei olisi koskaan pitänyt aloittaakaan... Kun parisuhde päättyy, pitää ajatella lapsen parasta. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, piste. Eli yhteishuoltajuus, ellei ole todella painavaa syytä ottaa huoltajuutta toiselta pois. Kun on vauvasta kyse, tapaamiset tietysti äidin (tai vaikka mummon jos äiti ei halua) valvonnassa, ja kun ikää tulee, tapaamisia pidennetään vähitellen.