Abortti vai unelmien työpaikka? Siis apua!

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:07"]

Mies ei valitettavasti voi jäädä hoitamaan lasta, kun joutuu työnsä vuoksi matkustelemaan helposti toista sataa päivää vuodessa...

[/quote]

Onko tämä aivan 100% varma? Onhan miehellä samanlainen oikeus jäädä vanhempainvapaalle kuin äidilläkin - vai onko mies siis ulkomaalaisessa firmassa töissä?

[/quote]

Jos työssä joutuu matkustelemaan, niin ei se ole mikään este ottaa vanhempainvapaata/hoitovapaata. Se tarkoittaa sitä, että joku toinen matkustelee sen aikaa, kun mies on kotona.

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:18"]

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:16"]

Onko sulla jo työsopimus tehty? Jos ei, huolehdi, että se tehdään nyt. Työnantajalle ei tarvitse kertoa äitiyslomasta ennen kuin 2 kk ennen sen aloittamista, monilla tosin raskaus jo ennen sitä näkyy päällepäin.

[/quote]

toi varmaan toimii jos olet kaupan kassa tai toimistosihteeri, mutta jos APn työ on oikeasti noin hieno kuin antaa ymmärtää, niin toi on viiminen temppu joka kannattaa tehdä. Ellei sitten halua fuckupata koko uraansa...

[/quote]

Komppi tälle! Kannattaa mieluummin olla rehellinen ja kertoa raskaudesta. Jos työnantaja on nihkeä, niin siinä vaiheessa voi mietti, haluaako edes olla sellaisessa paikassa töissä, joka on perhevastainen (kun se perhe tulee kuitenkin osittain vaikuttamaan työntekoonkin)

Ja jos on pienet piirit, niin sana kusettamisesta kiertää..

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:21"]

Mies on japanilaisessa firmassa töissä. Hieman eri käsitys isyysvapaan pituudesta (ennemminkin pidetään töistä lintsaamisena jos osallistuu synnytykseen :)

[/quote]

Vaikka firma olisi japanilainen, jos miehesi on Suomessa töissä, häneen noudatetaan suomalaisia lakeja oikeus jäädä kotiin on olemassa. Aina ei voi ajatella niin globaalisti, että mitä koko maailma tästä ajattelee. Suomessa miehellä on oikeus ja mahdollisuus jäädä kotiin ja sen voi tehdä ja ei sen japanilaisenkaan firman toimari voi sitä estää.

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:19"]

Hatunnosto korkeasta moraalistasi. Kasi tiivisti oleellisimman, pohdi asiaa sen kautta. Muista, että se on sinun elämäsi ja saat elää sitä täysin oman ideologiasi mukaan. Älä anna ratkaisuun vaikuttaa, miten sinun "pitäisi" toimia kenenkään muun mielestä. Tiedät itse vastauksen kaikkein parhaiten.

[/quote]

:) :) En kumpikaan, vaikka molemmat kuulostavat hauskalta. Paljon tylsemmästä työstä on kyllä kyse.

Kuulostaa siltä, että ap itse on abortin kannalla. Onhan sulla sekin vaihtoehto. Mutta älä sitten katkeroidu myöhemmin, kun annoit koko elämäsi jollekin firmalle ja huomaat, että se firma ei kuitenkaan sitoudu välttämättä suhun samalla tavalla eikä anna kaikkea sulle.

Pystyisitkö oikeasti abortoida oman lapsesi työtarjouksen vuoksi? Varsinkin kun olet jo tuon ikäinen. Ehkä jotain ymmärrystä olisi, jos olisit 16 ja tekisit sen lukion ym. vuoksi. Muttamutta... Itse valitsisin lapsen. Pääisistkö oikeasti yli siitä, että tappaisit lapsesi nyt ja tulisit vaikka vuoden päästä uudelleen raskaaksi? Mielestäni aborttia ei voi käyttää noin heppoisin syin, kuten työtarjouksen takia, olkoonkin kuinka tärkeä vain. Elämän prioriteetteja kehiin.

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:16"]

edelliselle kommenttina: olen ainoa nainen ko. alalla Suomessa, ja koko maailmassakin on vain kourallinen. Kyse on siis erittäin pienistä piireistä. Kyseessä olisi massiivinen projekti,

[/quote]

Joo joo :) Jos näin ihmeellinen työ on, niin eiköhän sinusta ole kohta juttua lehdissä. Paitsi tietenkin tulet nyt kertomaan, että työ on huippusalainen jhne. jne. Huonon provon tunnistaa siitä, että mikään ehdotettu ei käy, koska syy sitä ja syy tätä. 

Ajattelit varmaan, että kun kirjoitat vauvapalstalle tyyliin "minua alkaisi varmaan kaduttaa tämä lapsi" tms. niin saat mammat kuohuksiin.

Ei sellaista olekaan, kuin "unelmien työpaikka". Sinulla on nyt mielikuva ko. työstä ja työpaikasta, joka voi sitten osoittautua ihan joksikin muuksi kuin "unelmaksi". Usko minua: minä olen myös saanut unelmien työpaikan, josta lähdin ihan vapaaehtoisesti reilun vuoden kuluttua pois. 

Mieti nyt hyvä ihminen, kannattaako abortoida mielikuvan takia? Et oikeasti voi tietää, millaiseksi ko. duuni osoittautuu, vaikka nyt vaikuttaakin ties miltä. Mitä sitten, jos luovut lapseta, duuni osoittautuu paskaksi, etkä enää voikkaan saada lapsia? Minun yhdelle kaverille kävi niin, että abortin jälkeen ei pystynyt enää raskautumaan, vaan joutui turvautumaan adoptioon reilu 4-kymppisenä :o(

Nämä ovat tietysti ne pahimmat kauhukuvat mitkä maalailin, toivottavasti löydät itsestäsi riittävää kypsyyttä tehdä sellainen ratkaisu, jonka kanssa pystyt elämään sovussa.

Mieti oikeasti pystyisitkö huolehtimaan lapsesta käytännössä yh:na (kun miehesi reissaa) ja jatkamaan urallasi lapsen kärsimättä? Kuulostaa siltä ettet pystyisi. Entäpä jos lapsi on erityislapsi, jolle ei ole saatavissa hoitopaikkaa? Jäätkö kotiin vuosikausiksi?

Kertomasi perusteella elämäntapanne ei ole lapsen etu. Millä ajalla olisitte hänen kanssaan?

Olet todella itsekeskeinen, jos ajattelet edes aborttia vaihtoehtona. Mahtaa olla kova syyllisyys myöhemmin, kun on lapsi ja miettii, että meinasin sinut abortoida, kun mami on niin uraputkessa. Et oikeasti tarvitse lapsia, sinulle olisi parasta saada luonnollinen keskenmeno, ei tarvitsisi miettiä häiritseviä lapsia.

Miten tuon ikäinen on mukavahingossa tullut raskaaksi, jos olet hakenut jotain unelmien työtä- taidat olla aika huolimaton, välinpitämätön. Nytkin sua ärsyttää kun lapsi on tulossa väärään aikaan, sulla ei ole koskaan oikeaa aikaa.

Jos tiedät tai melko varmasti uskot haluavasi lapsia, niin sinuna en voisi enkä uskaltaisi tehdä aborttia. Järjestäisin kaiken muun sen mukaan, että lapsi tulee, kävi miten kävi.

Kuulehan nyt, tuskin se sun miehesi työ on myös aivan ainutlaatuinen maailman pelastusoperaatio. Sä pidät 3kk äitiyslomaa, mies loput ja lapselle palkattu hoitaja kotiin 10kk eteenpäin. Miksi aina miehet eivät "valitettavasti" jäädä pois? Kyllä voisivat jos haluaisivat. Eikä firman alkuperämaalla ole väliä vaan työntekijän kotimaan lainsäädännöllä.

Luulen, ettet ap tule täältä saamaan paljoakaan apua päätöksesi tueksi. Mielestäni parasta olisi nyt keskustella miehesi kanssa tilanteesta ja tehdä päätös yhdessä. Voi tosiaan olla, että jos päätät pitää lapsen, voi unelmiesi työpaikka luisua ulottumattomiin ikiajoiksi, mutta toisaalta voit jäädä myös lapsettomaksi. Onnea joka tapauksessa. Toivottavasti saat tehtyä sinulle oikean päätöksen.

Ymmärrän, että ensimmäisen lapsen kohdalla sitä kuvittelee, että maailma pysähtyy siihen lapseen ja sitten ei ole elämässä enää mitään muuta kuin lapsi. näin mäkin luulin :) Elämä kuitenkin jatkuu ja siihen mahtuu lapsen lisäksi muutakin - vaikka niitä projekteja töissä.

Toisaalta, jos olette miehesi kanssa sellaisia uraihmisiä, jotka ei koskaan tule lasta kaipaamaan jarruksi elämään, niin sitten varmasti abortti on ihan hyvä vaihtoehto. Kyllä lapsi muuttaa elämää ja sen jälkeen on vaikea olla koko ajan työmatkalla tai tehdä 12 tuntisia päiviä. Lapselle pitää antaa aikaa.

Keskustelkaa yhdessä, mitä haluatte elämältä.

Minä valitsisin ilman muuta työpaikan. Lapsia ehtii saada myöhemminkin, sitten kun urasi on kunnolla lähtenyt käyntiin. Ei se vielä noin aikaisessa vaiheessa edes ole mikään lapsi, vaan lähinnä pelkkä solumöykky.  

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 15:32"]

Kuulehan nyt, tuskin se sun miehesi työ on myös aivan ainutlaatuinen maailman pelastusoperaatio. Sä pidät 3kk äitiyslomaa, mies loput ja lapselle palkattu hoitaja kotiin 10kk eteenpäin. Miksi aina miehet eivät "valitettavasti" jäädä pois? Kyllä voisivat jos haluaisivat. Eikä firman alkuperämaalla ole väliä vaan työntekijän kotimaan lainsäädännöllä.

[/quote]

Aamen, tässä ollaan nyt asian ytimessä. Tosin nimenomaan tuo AP:n kertomus miehen työstä/osuudesta perhe-elämässä saa epäilemään jutun todenperäisyyttä. Miten joku, joka on noin erityislahjakas (ja -koulutettu?) kuin AP suostuisi parisuhteeseen tuollaisen miehen kanssa. Luulisi, että esim. perhevapaiden tasajako olisi itsestäänselvyys tuollaisessa uraperheessä.

Niin, ajattelisin myös sitä, että jos nyt päädyt aborttiin (tai raskaus menee kesken, sattuuhan sitä), tuleeko joskus (lähivuosina...) se tilanne, että äitiysvapaa ja perhe-elämä onnistuu. Aikooko miehesi hakeutua erilaiseen työhön perheen vuoksi, jos ei, niin et taida saada perhettä uhraamatta omaa uraasi ainakin joiksikin vuosiksi. Jos nyt otat tämän työn vastaan, hoidat sitä jokusen vuoden, niin mitä sitten? Riskeeraisitko urakehityksen hankkiutumalla tarkoituksella raskaaksi? Missä vaiheessa projektien suhteen tulisi "hyvä hetki", ja entä jos raskaus ei alakaan aikataulussa. Kun lapsi kasvaa, tulee kaikenlaista, päivähoidosta pitää hakea tiettynä aikana, loma-ajat ja sairastumiset  pitää järjestää jotenkin. Jos mies on kolmanneksen vuodesta poissa, etköhän se ole sinä joka lapsen hoitaa. Töitä voit toki tehdä, muttet ole kovin jiustava työntekijä. Kaikkea ei voi saada, täyttä perhe-elämää ja huippu-uraa, ainakaan jos lapsen isä ei ole ottamassa suurta vastuuta arjen pyörittämisestä.

J os haluat joskus sen lapsen, mutta päädyt nyt ottamaan tämän unelmatyöpaikan vastaan, luuletko että tämä työkokemus kenties auttaa sinua kuitenkin pääsemään käsiksi työhön, johon olisi ehkä helpompi yhdistää "osittaisyksinhuoltajuus"? Tai jos teet tätä nyt pari vuotta, joudutko kuitenkin perheen perustamisen takia palaamaan töihin, joita nyt jo saisit ja olisiko tuo kokemus merkittävä lisämeriitti (kenties palkkausta nostava) vai yhdentekevä?

Jos haluat lapsia ja uskot, että perheen perustaminen on lähivuosina helpompaa ja tämä työpaikka oleellisesti edistää sitä, etkä pidä liian suurena riskinä sitä ettet enää tulekaan raskaaksi, niin sitten ehkä se abortti on vaihtoehto. Jos taas joutuisit joka tapauksessa ns. palaamaan alkuun lasten saannin jälkeen, ehkä kannattaa luopua tästä urahaaveesta ja keskittyä siihen uraan joka on realistista ja järkevää yhdistää perhe-elämään. Onhan se jo saavutus, että sait tarjouksen, ja voihan niitä työmahdollisuuksia tulla 10 tai 20 vuoden päästä, parempiakin. Jos taas et halua lainkaan joustaa uran suhteen perheen takia, niin kannattaa ehkä jättää se lasten hankkiminen kokonaan, ja keskittyä uraan.

Jos tämä ei ole provo, niin otat työn ja jäät aikanaan äitiyslomalle. Ei ole mitään estettä, miksi et voisi näin tehdä. Loman jälkeen palaat töihin. That's it.

33 lisää vielä: kannattaa miettiä myös sitä, miten henkisesti kestää abortin. Se voi nyt tuntua helpolta vaihtoehdolta ja joillekin se on sitä. Toisia asia voi myöhemmin vaivata hyvinkin paljon. Varsinkin, jos myöhemmin saa lapsen ja alkaa miettiä, että se ensimmäinen olisinyt jo niin ja niin vanha... Saattaa olla, että ne kaikki lapseen liittyvät tunteet ymmärtää vasta, kun on saanut sen ensimmäisen lapsensa.

[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 13:51"]

En olisi koskaan uskonut joutuvani tähän tilanteeseen. Olen siis kouluttautunut (osin ulkomailla) erittäin miesvaltaiselle alalle ja nyt pitkän väännön jälkeen minulle tarjottiin unelmien työpaikkaa Suomesta. Hommat alkaisivat maaliskuussa. Olen ollut ihan onneni kukkuloilla ja olemme valmistelleet miehen kanssa muuttoa Suomeen (olen täällä nytkin hoitamassa asioita).

Tein eilen raskaustestin, joka oli positiivinen. 

Nyt en tiedä mitä tehdä. En voi ottaa paikkaa  pienessä asiantuntijaprojektitiimissä vastaan, ja sitten yllättäen ilmoittaa jääväni mammalomalle. Se olisi täysi mahdottomuus. Tällaisia työtarjouksia ei kuitenkaan montaa tule elämässä vastaan. Ei varsinkaan naisille.

En myöskään tässä iässä (yli 30 v) haluaisi luopua lapsesta, joka ei ollut suunniteltu juttu, mutta ei kuitenkaan ei-toivottu.

Miehelleni en ole vielä kertonut mitään (hän on ulkomailla), mutta nyt istun täällä vanhempieni luona ja pohdin mitä teen. 

[/quote]

Ap täällä on tosi turha kysyä tällaista, kun ei tämä lähihoitajien kavalkaadi oikeasti ymmärrä vaativista työpaikoista yhtään mitään.

Mitä todennäköisimmin tulisit raskaaksi uudestaan helpommin kuin saisit vastaavan työtarjouksen.

MUTTA: ihan ensimmäisenä mä varmaan puhuisin sen miehen kanssa, ja kysyisin oikeasti kuitenkin siitä miehen mahdollisuudesta hoitaa vauvaa alussa. Toisena asiana ottaisin selvää sen uuden työn tarjoamista etätyömahdollisuuksista. Jos sulla olisi au pair/lastenhoitaja alusta asti, pystyisit varmasti hoitamaan nuo asiat yhtä aikaakin.

kolmantena asiana, ennen kuin tekisin mitään muita ratkaisuja, ottaisin kyseiseen työnantajaan yhteyttä, ja selvittäisin pohjia myöten myös hänen suhtautumisensa asiaan. Ei ne kaikki ole niin armottomia kuin saattaisi alkuun ajatella.

neljäntenä asiana on vielä se, että jos olet eilen tehnyt raskaustestin, on vielä pitkä matka siihen, että raskaus on selvillä vesillä. Voi olla että viikon päästä et enää ole raskaana. Mitne tähän asiaan sitten pitäisi suhtautua, en tiedä...