Lue keskustelun säännöt.
Miksei normaalia elämää kestetä?
Nyt koronan myötä olen havahtunut tähän. Ihmiset menivät aivan sekaisin kun eivät päässeet baareihin ja ulkomaille. Nyt kun arki on ns. "normaalimpaa", niin heti pitää päästä ulkomaille ja baareissa pörrää alalla työskentelevän sukulaiseni mukaan vielä enemmän väkeä, kuin ennen koronaa. Eräskin työkaverini on lähdössä marraskuussa kuukaudeksi Kanarialle, toinen kävi kesällä Romaniassa kun oli pakko päästä johonkin kun oli niin halpaa!
Omaa elämääni korona ei ole muuttanut mitenkään. Mulla ei ole varaa matkustella eikä käydä missään ulkona syömässä ja juomassa. Korkeakoulutettuna, palkkakuopassa sinnitellen. Ennen kadehdin ystäviäni joilla oli rahaa mällätä, mutta nyt ymmärrän olevani kuitenkin aika onnekas. Löydän elämääni sisältöä muistakin asioista, ekologisemmin. Katson Areenasta dokkareita (ei ole varaa Netflixiin), käyn myös silloin tällöin kirjastossa (kun ei ole varaa äänikirjapalveluihin), ulkoilen lähiluonnossa ja silloin tällöin näin myös yhtä ystävääni ulkosalla... Muuta ihminen ei tarvitse.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
"muuta ei ihminen tarvitse"
Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat?
Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt samaa. No mulla on netflix ja käyn joskus ulkona syömässä mutta harvoin kuitenkin. Elän ihan samanlaista elämää kuin ennen koronaa. Yksi sukulaisperhe on ihan hätää kärsimässä kun eivät ole päässeet kuin kerran tänä vuonna ulkomaille. Ja se uudenmaan sulku, luulin että oikeasti kuolevat koko porukka. Oli niin kova paikka heille. Itketään kun ei pääse festareille. Minua surettaa alan ihmisten elinkeinon puolesta, mutta muuten pystyn elämään ilman keikkoja, vaikka musiikin ystävä olenkin. Tässä nyt kuitenkin aika normaalia elämää pystytään elämään, on ruokaa ja vettä, sähköä ja vessapaperiakin. Asiat vois olla paljon huonommin.
Jokainen määrittelee "tavallisen ihmisen" omista lähtökohdistaan. Minä tykkään matkustella ja harmittelen, kun nyt ei pysty. Joku toinen viihtyy kotona kirjan ääressä ja ulkoilee. Jokainen tavallaan. En ymmärrä, miksi pitäisi jaotella ihmiset niihin jotka osaavat ottaa asiat fiksusti ja niihin jotka eivät osaa. Ei ehkä kannattaisi ottaa kantaa muiden suhtautumiseen ja tapoihin. "Jokkaine tekkee niinku hyvä tullee", sanoi edesmennyt äitini aikoinaan hyvinkin oivaltavasti.
En kestä normaalielämää, mutta ei se mitenkään riipu siitä onko pandemia vai ei. Normaalielämääni ei kuulu normaalistikaan matkat, muuten kuin jotkut lyhyet kotimaanmatkat, mutta stressaannun aivan järjenvastaisesti ns. normiarjesta, jos se ei suju kuin rasvattu. Itse asiassa nyt korona-aikaan on ollut helpompaa, koska ei ole normiarki.
Mun normielämääni matkustelu on kuulunut, arkea rytmittämään muutaman kerran vuodessa. Kyllä se tuntuu kun tuo rytmitys puuttuu. Arkeeni kuuluu myös netflix ja HBO, normitelevisiota en katso, Areenaa kylläkin. Käytän myös äänikirjoja ja sitä kirjastoakin. Käydään paljon myös lasten tapahtumissa ja huveissa, hoplopissa, huvipuistoissa, uimahalleissa. Meille tämä on normaalia elämää ja kyllä minua vituttaa kun en voi elää sitä niinkuin haluan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs ap jos sinulta vietäisiin dokkarit ja kirjasto? Tai terveys? Tai se pienikin palkka. Monelta ne puuttuvat. Normaalia heidänkin elämänsä silti on.
Tästä aloituksesta nyt paistaa läpi katkeroituneen ihmisen vahingonilo.
Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pe rsaukisten elämää nyt korona ei mitenkään muuttanut. Minunkin matkat koostuu bussikyydistä lähikaupunkiin muutaman kuukauden välein. Muuten koko elämä on 5km säteellä kotoani. En silti käske muita elämään jotain helk karin elä vältä hau da tun elämää, vaikka itse siitä nautinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"muuta ei ihminen tarvitse"
Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat?
Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa.
Kyllä mun sieluni tarvitsee välillä hyvää ruokaa ja lasillisen punaviiniä. Muuten elämä olisi aika ankeaa. Lentomatkailua en kaipaa.
Lasillisen punaviiniä voi nauttia kotonakin ja ruuanlaittotaidoista riippuen myös hyvää ruokaa. Koko ajan on myös voinut tilata ruokaa kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.
Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim.
Terveydeltäni rajoittuneena minun olisi ollut erittäin hyvä keväällä päästä fysioterapiaan, lääkäriin ja uimaan. Sinkkuna on kiva päästä välillä ihmisten ilmoille, ei baarissa käyminen tarkoita, että siellä on pakko juoda joka kerta paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kestä normaalielämää, mutta ei se mitenkään riipu siitä onko pandemia vai ei. Normaalielämääni ei kuulu normaalistikaan matkat, muuten kuin jotkut lyhyet kotimaanmatkat, mutta stressaannun aivan järjenvastaisesti ns. normiarjesta, jos se ei suju kuin rasvattu. Itse asiassa nyt korona-aikaan on ollut helpompaa, koska ei ole normiarki.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"muuta ei ihminen tarvitse"
Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat?
Ihminen ei tarvitse alkoholia, lentomatkailua ym. ympäristöä ja terveyttä kuormittavaa.
Kyllä mun sieluni tarvitsee välillä hyvää ruokaa ja lasillisen punaviiniä. Muuten elämä olisi aika ankeaa. Lentomatkailua en kaipaa.
Lasillisen punaviiniä voi nauttia kotonakin ja ruuanlaittotaidoista riippuen myös hyvää ruokaa. Koko ajan on myös voinut tilata ruokaa kotiin.
Tottakai voi nauttia kotonakin. Otin vain kantaa väitteeseen, ettei ihminen tarvitse alkoholia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.
Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim.
Samaa mieltä. Matkustelin ennen koronaa melko paljon työmatkoilla Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella ja olen asunut aikaisemmin yli 10 vuotta poissa Suomesta. Kun matkat loppuivat koronan tuloon, hienoa, saankin olla kotona etätöissä. Lomamatkoja ulkomaille teen ehkä 5 vuoden välein, riittää hyvin.
En siis tarvitse ulkomaan työmatkoja enkä lomamatkoja; kotiseudullakin keksii kaikenlaista tekemistä. Eipä kukaan lapsenakaan juuri ulkomailla matkustellut, joten miksi päänne ei keksi muuta tekemistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.
Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim.
Minulla on yksi ystävä jota näen kaksi kertaa vuodessa. Outoa että jotkut haluavat nähdä useammin. En ymmärrä. Se ystävien luokse matkustaminen pahentaa ilmastonmuutosta. Tapaamisten aikana jotkut juovat viiniä tai syövät kakkua. Ne ovat pahaksi terveydelle. Outoa kun jotkut eivät pärjää tapaamatta ystäviä.
En ymmärrä, en ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen määrittelee "tavallisen ihmisen" omista lähtökohdistaan. Minä tykkään matkustella ja harmittelen, kun nyt ei pysty. Joku toinen viihtyy kotona kirjan ääressä ja ulkoilee. Jokainen tavallaan. En ymmärrä, miksi pitäisi jaotella ihmiset niihin jotka osaavat ottaa asiat fiksusti ja niihin jotka eivät osaa. Ei ehkä kannattaisi ottaa kantaa muiden suhtautumiseen ja tapoihin. "Jokkaine tekkee niinku hyvä tullee", sanoi edesmennyt äitini aikoinaan hyvinkin oivaltavasti.
Juuri näin. Ikävällä tavalla paremmuuden tunne loistaa noista vertailijoista (olipa runollista!)
Vierailija kirjoitti:
"muuta ei ihminen tarvitse"
Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat?
Oikeastihan ihminen ei tarvitse kuin riittävästi vettä, ravintoa ja unta. Kaikki muu on ylimääräistä hapatusta.
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen kyllä matkustellut aikaisemmin sen pari kertaa vuodessa ja käynyt aina välillä konserteissa tai syömässä. Jotenkin kummasti minua ei ole kuitenkaan lainkaan häirinnyt että tänä vuonna ei ole päässyt. Ei mitään ahdistusta tai surua niiden suhteen. Ehkä ne eivät ole lopulta olleet minulle niin isoja asioita kuitenkaan. Mutta olen muutenkin kyllä ihminen joka viihtyy ihan tavallisessa arjessa vaikka vaihtelu joskus piristääkin.
Tässä on varmaan ketjun parhaita kommentteja. Se että on jotain ekstraa on tietysti kivaa, mutta miksi sen loppuminen herättää niin suuria tunteita? Matkoilla on kiva käydä, tietenkin. Mutta outoa jos ei pärjää ilman lentämistä esim.
Minulla on yksi ystävä jota näen kaksi kertaa vuodessa. Outoa että jotkut haluavat nähdä useammin. En ymmärrä. Se ystävien luokse matkustaminen pahentaa ilmastonmuutosta. Tapaamisten aikana jotkut juovat viiniä tai syövät kakkua. Ne ovat pahaksi terveydelle. Outoa kun jotkut eivät pärjää tapaamatta ystäviä.
En ymmärrä, en ymmärrä.
Peukutin, koska vaikuttaa laatusarkasmilta. Älä tuota mulle pettymystä, kai kyse oli sarkasmista?
Koska Suomi on järkyttävän introvertti ja iloton maa. Olen itse italialaistaustainen ja suomalaisten kanssa on aivan mahdoton tehdä puhua kivoista asioista.
Italiassa ja suomenruotsalaisissa piireissä jaksetaan paremmin koska siellä on eri mentaliteetti. On lämmin ja empaattinen ote elämässä.
Siellä on normaalia että ystävien ja perhen kesken ollaan tekemisissä, puhutaan siitä että mitä ruokaa on tehty, mitä on kotona tehty.
Suomessa osataan vain puhua taloudesta, vakavista aiheista, surusta, masennuksesta, ongelmista. Tottakait ihmiset hakee sitä iloa sitten baarista tai ulkomailta!!
Tuntuu että Suomessa ei koskaan saa ilota ja hengähtää. Kivat jutut pidetään turhina.
"muuta ei ihminen tarvitse"
Eikö kuitenkin niin, että sinä et muuta tarvitse? Et kai halua määritellä sitä, mitä muut ihmiset tarvitsevat?