Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sukututkija väännellyt nimiä oman mielensä mukaan

Vierailija
14.09.2020 |

Tehnyt esim. Johan Gustafista Juho Kustaan tai Andersista Antin. Kuinka junttia!

Kommentit (144)

Vierailija
101/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Kokeile tuolta hakua. Pitäisi tietää ainakin jokin nimi tms. ensin.

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Hiskiä enemmän suosittelen alkuperäisten kirkonkirjojen tilaamista.

Tarkoitatko virkatodistusta?

Vierailija
102/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. Nämä amatöörit tuskin tietävät eri kulttuureista, saati taidehistoriasta yhtään mitään. Koko elämä menee sieluttöman koneen äärellä rikoksia tehdessä. Historiallinen yksityiskohta sekin. Tosin kaikkea he eivät ehdi tehdä ottaen huomioon alkuperäiset dokumentit sekä DNA-näytteet. Nettirikolliset saavat oman lukunsa dokumentteihin, ihan nimeä myöten. Häpäisevät myös koko sukunsa. Ja ovat jo menettäneet uskottavuutensa. Heidän tekemiinsä ns. tutkimusten todenperäisyyteen ei voi enää luottaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
103/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Kokeile tuolta hakua. Pitäisi tietää ainakin jokin nimi tms. ensin.

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Hiskiä enemmän suosittelen alkuperäisten kirkonkirjojen tilaamista.

Tarkoitatko virkatodistusta?

Oletko suomalainen vai venäläinen?

Vierailija
104/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

Vierailija
105/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Kokeile tuolta hakua. Pitäisi tietää ainakin jokin nimi tms. ensin.

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Hiskiä enemmän suosittelen alkuperäisten kirkonkirjojen tilaamista.

No tuossa hiskissä on tietoja vain tietystä vuosista. Lisäksi pitää osata tulkita niitä tietoja. Vanhat tiedot on syötetty ruotsiksi ja lyhenteet käytössä, yms. Ei ihan helppo untuvikolle.

Vierailija
106/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos olet venäläinen tai venäläisten asialla, mitä teet suomalaisten virkatodistuksilla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
107/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos olet venäläinen tai venäläisten asialla, mitä teet suomalaisten virkatodistuksilla?

Hitä helvettiä nyt taas

Vierailija
108/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Kokeile tuolta hakua. Pitäisi tietää ainakin jokin nimi tms. ensin.

https://hiski.genealogia.fi/hiski?fi

Hiskiä enemmän suosittelen alkuperäisten kirkonkirjojen tilaamista.

No tuossa hiskissä on tietoja vain tietystä vuosista. Lisäksi pitää osata tulkita niitä tietoja. Vanhat tiedot on syötetty ruotsiksi ja lyhenteet käytössä, yms. Ei ihan helppo untuvikolle.

Sukututkimuksia ei saa tulkita eikä vääristellä, ei pelata mielikuvituksen perusteella. Yksikin virhe voi vääristää kaiken. Toivottavasti amatöörit ymmärtävät tieteellisen tutkimuksen periaatteet. Kannattaa tilata kirkonkirjat lisäksi. Tai jos ei osaa tai ymmärrä asiaa, kannattaa myös ottaa yhteyttä niihin oikeisiin sukututkijoihin jotka ovat jo tehneet omasta suvusta oikean sukututkimuksen. Jos aloittaa ensimmäisenä oman sukunsa tutkimuksen. kannattaa tehdä se kyllä viimeisen päälle täydellisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
109/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvissani ollut Anders oli netissä vastikään väännetty Antiksi. Hän on oikeasti Ruotsista lähtöisin. Olen mykistynyt suomalaisten tietämyksestä mitä tulee historiaan. Ruotsin hallitsija lähetti ruotsalaisia taistoon Suomeen, mm. Hämeeseen, ryzzziä vastaan. Isovihan aikana ryzzzzät tuhosivat silmittömästo mm. Hämettä. Nämä Ruotsista tulleet myös korjasivat itänaapuri tekemiä tuhoja käsityötaidoillaan. Olen mykistynyt suomalaisten pinnallisesta tietämyksestä ja ymmärryksen puutteesta maailman ja oman kansan historiaan ja kulttuuriin. Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta.

Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta... Saati sitten mitä?

Kysyn sinulta ensin vastakysymyksen. Miten hahmotat kokonaisuuden liittyen Suomen historiaan, asutukseen ja kulttuuriin? Oletko muuten koskaan ajatellut, että suomalaiset ovat hyvin pieni kansa, joka todennäköisesti häviää kokonaan? Kun amatöörit väärentävät historiaa, se tuottaa sekaannusta tulevaisuuden historiantutkijoille. Kyseessähän oli lengedaarinen, tarunhohtoinen kansa joka taisteli mammuttimaisen hirmukansan mammuttimaista armeijaa vastaan ja säilytti itsenäisyytensä? Talvisodan henki yhdistää heitä tähän päivään asti halki sukupolvien. Taistelussa taistelivat rinta rinnan suomalaiset, ruotsalaisey, saamelaiset ja romanit, siis Suomen alkuperäinen kansa. Tämä liittyy merkittävänä ja äärimmäisen kiehtovana yksityskohtana koko maailmanhistoriaan.

Myös suomalaiset tataarit ja juutalaiset taistelivat sodissa. Ulkomailta tuli vapaaehtoisia.

Mutta siltikään en ymmärrä sun sukututkijavihaasi...

Vierailija
110/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet venäläinen tai venäläisten asialla, mitä teet suomalaisten virkatodistuksilla?

Hitä helvettiä nyt taas

Itänaapuri on iskenyt näppinsä myös suomalaisiin kirkkoherranvirastoihin. Kannattaa kieltää omien tietojensa luovuttamisen. Siksi kysyin koska täällä kehuskeltiin tietojen väärentämisellä, tai siis ei tiedetä rikoslakia. Ei voi tietää keitä täällä on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
111/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvissani ollut Anders oli netissä vastikään väännetty Antiksi. Hän on oikeasti Ruotsista lähtöisin. Olen mykistynyt suomalaisten tietämyksestä mitä tulee historiaan. Ruotsin hallitsija lähetti ruotsalaisia taistoon Suomeen, mm. Hämeeseen, ryzzziä vastaan. Isovihan aikana ryzzzzät tuhosivat silmittömästo mm. Hämettä. Nämä Ruotsista tulleet myös korjasivat itänaapuri tekemiä tuhoja käsityötaidoillaan. Olen mykistynyt suomalaisten pinnallisesta tietämyksestä ja ymmärryksen puutteesta maailman ja oman kansan historiaan ja kulttuuriin. Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta.

Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta... Saati sitten mitä?

Kysyn sinulta ensin vastakysymyksen. Miten hahmotat kokonaisuuden liittyen Suomen historiaan, asutukseen ja kulttuuriin? Oletko muuten koskaan ajatellut, että suomalaiset ovat hyvin pieni kansa, joka todennäköisesti häviää kokonaan? Kun amatöörit väärentävät historiaa, se tuottaa sekaannusta tulevaisuuden historiantutkijoille. Kyseessähän oli lengedaarinen, tarunhohtoinen kansa joka taisteli mammuttimaisen hirmukansan mammuttimaista armeijaa vastaan ja säilytti itsenäisyytensä? Talvisodan henki yhdistää heitä tähän päivään asti halki sukupolvien. Taistelussa taistelivat rinta rinnan suomalaiset, ruotsalaisey, saamelaiset ja romanit, siis Suomen alkuperäinen kansa. Tämä liittyy merkittävänä ja äärimmäisen kiehtovana yksityskohtana koko maailmanhistoriaan.

Myös suomalaiset tataarit ja juutalaiset taistelivat sodissa. Ulkomailta tuli vapaaehtoisia.

Mutta siltikään en ymmärrä sun sukututkijavihaasi...

Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, nettirikollisille en anna mitään arvoa. Puhuin nyt suomalaisesta alkuperäiskansasta historiantutkimuksen suhteen. Älä sekoita eri tutkimusaloja. Totta kai juutalaiset ja tataarit liittyvät suomalaiseen sotaväkeen. Toivottavasti tajuat. Sekoitat kaikki asiat. Dementia vai mikä?

Vierailija
112/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Minä tutkin aikoinaan omaa sukuani maakunta-arkistossa, niin että tiesin lähtötilanteessa omien isovanhempieni vanhemmat eli 8 nimeä. Tutkin kaikki biologiset sukuhaarat isän ja äidin puolelta mukaan, sillä hehän ovat minun kannalta yhtä läheisiä sukulaisia. Selvitin myös samalla montako sisarusta jollain isänisänisänisällä tai äitinäitinäitinäitillä on ollut. Joistakin tunnetuista suvuista oli olemassa valmiita sukututkimuksia, joten minun piti vain selvittää mistä sukuhaarasta minun esivanhempani tulivat esimerkiksi 1800-luvun alkupuolelta. Muuten 1800-luvulla lapsikuolleisuus Suomessa oli aivan eri tasolla kuin nykyisin ja kymmenestä lapsesta 5 saattoi menehtyä alle vuoden ikäisinä.

Minä polveuduin aina niistä sisaruksista, jotka elivät riittävän vanhoiksi hankkiakseen omia lapsia.  Oma sukuni on hyvin tiivisti savolaista ja viihtynyt pääasiassa Kuopion ja muun Pohjois-Savon aluella.

Vinkkejä karjalaisten sukututkimukseen löytyy täältä:

https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/juuret/sukututkimus.html

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
113/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Vierailija
114/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
115/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä kannattais alkaa sukua tutkimaan? Onko ilmaisia ohjelmia? Onko tuhoon tuomittua löytää tietoja jos suku on karjalaista?

Minä tutkin aikoinaan omaa sukuani maakunta-arkistossa, niin että tiesin lähtötilanteessa omien isovanhempieni vanhemmat eli 8 nimeä. Tutkin kaikki biologiset sukuhaarat isän ja äidin puolelta mukaan, sillä hehän ovat minun kannalta yhtä läheisiä sukulaisia. Selvitin myös samalla montako sisarusta jollain isänisänisänisällä tai äitinäitinäitinäitillä on ollut. Joistakin tunnetuista suvuista oli olemassa valmiita sukututkimuksia, joten minun piti vain selvittää mistä sukuhaarasta minun esivanhempani tulivat esimerkiksi 1800-luvun alkupuolelta. Muuten 1800-luvulla lapsikuolleisuus Suomessa oli aivan eri tasolla kuin nykyisin ja kymmenestä lapsesta 5 saattoi menehtyä alle vuoden ikäisinä.

Minä polveuduin aina niistä sisaruksista, jotka elivät riittävän vanhoiksi hankkiakseen omia lapsia.  Oma sukuni on hyvin tiivisti savolaista ja viihtynyt pääasiassa Kuopion ja muun Pohjois-Savon aluella.

Vinkkejä karjalaisten sukututkimukseen löytyy täältä:

https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/juuret/sukututkimus.html

Näin se lähtee. Kirkonkirjat esipolvista. Sukuani on tutkittu poikkeuksellisen paljon ammattimaisten sukututkijoiden toimesta, joten se helpottaa huomattavasti asiaa, lisäksi olemme tilanneet kirkonkirjoja. Niistä näkee senkin jos perhe on muuttanut ja muita tietoja paljon kauemmilta ajoilta. Niistä voi löytyä yllätyksiä joita ei edes aavista.

Vierailija
116/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Vierailija
117/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvissani ollut Anders oli netissä vastikään väännetty Antiksi. Hän on oikeasti Ruotsista lähtöisin. Olen mykistynyt suomalaisten tietämyksestä mitä tulee historiaan. Ruotsin hallitsija lähetti ruotsalaisia taistoon Suomeen, mm. Hämeeseen, ryzzziä vastaan. Isovihan aikana ryzzzzät tuhosivat silmittömästo mm. Hämettä. Nämä Ruotsista tulleet myös korjasivat itänaapuri tekemiä tuhoja käsityötaidoillaan. Olen mykistynyt suomalaisten pinnallisesta tietämyksestä ja ymmärryksen puutteesta maailman ja oman kansan historiaan ja kulttuuriin. Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta.

Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta... Saati sitten mitä?

Kysyn sinulta ensin vastakysymyksen. Miten hahmotat kokonaisuuden liittyen Suomen historiaan, asutukseen ja kulttuuriin? Oletko muuten koskaan ajatellut, että suomalaiset ovat hyvin pieni kansa, joka todennäköisesti häviää kokonaan? Kun amatöörit väärentävät historiaa, se tuottaa sekaannusta tulevaisuuden historiantutkijoille. Kyseessähän oli lengedaarinen, tarunhohtoinen kansa joka taisteli mammuttimaisen hirmukansan mammuttimaista armeijaa vastaan ja säilytti itsenäisyytensä? Talvisodan henki yhdistää heitä tähän päivään asti halki sukupolvien. Taistelussa taistelivat rinta rinnan suomalaiset, ruotsalaisey, saamelaiset ja romanit, siis Suomen alkuperäinen kansa. Tämä liittyy merkittävänä ja äärimmäisen kiehtovana yksityskohtana koko maailmanhistoriaan.

Myös suomalaiset tataarit ja juutalaiset taistelivat sodissa. Ulkomailta tuli vapaaehtoisia.

Mutta siltikään en ymmärrä sun sukututkijavihaasi...

Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, nettirikollisille en anna mitään arvoa. Puhuin nyt suomalaisesta alkuperäiskansasta historiantutkimuksen suhteen. Älä sekoita eri tutkimusaloja. Totta kai juutalaiset ja tataarit liittyvät suomalaiseen sotaväkeen. Toivottavasti tajuat. Sekoitat kaikki asiat. Dementia vai mikä?

Sori, sä vaikutat itse melkoisen sekopäiseltä. Voisitko nyt edes selittää tarkkaan mistä puhut vai oletko pelkkä trolli?

Vierailija
118/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Vierailija
119/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Juuri tuollaiset amatöörit sotkevat asioita. Syynä lienee, että peruskoulu meni juuri ja juuri läpi. Asiat otetaan subjektiivisesti, että voi kun on olemassa ne keleen ruotsalaiset ja nyt ne pitäisi pimittää kaikin tavoin ja väärentää jopa historia. Ei tajuta historiantutkimuksen arvoa, miten voisikaan jo puutteellisen koulutuksen vuoksi? Tarkastellaan maailmaa oman itsen  ja kännykän kautta. Sivistyksen puute vaivaa. Mitään itsetuntoa ei ole. On epä-älyllinen minäminäminä-asenne kaikkiin ja kaikkiin. Ei käsitetä sitä, että suomalainen kansa on yhtä arvokas kaikkien kansojen joukossa ja Suomen historia täysin poikkeuksellinen koko maailmanhistoriassa,2. maailmansodassa. Tosin 3. maailmasodassa suurin osa ihmiskunnan historiasta tulee tuhoutumaan.

Vierailija
120/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Osa heistä lienee käynyt jäljestä päätellen vain kiertokoulun ja sotkevat kaikki asiat pelkkää typeryyttään ja lukutaidon puutteen vuoksi. Toinen osa on pahantahtoista rikollisjengiä jolla ei ole varsinaista sivistystä.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi neljä kuusi