Erotilanteessa kannatatko lasten vuoroviikko asumista?
Kokemuksia kaipaan. Mies haluaa vuoroviikot.Minä epäröin. Perustelen että olisi liian repivää lapsille. Minä jään lasten kanssa tähän vanhaan kotiin ja mies muuttaa lähipäivinä uuteen kotiin. Välimatkaa 6km. Koulu ja hoitopaikka säilyy samana. Lapset 4 ja 9 vuotta.
Kommentit (118)
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:28"]
Miksi olisi ollut turha haaveilla yhteisestä lapsesta? Se lapsihan olisi teitysti ollut aina jomman kumman mukana näillä "omalapsiviikoilla". Eli tilanne olisi ollut hänelle samanlainen kuin niille edellisen suhteiden lapsille, jotka vuoroviikoin ovat vain toisen vanhemman kanssa. Miksi se on on näille aiemmille lapsille, muttei tälle yhteiselle?
[/quote]
Siksi, koska lapsen etu: eroperheen lapsille pitää olosuhteet huomioon ottaen järjestää asiat parhaalla mahdollisella tavalla lapsen etu huomioon ottaen. Mutta se koskee myös uusperheen yhteisiä lapsia: jos pystytään järjestämään asiat paremmalla tavalla, niin miksi silloin pitäisi ehdoin tahdoin huonontaa lapsen suhteita omiin vanhempiinsa?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:28"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 11:43"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 11:10"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 10:54"]
Meillä on toiminut. Lapsilla on kaksi kotia. Jos lapsilta itseltään kysytään, niin eivät tahtoisi tehdä tätä mitenkään muuten.
Alkuun kokeilimme puolen vuoden ajan sitä, että aikuiset vaihtoivat paikkaa. Se kuitenkin toimii vain niin kauan, kunnes uusia kumppaneita tulee elämään.
[/quote]
Ei ne uudet kumppanit mitenkään tuota kuviota estä. Minulla on kaksikin tuttavaa, jotka ovat päättäneet, että uuden kumppanin kanssa muutetaan yhteen yhteiseen kotiin sitten, kun lapset täysi-ikäisiä.
Lapset ovat nyt n. 8-10-vuotiaita ja kyseiset vanhemmat asuu vuoroviikoin heidän kanssaan, vuoroviikoin uuden kumppaninsa luona.
[/quote]
No eipä olisi toiminut meillä. Yli kymmenen vuoden odotus olisi mm. aiheuttanut sen, että yhteisestä lapsesta olisi ollut turha haaveillakaan. Nyt siis naimisissa ja uusi lapsi tulossa, lapset totauttavat viikko viikko systeemiä ja ovat tyytyväisiä tilanteeseen. Samoin me.
[/quote]
Miksi olisi ollut turha haaveilla yhteisestä lapsesta? Se lapsihan olisi teitysti ollut aina jomman kumman mukana näillä "omalapsiviikoilla". Eli tilanne olisi ollut hänelle samanlainen kuin niille edellisen suhteiden lapsille, jotka vuoroviikoin ovat vain toisen vanhemman kanssa. Miksi se on on näille aiemmille lapsille, muttei tälle yhteiselle?
[/quote]
Kuten tässäkin ketjussa on monesti todettu: vuoroviikkosysteemi ei sovellu kovin pienille lapsille. Ei kai kukaan tietentahtoen tee lasta tuollaiseen tilanteeseen. Eron tullessa sitä vain pyrkii järjestämään asiat niin, että ne olisivat kaikkien kannalta mahdollisimman hyvin. Meillä vuoroviikkosysteemiin ovat olleet tyytyväisiä niin lapset kuin aikuisetkin.
Oletteko muuten huomanneet, että vuoroviikkosysteemiä kritisoivat eniten juuri ne, jotka eivät ole sitä kokeilleet. Aika harvoin kuulee huonoja kokemuksia niiltä, joilla se on käytössä...
Johan on rikkaita ihmisiä!
Täällä Helsingissä perheen asunto maksaa 300 000 €, siihen sitten vielä molemmat ostavat oman asunnon. Pinikin maksaa 150 000. Vain rikkaat saavat siis erota!
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:43"]
Johan on rikkaita ihmisiä!
Täällä Helsingissä perheen asunto maksaa 300 000 €, siihen sitten vielä molemmat ostavat oman asunnon. Pinikin maksaa 150 000. Vain rikkaat saavat siis erota!
[/quote]
Oletko koskaan kuullut vuokra-asumisesta?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:36"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:28"]
Miksi olisi ollut turha haaveilla yhteisestä lapsesta? Se lapsihan olisi teitysti ollut aina jomman kumman mukana näillä "omalapsiviikoilla". Eli tilanne olisi ollut hänelle samanlainen kuin niille edellisen suhteiden lapsille, jotka vuoroviikoin ovat vain toisen vanhemman kanssa. Miksi se on on näille aiemmille lapsille, muttei tälle yhteiselle?
[/quote]
Siksi, koska lapsen etu: eroperheen lapsille pitää olosuhteet huomioon ottaen järjestää asiat parhaalla mahdollisella tavalla lapsen etu huomioon ottaen. Mutta se koskee myös uusperheen yhteisiä lapsia: jos pystytään järjestämään asiat paremmalla tavalla, niin miksi silloin pitäisi ehdoin tahdoin huonontaa lapsen suhteita omiin vanhempiinsa?
[/quote]
Mitä tarkoitat tässä huonontamisella?
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:47"]
Mitä tarkoitat tässä huonontamisella?
[/quote]
Sitä, että tuossa järjestelmässä sillä uusperheen vanhempien yhteisellä lapsella on mahdollisuus olla ydinperheessä. Tuossa ei olisi yhtä eroperheen lasta, vaan kaksi. Vaikka olisi tapahtunut vain yksi ero.
Tietenkin kaikille lapsille olisi parasta elää ydinperheessä, mutta tämä ei vain ole kaikille mahdollista.
Riippuu lasten iästä ja mielipiteestä, tyttärelläni on lukioikäinen ystävä joka kokee vuoroviikot todella epämukaviksi, eikä koe toista paikkaa kodikseen.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:50"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:47"]
Mitä tarkoitat tässä huonontamisella?
[/quote]
Sitä, että tuossa järjestelmässä sillä uusperheen vanhempien yhteisellä lapsella on mahdollisuus olla ydinperheessä. Tuossa ei olisi yhtä eroperheen lasta, vaan kaksi. Vaikka olisi tapahtunut vain yksi ero.
Tietenkin kaikille lapsille olisi parasta elää ydinperheessä, mutta tämä ei vain ole kaikille mahdollista.
[/quote]
Eli yhteisen lapsen etu menee vanhempien lasten edun edelle?
Eli yhteisen lapsen etu menee vanhempien lasten edun edelle?
Ei, vaan lapsille järjestetään asuminen ja olot parhaalla mahdollisella tavalla: eroperheen lapselle ei enää saada ydinperhettä, mutta uusperheen lapselle tämä on mahdollista. Lähtökohdat ovat jo täysin erilaiset. Vai pitäisikö uusperheen lapselle tehdä eroperhemäiset etä-lähi-järjestelyt, että kaikilla lapsilla on samat lähtökohdat? Jakaa eronneiden vanhempien ja näiden uusien puolisoiden tulot
tasan, että kaikille lapsille saadaan yhtä paljon varoja käyttöön? Jos toinen eronnut vanhempi asuu uusperheineen omakotitalossa ja toinen kerrostalossa, niin
omakotitalo myyntiin ja muutto kerrostaloon (ja taas rahojen rahojen tasaus?)
Kuten huomaat, niin erolapsi on jo siinä eri asemassa, kun vanhemmat ovat eronneet.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:04"]
Eli yhteisen lapsen etu menee vanhempien lasten edun edelle?
Ei, vaan lapsille järjestetään asuminen ja olot parhaalla mahdollisella tavalla: eroperheen lapselle ei enää saada ydinperhettä, mutta uusperheen lapselle tämä on mahdollista. Lähtökohdat ovat jo täysin erilaiset. Vai pitäisikö uusperheen lapselle tehdä eroperhemäiset etä-lähi-järjestelyt, että kaikilla lapsilla on samat lähtökohdat? Jakaa eronneiden vanhempien ja näiden uusien puolisoiden tulot
tasan, että kaikille lapsille saadaan yhtä paljon varoja käyttöön? Jos toinen eronnut vanhempi asuu uusperheineen omakotitalossa ja toinen kerrostalossa, niin
omakotitalo myyntiin ja muutto kerrostaloon (ja taas rahojen rahojen tasaus?)
Kuten huomaat, niin erolapsi on jo siinä eri asemassa, kun vanhemmat ovat eronneet.
[/quote]
Mutta kysehän oli siitä, että lapsilla olisi koko ajan sama koti ja vanhemmat asuisivat vuoronperään lasten kanssa sen sijaan että lapset vaihtaisivat kotia viikon välein. Miksi pitää tehdä lapsia uuteen suhteeseen, jos _sen vuoksi_ jo olemassa olevien lasten olosuhteita ei voida järjestää pahalla mahdollisella tavalla?
Kyllä olen kuullut vuokralla asumisesta. Se maksaa Helsingissä 1000 €. Siihen lisäksi yhteisen asunnon velka. Eipä ole ihan halpaa touhua. Koteja pitää uudistaa, sisustaa ja vielä muut kulut.
Jos on tuommoiset varat, kannattaa ostaa paritalo. 500 000€ ja jää lapsille myöhemmin, eikä valu hukkaan vuokranantajalle.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:13"]
Mutta kysehän oli siitä, että lapsilla olisi koko ajan sama koti ja vanhemmat asuisivat vuoronperään lasten kanssa sen sijaan että lapset vaihtaisivat kotia viikon välein. Miksi pitää tehdä lapsia uuteen suhteeseen, jos _sen vuoksi_ jo olemassa olevien lasten olosuhteita ei voida järjestää pahalla mahdollisella tavalla?
[/quote]
Jos vanhempien onnellisuudella ei ole mitään merkitystä (siis ettei uusperhettä voisi perustaa), niin silloinhan voitaisiin kieltää eroaminen (ihan sama, vaikka kumppani pettäisi tai käyttäisi henkistä väkivaltaa jne), koska silloinhan tuollaisia järjestelyitä ei tarvitsisi tehdä.
Ja itse en allekirjoita sitä, että tuo järjestelmä olisi lapsen kannalta edes välttämättä se paras: lapsi olisi silloin vastuussa kodin rakentamisesta: vanhempien kuuluu rakentaa koti lapsilleen eikä päinvastoin.
Kannatan jos kodit ovat lähellä toisiaan ja vanhemmat pelaavat hyvin yhteen.
Tiedän pari tällaista järjestelyä, ja ainakin ulkopuolisin silmin en ole nähnyt yhtäkään niin hyvin hoidettua eroa ja eron jälkeistä kasvatuksen jakamista. Ilmassa ei ole katkeruutta siitä kuka tekee enemmän, ei katkeruutta raha-asioista, ja molempien osapuolten intressissä on toimia kasvatuksessa johdonmukaisesti, koska molemmat vanhemmat jakavat yhtälailla arkivastuun lapsistaan (toisin kuin etävanhemmat). Lapset voivat hyvin.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:13"]
Mutta kysehän oli siitä, että lapsilla olisi koko ajan sama koti ja vanhemmat asuisivat vuoronperään lasten kanssa sen sijaan että lapset vaihtaisivat kotia viikon välein. Miksi pitää tehdä lapsia uuteen suhteeseen, jos _sen vuoksi_ jo olemassa olevien lasten olosuhteita ei voida järjestää pahalla mahdollisella tavalla?
[/quote]
Jos vanhempien onnellisuudella ei ole mitään merkitystä (siis ettei uusperhettä voisi perustaa), niin silloinhan voitaisiin kieltää eroaminen (ihan sama, vaikka kumppani pettäisi tai käyttäisi henkistä väkivaltaa jne), koska silloinhan tuollaisia järjestelyitä ei tarvitsisi tehdä.
Ja itse en allekirjoita sitä, että tuo järjestelmä olisi lapsen kannalta edes välttämättä se paras: lapsi olisi silloin vastuussa kodin rakentamisesta: vanhempien kuuluu rakentaa koti lapsilleen eikä päinvastoin.
[/quote]
Ei tarvitse edes kieltää, vaan tästäkin keskustelusta käy ilmi, että ydinperhe on lapselle paras. Vaikka kovin hanakasti täälläkin aina väitetään, etteivät lapset kärsi. Siitä seuraa se, että vastuullinen aikuinen ei sitten kovin helpolla eroa. Ainoastaan väkivaltaisuuden, alkoholismin yms. vuoksi, ei siksi, että on niin tylsää ja meillä ei ole mitään yhteistä ja minä niin kaipaan rakkautta ja sitä rakastumisen tunnetta jne.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:22"]
Kannatan jos kodit ovat lähellä toisiaan ja vanhemmat pelaavat hyvin yhteen.
Tiedän pari tällaista järjestelyä, ja ainakin ulkopuolisin silmin en ole nähnyt yhtäkään niin hyvin hoidettua eroa ja eron jälkeistä kasvatuksen jakamista. Ilmassa ei ole katkeruutta siitä kuka tekee enemmän, ei katkeruutta raha-asioista, ja molempien osapuolten intressissä on toimia kasvatuksessa johdonmukaisesti, koska molemmat vanhemmat jakavat yhtälailla arkivastuun lapsistaan (toisin kuin etävanhemmat). Lapset voivat hyvin.
[/quote]
Sehän on vuoroviikkojärjestelyn ydin: että osataan erottaa erokatkeruus lapsien edusta ja ymmärretään se, että erottu on. Lisäksi se vaatii, että vanhemmat asuvat suht lähekkäin.
Katkeruus ja viha yleensä vaon sokaisee, jolloin lapsen etua ei osata erottaa omasta edusta. Tai pahimmillaan kostetaan lapsen kautta...
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:17"]
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:13"]
Mutta kysehän oli siitä, että lapsilla olisi koko ajan sama koti ja vanhemmat asuisivat vuoronperään lasten kanssa sen sijaan että lapset vaihtaisivat kotia viikon välein. Miksi pitää tehdä lapsia uuteen suhteeseen, jos _sen vuoksi_ jo olemassa olevien lasten olosuhteita ei voida järjestää pahalla mahdollisella tavalla?
[/quote]
Jos vanhempien onnellisuudella ei ole mitään merkitystä (siis ettei uusperhettä voisi perustaa), niin silloinhan voitaisiin kieltää eroaminen (ihan sama, vaikka kumppani pettäisi tai käyttäisi henkistä väkivaltaa jne), koska silloinhan tuollaisia järjestelyitä ei tarvitsisi tehdä.
Ja itse en allekirjoita sitä, että tuo järjestelmä olisi lapsen kannalta edes välttämättä se paras: lapsi olisi silloin vastuussa kodin rakentamisesta: vanhempien kuuluu rakentaa koti lapsilleen eikä päinvastoin.
[/quote]
Kuulostaapa niin kauniilta tuo että vanhempien kuuluu rakentaa koti lapsilleen eikä päinvastoin. Todellinen syy taitaa kuitenkin olla se, että vanhemmat eivät halua vuoroviikkoasumista itselleen, mutta pistävät lapsen vaihtamaan kotiaan viikon välein.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 13:22"]
Ei tarvitse edes kieltää, vaan tästäkin keskustelusta käy ilmi, että ydinperhe on lapselle paras. Vaikka kovin hanakasti täälläkin aina väitetään, etteivät lapset kärsi. Siitä seuraa se, että vastuullinen aikuinen ei sitten kovin helpolla eroa. Ainoastaan väkivaltaisuuden, alkoholismin yms. vuoksi, ei siksi, että on niin tylsää ja meillä ei ole mitään yhteistä ja minä niin kaipaan rakkautta ja sitä rakastumisen tunnetta jne.
[/quote]
Mutta niitä eroja tapahtuu, se on fakta. Siksi pitää miettiä realistisesti, mikä on tällaisessa tilanteessa lapsen etu.
Joo ja myöskin pettäminen tai henkinen väkivalta (kunhan ei kohdistu lapseen) ovat mitättömiä syitä erota, koska se on vain petetyn ongelma. Lapsillehan siitä ei koidu mitään, jolloin eroaminen olisi väärin lasta kohtaan. Forgive and forget.
[quote author="Vierailija" time="04.11.2013 klo 12:24"]
Lapsen parastahan tässä pitäisi miettiä mutta kyllä vuoroviikkoasuminen on aikuisen parasta. Aikuinen ei joudu luopumaan lapsen ajasta ja saa aina viikon vapaata lapsen hoidosta. Lasta pompotellaan paikasta toiseen.
Lapsen paras... niinpä niin.
Kun lapsi on isällään vuoroviikonloppuisin ei se estä isää olemasta tekemisissä lapsen kanssa siinä välillä. Etävanhempi voi siltikin vaikkapa harrastaa lapsen kanssa, viedä lasta tapahtumiin ja kai lapsi saa isälleen mennä vaikka keskellä viikkoa käymään jos haluaa. Mikä tässä on niin vaikeaa jos isä tai etävanhempi haluaa lapsensa kanssa olla muutoinkin?
[/quote]
Kyllä meillä vuoroviikkosysteemi aikoinaan valittiin ihan siitä syystä, että lapsella on oikeus arkeen molempien vanhempiensa kanssa. "Joka toinen viikonloppu" -systeemissä lapsi vieraantuu etävanhemmasta takuuvarmasti.
Äitinä ei ole ollut helppoa olla erossa lapsista puolta ajasta, mutta niin siihen vain tottuu. Ja kun asiaa ajattelee positiivisen kautta, niin onhan minulla paljon enemmän vapaa-aikaa näin.
Lapsilta on kysytty monesti haluaisivatko vaihtaa asuinjärjestelyä ja aina ovat sitä mieltä, ettei missään nimessä.
Toki, jos lapsi on kovin pieni, pitää vaihtovälien olla lyhempiä.