Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Abortti vai unelmien työpaikka? Siis apua!
07.11.2013 |
En olisi koskaan uskonut joutuvani tähän tilanteeseen. Olen siis kouluttautunut (osin ulkomailla) erittäin miesvaltaiselle alalle ja nyt pitkän väännön jälkeen minulle tarjottiin unelmien työpaikkaa Suomesta. Hommat alkaisivat maaliskuussa. Olen ollut ihan onneni kukkuloilla ja olemme valmistelleet miehen kanssa muuttoa Suomeen (olen täällä nytkin hoitamassa asioita).
Tein eilen raskaustestin, joka oli positiivinen.
Nyt en tiedä mitä tehdä. En voi ottaa paikkaa pienessä asiantuntijaprojektitiimissä vastaan, ja sitten yllättäen ilmoittaa jääväni mammalomalle. Se olisi täysi mahdottomuus. Tällaisia työtarjouksia ei kuitenkaan montaa tule elämässä vastaan. Ei varsinkaan naisille.
En myöskään tässä iässä (yli 30 v) haluaisi luopua lapsesta, joka ei ollut suunniteltu juttu, mutta ei kuitenkaan ei-toivottu.
Miehelleni en ole vielä kertonut mitään (hän on ulkomailla), mutta nyt istun täällä vanhempieni luona ja pohdin mitä teen.
Kommentit (75)
haluatko olla hienon työpaikan jäsen vai oman lapsen tappaja? sanoopa kuka mitä hyvänsä niin abortissa aiheutat lapsesi kuoleman
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:00"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 13:51"]
kolmantena asiana, ennen kuin tekisin mitään muita ratkaisuja, ottaisin kyseiseen työnantajaan yhteyttä, ja selvittäisin pohjia myöten myös hänen suhtautumisensa asiaan. Ei ne kaikki ole niin armottomia kuin saattaisi alkuun ajatella.
[/quote]
ööö... tuota.. en nyt kyllä työnantajan kanssa lähtisi pohtimaan, tehdäkö abortti vai pitää lapsi. Se on työntekijän päätös ja varmasti vaivautunutta työnantajan edustajallekin keskustella tällaisesta. Jos on yhtään fiksu ihminen siellä päässä, niin eihän hän sano, että tee abortti, jos haluat, että ura ei tyssää tähän, vaikka näin ajattelisikin. Teet päätöksesi ja sitten ilmoitat työnantajalle, jos jotain ilmoitettavaa on. Harva ekoilla viikoilla kertoo raskaudesta työnantajalle, koska keskenmenon riski on aika iso.
Vaimo sai aikanaan superunelmatyöpaikan. Muutettiin kiireellä sen vuoksi. No onneksi kämppä saatiin myytyä nopeasti ja uusi tilalle, hoitopaikat Ym. säätöä oli tosi paljon. Ja sitten Se työpaikka ei ollutkaan unelma. Porukka olikin vähän outoa, kehitysprojekti tökki ja hirveää juoruilua ja kiipimistä. Sitten äkkiä meno muuttui niin että tuli yt:t ja potkut. No löytyi sitten uusi työpaikka mutta kokonaan toisenlaisista kuvioista. Mutta täällä asutaan ja itselläni on sairaan pitkä työmatka. Työnantajat ovat kovia antamaan työpaikasta mahtavan vaikutelman, mutta 70 % on bullshittiä. Samat ongelmat ovat joka työpaikalla, on näitä nähty.
Jos et voi muka ottaa molempia niin valitse mielummin ÄITIYS. Työpaikka on vain keino elättää itsenstä tässä maailmassa, mutta lapsi tuo aina iloa ja onnea sitten kun työpaikkakin on jo historiaa. Olet jo siinä iässä ettei myöhemmin enää kannata ruveta lapsia hankkimaan. Se on joko nyt tai ei koskaan.:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti... Yleensä olen abortin pohtijoiden puolella, mutta nyt joudun sanomaan, että häpeä. Tossa ei todellakaan ole mitään miettimistä >:(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:16"]
edelliselle kommenttina: olen ainoa nainen ko. alalla Suomessa, ja koko maailmassakin on vain kourallinen. Kyse on siis erittäin pienistä piireistä. Kyseessä olisi massiivinen projekti, ja olen varma siitä, ettei vastaavaa mahdollisuutta kohdalleni enää tule, jos tämän annan mennä sivu suun.
Toisaalta, mitä enemmän mietin tätä lasta, jota ilmeisesti sisälläni kannan, sitä vaikeampi minun olisi luopua siitä. Pelkään vain, että minusta tulee jollain tavalla katkera lapselle, jos luovun unelmieni työstä hänen takia. En tiedä onko tässä mitään järkeä, mutta juuri nyt maailmani tuntuu hyvin omituiselta paikalta.
[/quote]
Mietippä sitä, että kieltäydyt töistä (aivan hullua) ja sen jälkeen saisit keskenmenon. Sinne meni ura ja perhe baibai!
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 16:44"]
[quote author="Vierailija" time="07.11.2013 klo 14:16"]
edelliselle kommenttina: olen ainoa nainen ko. alalla Suomessa, ja koko maailmassakin on vain kourallinen. Kyse on siis erittäin pienistä piireistä. Kyseessä olisi massiivinen projekti, ja olen varma siitä, ettei vastaavaa mahdollisuutta kohdalleni enää tule, jos tämän annan mennä sivu suun.
Toisaalta, mitä enemmän mietin tätä lasta, jota ilmeisesti sisälläni kannan, sitä vaikeampi minun olisi luopua siitä. Pelkään vain, että minusta tulee jollain tavalla katkera lapselle, jos luovun unelmieni työstä hänen takia. En tiedä onko tässä mitään järkeä, mutta juuri nyt maailmani tuntuu hyvin omituiselta paikalta.
[/quote]
Mietippä sitä, että kieltäydyt töistä (aivan hullua) ja sen jälkeen saisit keskenmenon. Sinne meni ura ja perhe baibai!
[/quote]
jos noin ajattelee kannattaa laittaa piuhat poikki
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Abortti ehdottomasti. Ehdit tehdä lapsia sitten, kun ajankohta on teille sopiva.
Mä sanoisin että abortti. Lisäksi kuulostaa siltä ettei teillä ole oikeasti aikaa perhe-elämälle. Jos sinä olet jonkun alueen erikoisspesialisti maailmassa ja mies on reissussa 200päivää vuodessa, niin miksi te hankkisitte lapsia? Ei teillä ole niille aikaa, teillä on ura ja työ. ( Voitte palkata lastenhoitajia ja siivoajia vaikka armeijan, mutta miksi niitä lapsia hankitaan jos ei ole mitään mahdollisuutta viettää aikaa lasten kanssa missään vaiheessa?) Miksi haluat lapsen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikset anna lasta adoptioon? Voit olla raskauden loppuun töissä ja sitten antaa lapsen heti sairaalassa pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harkitsin aborttia kaksi kuukautta sitten. Yli 30v iässä, kolmen lapsen äitinä, tiedän ehkäisystä sen verran, että en voi puhua vahingosta, mutta yllätyksestä kuitenkin ja siksi asia oli aluksi shokki... ;) Pyörittelin asiaa päässäni ja jossittelin, mutta oikeasti on vain yksi kysymys, HALUATKO sinä lapsia? Vastaa siihen ja toimi sen mukaan. Asiat järjestyy kyllä. Minä päätin pitää oman vauvani, mutta en sitten saanutkaan pitää häntä. :(
Miksi minusta tuntuu, että tämä sama tarina toistuu tällä palstalla vähän väliä. Luultavasti osa on provoja, lieneekö tämäkin mutta kuitenkin tällainenkin valintatilanne voi olla jollekin todellista.
Tässä sinulle ajattelemista: mitä miettisit, jos ottaisit kuitenkin reippaasti sen paikan ja jättäisit abortin tekemättä. MItä menetettävää sinulla oikeastaan olisi?
Jos työpaikassa tulisi raskautesi vuoksi ylipääsemättömiä vaikeuksia, sinulla olisi suuremmalla todennäköisyydellä lapsi. Jos jättäisit ottamatta paikan ja sitten tulisikin keskenmeno... Tai jos tekisit sen abortin varmistaaksesi työpaikan mutta sitten (ei nykyaikana edes niin yllättäen) sinulla ei muutaman vuoden päästä olisi työpaikkaa, eikä myöskään lasta.
Sä voit ottaa sen työn vastaan ja 9kk kuluttua sairastua vakavasti. Sun tilalle palkataan sitten joku muu, vaikka olisit mikä spesialisti. Eli raskaus ja työn vastaanottaminen ei ole ongelma, ellet sitten päätä niin. Koskaan ei voi suunnitella asioita satavarmasti, aina on jotain muuttuvia palasia pelissä. Enemmän huolehtisin siitä onko perhe ylipäätään toiveissa? En uskaltaisi lisääntyä miehen kanssa, joka on 2/3 vuodesta toisella puolen maapalloa töissä.
Alue: Aihe vapaa
Et tainnut mainita millä viikolla raskaus suunnilleen on, mutta ennenkuin kieltäydyt työstä kannattaa muistaa, että keskenmenoriski on alussa suuri. 36 osui myös asian ytimeen, jos ura on todella tärkeä sinulle ja miehellesi, tuleeko sitä oikeaa aikaa lapsille koskaan? Elämä on valintoja. Et ole epärehellinen, jos kerrot työnantajalle raskaudesta vasta kun todennäköisyys lapsen syntymiselle on ensimmäisiä viikkoja suurempi. Eikä työnantajan tarvitse tietää, selvisikö raskaus itsellesi raskausviikolla 4 vai 12.