Sukututkija väännellyt nimiä oman mielensä mukaan
Tehnyt esim. Johan Gustafista Juho Kustaan tai Andersista Antin. Kuinka junttia!
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, että laista jankkaaja on turhan monen esipolvien serkusavioliiton tulos. Olettaen, että todella on aatelissukua, ruotsalaista tai muutakaan.
Ei sinun rikollinen mielesi kuule muuta Suomen lakia miksikään. Eräs joka oli syyllistynyt esim. pe do filiaan, joutui vankilaan. Hän ei tajunnut sitä, miksi istuu vankilassa. Tällainen on sairas, rikollinen mieli.
Vaikka sua kuinka kuinka kyrsisi Suomen historia, se ei muutu miksikään. Sulla on vakava ongelma jota sinun pitäisi miettiä. Olet rikollinen sekä sairaan kateellinen ihminen. Jotkut eivät voi kateutensa vuoksi edes nukkua. Sellaisiakin ihmisiä on. He ovat valmiita menemään vaikka kuinka pitkälle.
En yleensä alennu sanomaan, että "onko lääkkeet otettu?", mutta nyt tekisi vähän mieli. En tiedä kenen ja millaisen ihmisen kanssa luulet keskustelevasi.
Kuulostaa siltä että itse kuulut näihin rikollisiin. Menikö oikein? Oletko mies?
Vierailija kirjoitti:
Mulla löytyy suvusta vähän kaikkea. On suomenkielistä, ruotsinkielistä ja ties minkäkielistä. Osa on ihan kantasuomalaista talonpoikaa, piikaa, renkiä ja solttua, osa on ritaria, pappia, aatelia ja kunkkua muualta Euroopasta. Melkoinen sekasotku.
Aivan niin kuin suurimmalla osalla muillakin.
Vierailija kirjoitti:
Nuo vanhojen nimien kirjoitusmuodot ovat aika jänniä.
Omasta isän puolen suvustani on sukututkimukset tehty jo joskus ennen kuin internetiä oli keksittykään, ja tutkija oli kirjannut ylös sekä ne nimet jotka olivat ruotsinkielisissä lähdeasiakirjoissa, että suomenkieliset nimet. Myös sukunimet oli vanhimmissa asiakirjoissa kirjoitettu eri tavoin kuin nykyään.
Savolaisesta suvusta kun on kyse, sukunimet olivat käytössä jo 1600-luvulla.
Löysinpä tässä joskus netistä kotuksen sivuilta linkin 1600-luvun alun maantarkastusluetteloihin, ja sieltä myös omia esi-isiäni. Siinä on myös tietoa nimistä yleensäkin.
Tässä linkki:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_indeksi…
Meillä taas ei ole savolaisia sukuja. En tiedä miten savola isia on kohdeltu netissä. Tämä rikollisuus on kohdistunut nimenomaan ruotsalaisiin sukuihin. Tiedämme näiden rikollisten tavan toimia ja taktiikan.
Moniko sitten tuli katsoneeksi,että millanen sakara se siellä haarovälissä on kehkeytymässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla löytyy suvusta vähän kaikkea. On suomenkielistä, ruotsinkielistä ja ties minkäkielistä. Osa on ihan kantasuomalaista talonpoikaa, piikaa, renkiä ja solttua, osa on ritaria, pappia, aatelia ja kunkkua muualta Euroopasta. Melkoinen sekasotku.
Aivan niin kuin suurimmalla osalla muillakin.
No ihan varmasti, mikäli olet yhtään perillä Suomen historiasta. Tuliko yllätyksenä tämäkin?
Vierailija kirjoitti:
Moniko sitten tuli katsoneeksi,että millanen sakara se siellä haarovälissä on kehkeytymässä?
Tuo asia ei liity sukututkimukseen. Onko yllätys tämäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulepa, jos henkilöt ovat suomenkielistä rahvasta, niin tuo on aivan oikein. Suomenkielisillä nimillä he itseään ja toisiaan kutsuivat, liperikaula kirjasi nimet ruåtsalaisessa asussa kirkonkirjoihin.
Väitätkö, että esivanhempani olivat jotenkin hölmöjä eivätkä osanneet nimiään lausua niin kuin ne kirjoitetaan?
Kirkonkirjat olivat vuoteen 1880 asti ruotsinkielisiä, joten täysin suomenkielisillä alueilla asuvien talonpoikienkin nimet kirjoitettiin ruotsalaisia versioina. Itä-Suomessa oli vakiintuneet sukunimet keskiajalta lähtien kuten Korhonen, Miettinen, Turunen ja muita vastaavia -nen-loppuisia sukunimiä. Sitä vastoin Länsi- ja Etelä-Suomessa talonpojilla ei ollut alunperin varsinaisia sukunimiä vaan esimerkiksi Antin Antinpoika (Anders Anderson) tai Juho Juhanpoika (Johan Johansson) yhdistettiin tiettyyn maatilaan, joka erotti heidät muista samannimisistä Anteista ja Juhoista. Papit kirjasivat nuo nimet ylös sitten ruotsinkielisessä muodossa tyyliin Mats Korhonen (Matti Korhonen).
Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla löytyy suvusta vähän kaikkea. On suomenkielistä, ruotsinkielistä ja ties minkäkielistä. Osa on ihan kantasuomalaista talonpoikaa, piikaa, renkiä ja solttua, osa on ritaria, pappia, aatelia ja kunkkua muualta Euroopasta. Melkoinen sekasotku.
Aivan niin kuin suurimmalla osalla muillakin.
No ihan varmasti, mikäli olet yhtään perillä Suomen historiasta. Tuliko yllätyksenä tämäkin?
Painu nyt jo harhoinesi muualle, jooko?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, siitä Michelson Möttösestä et saa fiinimpää väkeä vaikka miten siellä vääntelisit että ei se mikään Mikko ole.
En ihan tajua myöskään tätä aatelin metsästystä, koska nehän niitä suurimpia roistoja on olleet. Toki siinä on oma hupinsa kun itselläkin on liuta pyhimyksiä esivanhempina, mutta joo. Ei se roistosakki kyllä juurikaan ylpeyttä herätä.
No niinpä, usein. En ymmärrä, mitä erityisen hienoa on polveutua etuoikeutetuista öykkäreistä ja itseään parempina pitäneistä snobeista.
Olet ymmärtänyt asian täysin väärin. Eli olet käynyt kiertokoulun tai et ole kouluttautunut miksikään. Ensinnäkin on rikos olla noudattamatta lakia, mikä liittyy sukututkimukseen. Oletko tietonen tästä? Sukututkimusta ei tehdä tuolla asenteella. Sukututkimus on äärimmäisen tärkeää Suomen ja suomalaisten historian, sekä kulttuurihistorian takia ja se pitää säilyttää jälkipolville. Olen ajatellut, että nämä vääristelijät voivat tehdä rikoksia ihan itänaapurin värvääminä, mutta itänaapurihan onkin kehitysmaa. Jos vääristelevät muuten, säälittäviä tapauksia. Olematon itsetunto. Paljastavat täydellisen sivistymättömyytensä. Joka tapauksessa he tekevät rikoksia koko ajan. Mutta hyvä että menettivät jo maineensa ja lopulta joutuvat vastuuseen, sekä korvauksiin. Mutta maine on mennyt jo lopullisesti. Kaikkihan jo tietävät heidän puuhansa.
Kertoisitko nyt selkeästi mitä ne kokemasi rikokset oikein ovat. Ihan omin sanoin, mutta selvästi. Puhut jostain vääristelystä, mutta epäselväksi jää mitä sillä tarkoitat.
Tätä ystävällisesti kysyn, kun asiasi ei oikein selviä tuosta edeltävästä tekstistäsi.
Lähtipä hölmöstä provostani outo keskustelu liikkeelle :D -ap
Vierailija kirjoitti:
Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?
Kannattaa ehkä kysyä jossain asiallisemmassa ketjussa ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan ihmisillä oli monia nimiä. Ei oltu niin absoluuttisia kuin nykyään.
Mun isoisän suvussa ei aluksi ollut sukunimeä ollenkaan vaan noudatettiin patronyymejä. Sitten venäläiset viranomiaset vaativat (venäläisen sukunimen) 1800-luvulla. Lisäksi karjalainen suku tunnettiin karjalankielisillä etunimillään ja joillakin oli kolmaskin nimi Suomessa käyntiä varten. Osa suvusta muutti Suomen puolelle ja Suomessa vaadittiin suomenkielinen sukunimi, joten jokainen perhe keksi oman sukunimensä.
Suvussa on tänään siten ainakin viisi eri sukunimeä, vaikka alkujaan heillä oli sama sukunimi vielä 1920-luvulla. Ja sekin sukunimi oli keksitty silloin kun venäläiset sellaista vaativat.
Meillä taas ei ole yhtään venäläistä nimeä ja nimet eivät vaihtele, paitsi rikollisten toimesta. Sukuani on tutkittu joka puolelta vuosikymmenten ajan poikkeuksellisen paljon. Vain netissä olen törmännyt tällaiseen rikollisuuteen. Kirkonkirjat ovat myös Ruotsissa.
Oletko koskaan kuullut eräästä Alexis Stenvallista?
https://www.geni.com/people/Aleksis-Kivi-Stenvall/6000000000075688071
Vierailija kirjoitti:
Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.
Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuulepa, jos henkilöt ovat suomenkielistä rahvasta, niin tuo on aivan oikein. Suomenkielisillä nimillä he itseään ja toisiaan kutsuivat, liperikaula kirjasi nimet ruåtsalaisessa asussa kirkonkirjoihin.
Väitätkö, että esivanhempani olivat jotenkin hölmöjä eivätkä osanneet nimiään lausua niin kuin ne kirjoitetaan?
Kun tuloksena olet sinä niin umpihulluja kaikki sekä isäsi että äitisi suvussa.
Vierailija kirjoitti:
Lähtipä hölmöstä provostani outo keskustelu liikkeelle :D -ap
Koetko jonkunlaista onnistumisen tunnetta?
Tämä ruotsalaisten sukujen vainoaminen liittyy kateuteen, alemmuuteen ja äärettömään pahansuopuuteen. Myös venäläiset vihaavat ruotsalaisia silmittömästi ja se liittyy myös Suomen historiaan. Yhtä kaikki, kyse on järjestelmmällisestä sekä järjestynestä rikollisuudesta. Tämä ilta kannattaa käyttää Suomen Lain tutkimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?
Kannattaa ehkä kysyä jossain asiallisemmassa ketjussa ;)
Kun oli opettajakin paikalla ja kaikkee....
Nuo vanhojen nimien kirjoitusmuodot ovat aika jänniä.
Omasta isän puolen suvustani on sukututkimukset tehty jo joskus ennen kuin internetiä oli keksittykään, ja tutkija oli kirjannut ylös sekä ne nimet jotka olivat ruotsinkielisissä lähdeasiakirjoissa, että suomenkieliset nimet. Myös sukunimet oli vanhimmissa asiakirjoissa kirjoitettu eri tavoin kuin nykyään.
Savolaisesta suvusta kun on kyse, sukunimet olivat käytössä jo 1600-luvulla.
Löysinpä tässä joskus netistä kotuksen sivuilta linkin 1600-luvun alun maantarkastusluetteloihin, ja sieltä myös omia esi-isiäni. Siinä on myös tietoa nimistä yleensäkin.
Tässä linkki:
http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_indeksi…