Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatuksia herää, kun kerron haaveilevani kotirouvuudesta?
13.09.2020 |
Olen kohta nelikymppinen.
Emme ole mitään rikkaita, mutta pärjättäis miehen palkalla, eletään säästeliäästi.
Mulla ei ole kummoista uraa, enkä ole työelämän suhteen kunnianhimoinen ollut koskaan. Viihdyn kotona.
Kommentit (151)
Vierailija kirjoitti:
Jos jää kotirouvaksi ja luotto mieheen on 100% sillä hetkellä, niin vain tyhmä kuvittelee että se pätee edes 5 vuoden päästä saati 20 vuoden. Päivästä yksi on elettävä se mielessä että mies voi milloin tahansa löytää toisen ja häipyä. Miehiltä on turha odottaa mitään etiikkaa ja moraalia sen suhteen. Joten heti alusta asti on ruvettava keräämään pesämunaa sitä päivää varten kun mies purkaa yksipuolisesti yhteisen sopimuksen ja pidettävä huoli eläkkeestä. Jos sitä päivää ei koskaan tule, ne rahat on sitten jemmassa pahaa päivää varten ja vanhuuden turvaksi.
Ei yhtään ihme jos syntyy katkeruutta. Jos itse käy töissä kun toinen vaan viettää päivät kotona. Kuppaa vielä rahaa omalle säästötilille eron varalta.
Luultavasti tuossa tilanteessa saisi minun rakas puolisoni ottaa sen ero-rahastonsa hyvin nopeasti hyötykäyttöön. Tuohan on ihan silkkaa loisimista ja työssäkäyvän hyväsydämisyyden hyväksikäyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ”kotiherra”. Toimii meillä hyvin, tosin miehellä on keskiverto kuukausitulot vaikkei käy siis töissä (tuloja tulee netto silti 1700e/kk). Omat tuloni per kk ovat netto 4700e.
Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän järjestelyyn vaikka toki välillä riipaisee lähteä aamulla töihin kun mies jää kotiin ja lukemaan lehteä tmv 😄
Mies hoitaa: kaupassakäynnin, pyykinpesut, astianpesukone, imuroinnit jne jne jne kotityöt. Vie lapset harrastuksiin. Laittaa lapset kouluun, ottaa heidät vastaan koulusta. Kuulustelee läksyt, harjoittelee yhdessä kokeisiin. Varmistaa että lapsilla on mukana koulussa/harrastuksissa kaikki tarvittavat välineet/tarvikkeet.
Minulle jää vain ruoanlaitto koska pidän siitä itse. Toki lämmittelee ruoat yms mutta minä siis teen ne. Teen yleensä isoja satseja viikonloppuisin ja kerran arkena joita sitten syödään.
On muuten ihanaa kun ei tarvitse keskittyä kuin vain omaan työhön! Kun tulee takaisin töistä voi heittää 100% vapaalle. Olla lasten kanssa. Olla miehen kanssa. Kokkailla (joka on siis harrastustani). Päivän aikana roskat ovat yllättävästi hävinneet jonnekin, jääkaappi on täyttynyt, vaatteet ovat puhdistuneet ja päätyneet kaappiin, koti on tiptop kunnossa, imuriin en ole koskenut vuosikausiin. Ei paha.
Mies käyttää omat rahansa isolta osin itseensä, asuntokulut ja ruoat maksetaan puoliksi (ei ole lainaa, pelkkä pieni vastike) kuten myös lasten peruskulut (vaatteet yms). Mutta matkat yms spesiaalit kuten ravintolakäynnit, lasten harrastukset, teatterit/oopperat, vakuutukset jne maksan minä kun palkkani on paljon isompi kuin hänen tulonsa. Se on minulle täysin ok. ”Maksan” mielelläni tästä saamastani kodinhoitajapalvelusta joka antaa minulle lisää todella paljon vapaa-aikaa töiden ulkopuolella.
Kauhistuttaa ajatella että mies olisi myös töissä 8h/pvä ja joutuisin sitten itse tekemään puolet noista kotitöistä oman työpäivän jälkeen 😳 Eli uskoisin kyllä että jollekin miehelle myös ajatus kotirouvasta olisi vastaavasti mieluinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen kotiherruudesta. Vaimo saisi raataa töissä sillä aikaa kun minä istun perseelläni kotona tekemättä mitään.
Harmi kun en ole löytänyt tällaiseen järjestelyyn suostuvaista naista vielä. Sormet ristiin - ehkä vielä jonakin päivänä onnistaa.
Jos sinun mielestä kotona oleminen on tuollaista, niin et ole tehnyt kotona tähänkään asti mitään.
Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pyykkää. Hyvin jää aikaa Netflixiin.
Muistahan pestä uuni, älä unohda uunin takaosaa. Pese myös jääkaappi. Hae kauppareissulla apteekista sitruunahappoa ja pese kodinkoneet. Huomenna pese sitten ikkunat ja vaihda puhtaat verhot, kun entiset on jo niin pölyiset. Matotkin kaipaavat kohta pesua. Älä unohda Pertun kaverin synttärilahjaa ja ala suunnitella, miten järkkäät Ilonalle kivat synttärit parillakympillä. Joko suunnittelit perheen viikon ruokalistan allergioita unohtamatta? Rahaa ruokiin koko viikoksi on varattu viisikymppiä.
Minulla ei ole mitään kotirouvia vastaan, kukin elää niinkuin itse voi ja haluaa. Mutta älä yritä saada omia hommiasi kuulostamaan joltain kokopäiväurakalta luettelemalla yksinkertaisia ja ei pakollisia töitä yksi kerrallaan listaan. Häviäisit töissäkäyvän listalle 0-6.
En ole missään väittänyt olevani tai olleeni kotirouva. Sohvalla perse homeessa makaava mies ei vain ymmärrä, mitä kaikkea kotona pitää tehdä. Siihen ei riitä hätäisesti keskilattian imurointi tai kodinkoneiden napin painaminen. Hoitamattomat kodinkoneet on muuten tulipaloriski, ihan vaan tiedoksesi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ”kotiherra”. Toimii meillä hyvin, tosin miehellä on keskiverto kuukausitulot vaikkei käy siis töissä (tuloja tulee netto silti 1700e/kk). Omat tuloni per kk ovat netto 4700e.
Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän järjestelyyn vaikka toki välillä riipaisee lähteä aamulla töihin kun mies jää kotiin ja lukemaan lehteä tmv 😄
Mies hoitaa: kaupassakäynnin, pyykinpesut, astianpesukone, imuroinnit jne jne jne kotityöt. Vie lapset harrastuksiin. Laittaa lapset kouluun, ottaa heidät vastaan koulusta. Kuulustelee läksyt, harjoittelee yhdessä kokeisiin. Varmistaa että lapsilla on mukana koulussa/harrastuksissa kaikki tarvittavat välineet/tarvikkeet.
Minulle jää vain ruoanlaitto koska pidän siitä itse. Toki lämmittelee ruoat yms mutta minä siis teen ne. Teen yleensä isoja satseja viikonloppuisin ja kerran arkena joita sitten syödään.
On muuten ihanaa kun ei tarvitse keskittyä kuin vain omaan työhön! Kun tulee takaisin töistä voi heittää 100% vapaalle. Olla lasten kanssa. Olla miehen kanssa. Kokkailla (joka on siis harrastustani). Päivän aikana roskat ovat yllättävästi hävinneet jonnekin, jääkaappi on täyttynyt, vaatteet ovat puhdistuneet ja päätyneet kaappiin, koti on tiptop kunnossa, imuriin en ole koskenut vuosikausiin. Ei paha.
Mies käyttää omat rahansa isolta osin itseensä, asuntokulut ja ruoat maksetaan puoliksi (ei ole lainaa, pelkkä pieni vastike) kuten myös lasten peruskulut (vaatteet yms). Mutta matkat yms spesiaalit kuten ravintolakäynnit, lasten harrastukset, teatterit/oopperat, vakuutukset jne maksan minä kun palkkani on paljon isompi kuin hänen tulonsa. Se on minulle täysin ok. ”Maksan” mielelläni tästä saamastani kodinhoitajapalvelusta joka antaa minulle lisää todella paljon vapaa-aikaa töiden ulkopuolella.
Kauhistuttaa ajatella että mies olisi myös töissä 8h/pvä ja joutuisin sitten itse tekemään puolet noista kotitöistä oman työpäivän jälkeen 😳 Eli uskoisin kyllä että jollekin miehelle myös ajatus kotirouvasta olisi vastaavasti mieluinen.
Mitä olisit mieltä järjestelystä jos sinun pitäisi rahoittaa miestäsi tuo 1700 euroa joka kuukausi? Silloinhan se vastaisi tätä yleistä käsitystä kotirouvana olosta jossa puoliso ottaa täyden taloudellisen vastuun perheen kuluista.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ”kotiherra”. Toimii meillä hyvin, tosin miehellä on keskiverto kuukausitulot vaikkei käy siis töissä (tuloja tulee netto silti 1700e/kk). Omat tuloni per kk ovat netto 4700e.
Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän järjestelyyn vaikka toki välillä riipaisee lähteä aamulla töihin kun mies jää kotiin ja lukemaan lehteä tmv 😄
Mies hoitaa: kaupassakäynnin, pyykinpesut, astianpesukone, imuroinnit jne jne jne kotityöt. Vie lapset harrastuksiin. Laittaa lapset kouluun, ottaa heidät vastaan koulusta. Kuulustelee läksyt, harjoittelee yhdessä kokeisiin. Varmistaa että lapsilla on mukana koulussa/harrastuksissa kaikki tarvittavat välineet/tarvikkeet.
Minulle jää vain ruoanlaitto koska pidän siitä itse. Toki lämmittelee ruoat yms mutta minä siis teen ne. Teen yleensä isoja satseja viikonloppuisin ja kerran arkena joita sitten syödään.
On muuten ihanaa kun ei tarvitse keskittyä kuin vain omaan työhön! Kun tulee takaisin töistä voi heittää 100% vapaalle. Olla lasten kanssa. Olla miehen kanssa. Kokkailla (joka on siis harrastustani). Päivän aikana roskat ovat yllättävästi hävinneet jonnekin, jääkaappi on täyttynyt, vaatteet ovat puhdistuneet ja päätyneet kaappiin, koti on tiptop kunnossa, imuriin en ole koskenut vuosikausiin. Ei paha.
Mies käyttää omat rahansa isolta osin itseensä, asuntokulut ja ruoat maksetaan puoliksi (ei ole lainaa, pelkkä pieni vastike) kuten myös lasten peruskulut (vaatteet yms). Mutta matkat yms spesiaalit kuten ravintolakäynnit, lasten harrastukset, teatterit/oopperat, vakuutukset jne maksan minä kun palkkani on paljon isompi kuin hänen tulonsa. Se on minulle täysin ok. ”Maksan” mielelläni tästä saamastani kodinhoitajapalvelusta joka antaa minulle lisää todella paljon vapaa-aikaa töiden ulkopuolella.
Kauhistuttaa ajatella että mies olisi myös töissä 8h/pvä ja joutuisin sitten itse tekemään puolet noista kotitöistä oman työpäivän jälkeen 😳 Eli uskoisin kyllä että jollekin miehelle myös ajatus kotirouvasta olisi vastaavasti mieluinen.
Siinähän se ongelma onkin, kun monella miehellä on sinun kuvailemasi tilanne, mutta vaimo tekee kokopäivätyön ohella kaiken kotona. Ja maksaa kaikesta puolet, tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkejärjestelmä perustuu siihen, että kaikki maksavat työnantajiensa kanssa työeläkkeensä. Leskeneläke pitää saada kokonaan pois leskiltä, vain lasten eläke maksettaisiin yhteisistä eläkevaroista. Mitä surkeampi työeläke naisilla on, sitä todennäköisemmin he saavat laskennallisen osuuden miehensä työeläkkeestä, jos joutuvat leskeksi. Neljänkymmenen vuoden työeläke voi olla sama kuin loisten leskeneläke. Jos tämä ei ole sairasta, niin ei sitten mikään. Oikein vanhoille toki maksetaan kansaneläkettä yms. ja takuueläkettäkin edes työelämässä jonkin verran olleille. Kotona makaava ei maksa verojakaan, joten ei ole nettomaksaja. Miehen rahoilla maksaa alvia yms kulutusveroja tietysti.
En vain jotenkin ymmärrä tuollaisia ajatuksia v. 2020. Ovat jostakin 50-luvulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jää kotirouvaksi ja luotto mieheen on 100% sillä hetkellä, niin vain tyhmä kuvittelee että se pätee edes 5 vuoden päästä saati 20 vuoden. Päivästä yksi on elettävä se mielessä että mies voi milloin tahansa löytää toisen ja häipyä. Miehiltä on turha odottaa mitään etiikkaa ja moraalia sen suhteen. Joten heti alusta asti on ruvettava keräämään pesämunaa sitä päivää varten kun mies purkaa yksipuolisesti yhteisen sopimuksen ja pidettävä huoli eläkkeestä. Jos sitä päivää ei koskaan tule, ne rahat on sitten jemmassa pahaa päivää varten ja vanhuuden turvaksi.
Ei yhtään ihme jos syntyy katkeruutta. Jos itse käy töissä kun toinen vaan viettää päivät kotona. Kuppaa vielä rahaa omalle säästötilille eron varalta.
Luultavasti tuossa tilanteessa saisi minun rakas puolisoni ottaa sen ero-rahastonsa hyvin nopeasti hyötykäyttöön. Tuohan on ihan silkkaa loisimista ja työssäkäyvän hyväsydämisyyden hyväksikäyttöä.
Ei välttämättä. Jos työssäkäyvä nauttii työstään ja se tekee hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Ei kaikille työ ole pakkopullaa, vaan voi olla intohimo ja itsensä kehittämistä. Silloin asiaa ei välttämättä tarkastele niin, että toinen saa olla kotona, vaan että itse saa käydä töissä. Toisen kotona olo myös vapauttaa monesta asiasta ja helpottaa työhön keskittymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen kotiherruudesta. Vaimo saisi raataa töissä sillä aikaa kun minä istun perseelläni kotona tekemättä mitään.
Harmi kun en ole löytänyt tällaiseen järjestelyyn suostuvaista naista vielä. Sormet ristiin - ehkä vielä jonakin päivänä onnistaa.
Jos sinun mielestä kotona oleminen on tuollaista, niin et ole tehnyt kotona tähänkään asti mitään.
Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pyykkää. Hyvin jää aikaa Netflixiin.
Muistahan pestä uuni, älä unohda uunin takaosaa. Pese myös jääkaappi. Hae kauppareissulla apteekista sitruunahappoa ja pese kodinkoneet. Huomenna pese sitten ikkunat ja vaihda puhtaat verhot, kun entiset on jo niin pölyiset. Matotkin kaipaavat kohta pesua. Älä unohda Pertun kaverin synttärilahjaa ja ala suunnitella, miten järkkäät Ilonalle kivat synttärit parillakympillä. Joko suunnittelit perheen viikon ruokalistan allergioita unohtamatta? Rahaa ruokiin koko viikoksi on varattu viisikymppiä.
Minulla ei ole mitään kotirouvia vastaan, kukin elää niinkuin itse voi ja haluaa. Mutta älä yritä saada omia hommiasi kuulostamaan joltain kokopäiväurakalta luettelemalla yksinkertaisia ja ei pakollisia töitä yksi kerrallaan listaan. Häviäisit töissäkäyvän listalle 0-6.
En ole missään väittänyt olevani tai olleeni kotirouva. Sohvalla perse homeessa makaava mies ei vain ymmärrä, mitä kaikkea kotona pitää tehdä. Siihen ei riitä hätäisesti keskilattian imurointi tai kodinkoneiden napin painaminen. Hoitamattomat kodinkoneet on muuten tulipaloriski, ihan vaan tiedoksesi.
Miten sinä niitä kodinkoneita hoidat? Putsaat pyykinpesukoneen nukkasihdin kerran kuukaudessa? Aikaa kuluu siihen pari minuuttia. Olipa valtavan suuri urakka.
Pyykinpesukoneen, tiskikoneen, yms käyttämiseen nyt ei vaan yksinkertaisesti tarvita mitenkään erityisen suurta työmäärää. Tehokkaasti jos tekee kaksi tuntia joka päivä niin sitä saa hitokseen paljon tehtyä kotitöitä! Pitää olla joku jättikartano jonka siivoamiseen menee älyttömästi aikaa tai jotain. Eihän tuollaisen tavallisen kerrostalokämpän imuiroimiseen edes saa tuntia kulumaan vaikka miten käy joka nurkan läpi. Lisäksi jos päivittäin siivoaa niin eihän siellä edes ole mitään siivottavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jää kotirouvaksi ja luotto mieheen on 100% sillä hetkellä, niin vain tyhmä kuvittelee että se pätee edes 5 vuoden päästä saati 20 vuoden. Päivästä yksi on elettävä se mielessä että mies voi milloin tahansa löytää toisen ja häipyä. Miehiltä on turha odottaa mitään etiikkaa ja moraalia sen suhteen. Joten heti alusta asti on ruvettava keräämään pesämunaa sitä päivää varten kun mies purkaa yksipuolisesti yhteisen sopimuksen ja pidettävä huoli eläkkeestä. Jos sitä päivää ei koskaan tule, ne rahat on sitten jemmassa pahaa päivää varten ja vanhuuden turvaksi.
Ei yhtään ihme jos syntyy katkeruutta. Jos itse käy töissä kun toinen vaan viettää päivät kotona. Kuppaa vielä rahaa omalle säästötilille eron varalta.
Luultavasti tuossa tilanteessa saisi minun rakas puolisoni ottaa sen ero-rahastonsa hyvin nopeasti hyötykäyttöön. Tuohan on ihan silkkaa loisimista ja työssäkäyvän hyväsydämisyyden hyväksikäyttöä.
Ei välttämättä. Jos työssäkäyvä nauttii työstään ja se tekee hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Ei kaikille työ ole pakkopullaa, vaan voi olla intohimo ja itsensä kehittämistä. Silloin asiaa ei välttämättä tarkastele niin, että toinen saa olla kotona, vaan että itse saa käydä töissä. Toisen kotona olo myös vapauttaa monesta asiasta ja helpottaa työhön keskittymistä.
Kuinka moni jatkaa töissä voitettuaan lotossa pari miljoonaa? Aivan. Ei juuri kukaan. Todellä äärimmäisen harva käy töissä ihan vaan sen takia kun se on niin kivaa. Varmaan 95 % työssäkäyvistä jättäisi menemättä jos saisi saman palkan siitä huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rehellisesti, ajattelen että olet äärimmäisen laiska etenkin henkisesti. Tuskin kovin älykäs tai kiinnostava ihminen.
Ei kai kukaan suomalainen nainen voi noin ajatella. Paitsi jos on sugar daddy tähtäimessä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen kotiherruudesta. Vaimo saisi raataa töissä sillä aikaa kun minä istun perseelläni kotona tekemättä mitään.
Harmi kun en ole löytänyt tällaiseen järjestelyyn suostuvaista naista vielä. Sormet ristiin - ehkä vielä jonakin päivänä onnistaa.
Jos sinun mielestä kotona oleminen on tuollaista, niin et ole tehnyt kotona tähänkään asti mitään.
Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pyykkää. Hyvin jää aikaa Netflixiin.
Muistahan pestä uuni, älä unohda uunin takaosaa. Pese myös jääkaappi. Hae kauppareissulla apteekista sitruunahappoa ja pese kodinkoneet. Huomenna pese sitten ikkunat ja vaihda puhtaat verhot, kun entiset on jo niin pölyiset. Matotkin kaipaavat kohta pesua. Älä unohda Pertun kaverin synttärilahjaa ja ala suunnitella, miten järkkäät Ilonalle kivat synttärit parillakympillä. Joko suunnittelit perheen viikon ruokalistan allergioita unohtamatta? Rahaa ruokiin koko viikoksi on varattu viisikymppiä.
Minulla ei ole mitään kotirouvia vastaan, kukin elää niinkuin itse voi ja haluaa. Mutta älä yritä saada omia hommiasi kuulostamaan joltain kokopäiväurakalta luettelemalla yksinkertaisia ja ei pakollisia töitä yksi kerrallaan listaan. Häviäisit töissäkäyvän listalle 0-6.
En ole missään väittänyt olevani tai olleeni kotirouva. Sohvalla perse homeessa makaava mies ei vain ymmärrä, mitä kaikkea kotona pitää tehdä. Siihen ei riitä hätäisesti keskilattian imurointi tai kodinkoneiden napin painaminen. Hoitamattomat kodinkoneet on muuten tulipaloriski, ihan vaan tiedoksesi.
Miten sinä niitä kodinkoneita hoidat? Putsaat pyykinpesukoneen nukkasihdin kerran kuukaudessa? Aikaa kuluu siihen pari minuuttia. Olipa valtavan suuri urakka.
Pyykinpesukoneen, tiskikoneen, yms käyttämiseen nyt ei vaan yksinkertaisesti tarvita mitenkään erityisen suurta työmäärää. Tehokkaasti jos tekee kaksi tuntia joka päivä niin sitä saa hitokseen paljon tehtyä kotitöitä! Pitää olla joku jättikartano jonka siivoamiseen menee älyttömästi aikaa tai jotain. Eihän tuollaisen tavallisen kerrostalokämpän imuiroimiseen edes saa tuntia kulumaan vaikka miten käy joka nurkan läpi. Lisäksi jos päivittäin siivoaa niin eihän siellä edes ole mitään siivottavaa.
Jääkaapin ja pakastimen siirrän pois paikoiltaan kerran vuodessa ja imuroin takaa. Kahvinkeittimeen teen kalkinpoiston kerran kuukaudessa, koska keitintä käytetään paljon. Pyykkikoneen pesu on helppoa, mutta tiskikoneessa pitää irrotella suuttimet, nämä vähintään joka toinen kuukausi. Liesituulettimen peseminen kunnolla on hankalaa, koska työasento on hankala. En tykkää uunin pesemisestäkään, mutta pakko se on tehdä. Viemärit ja lattiakaivot on pakko putsata aika ajoin. Jännä, kun sinäkään et osaa sanoa mitään muuta kotityötä kuin imuroinnin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos jää kotirouvaksi ja luotto mieheen on 100% sillä hetkellä, niin vain tyhmä kuvittelee että se pätee edes 5 vuoden päästä saati 20 vuoden. Päivästä yksi on elettävä se mielessä että mies voi milloin tahansa löytää toisen ja häipyä. Miehiltä on turha odottaa mitään etiikkaa ja moraalia sen suhteen. Joten heti alusta asti on ruvettava keräämään pesämunaa sitä päivää varten kun mies purkaa yksipuolisesti yhteisen sopimuksen ja pidettävä huoli eläkkeestä. Jos sitä päivää ei koskaan tule, ne rahat on sitten jemmassa pahaa päivää varten ja vanhuuden turvaksi.
Ei yhtään ihme jos syntyy katkeruutta. Jos itse käy töissä kun toinen vaan viettää päivät kotona. Kuppaa vielä rahaa omalle säästötilille eron varalta.
Luultavasti tuossa tilanteessa saisi minun rakas puolisoni ottaa sen ero-rahastonsa hyvin nopeasti hyötykäyttöön. Tuohan on ihan silkkaa loisimista ja työssäkäyvän hyväsydämisyyden hyväksikäyttöä.
Ei välttämättä. Jos työssäkäyvä nauttii työstään ja se tekee hänet onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Ei kaikille työ ole pakkopullaa, vaan voi olla intohimo ja itsensä kehittämistä. Silloin asiaa ei välttämättä tarkastele niin, että toinen saa olla kotona, vaan että itse saa käydä töissä. Toisen kotona olo myös vapauttaa monesta asiasta ja helpottaa työhön keskittymistä.
Kuinka moni jatkaa töissä voitettuaan lotossa pari miljoonaa? Aivan. Ei juuri kukaan. Todellä äärimmäisen harva käy töissä ihan vaan sen takia kun se on niin kivaa. Varmaan 95 % työssäkäyvistä jättäisi menemättä jos saisi saman palkan siitä huolimatta.
Pari miljoonaa on eri asia kuin pari tuhatta/kk. En pystyisi omalla nettopalkallani (reilut 2200 e/kk) tekemään asioita, joita pystyisin tekemään lottovoitolla, joten niitä ei voi mitenkään verrata. Lottovoitolla voisin käyttää ison osan vuodestani matkustelemalla maailmalla, voisin perustaa pienen yrityksen tai useampiakin, voisin harrastaa ihan mitä haluan jne. Parin tonnin kuukausipalkkaa vastaavalla summalla se ei olisi mahdollista, joten kyllähän työ on tärkeä sisällön tuoja elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ”kotiherra”. Toimii meillä hyvin, tosin miehellä on keskiverto kuukausitulot vaikkei käy siis töissä (tuloja tulee netto silti 1700e/kk). Omat tuloni per kk ovat netto 4700e.
Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän järjestelyyn vaikka toki välillä riipaisee lähteä aamulla töihin kun mies jää kotiin ja lukemaan lehteä tmv 😄
Mies hoitaa: kaupassakäynnin, pyykinpesut, astianpesukone, imuroinnit jne jne jne kotityöt. Vie lapset harrastuksiin. Laittaa lapset kouluun, ottaa heidät vastaan koulusta. Kuulustelee läksyt, harjoittelee yhdessä kokeisiin. Varmistaa että lapsilla on mukana koulussa/harrastuksissa kaikki tarvittavat välineet/tarvikkeet.
Minulle jää vain ruoanlaitto koska pidän siitä itse. Toki lämmittelee ruoat yms mutta minä siis teen ne. Teen yleensä isoja satseja viikonloppuisin ja kerran arkena joita sitten syödään.
On muuten ihanaa kun ei tarvitse keskittyä kuin vain omaan työhön! Kun tulee takaisin töistä voi heittää 100% vapaalle. Olla lasten kanssa. Olla miehen kanssa. Kokkailla (joka on siis harrastustani). Päivän aikana roskat ovat yllättävästi hävinneet jonnekin, jääkaappi on täyttynyt, vaatteet ovat puhdistuneet ja päätyneet kaappiin, koti on tiptop kunnossa, imuriin en ole koskenut vuosikausiin. Ei paha.
Mies käyttää omat rahansa isolta osin itseensä, asuntokulut ja ruoat maksetaan puoliksi (ei ole lainaa, pelkkä pieni vastike) kuten myös lasten peruskulut (vaatteet yms). Mutta matkat yms spesiaalit kuten ravintolakäynnit, lasten harrastukset, teatterit/oopperat, vakuutukset jne maksan minä kun palkkani on paljon isompi kuin hänen tulonsa. Se on minulle täysin ok. ”Maksan” mielelläni tästä saamastani kodinhoitajapalvelusta joka antaa minulle lisää todella paljon vapaa-aikaa töiden ulkopuolella.
Kauhistuttaa ajatella että mies olisi myös töissä 8h/pvä ja joutuisin sitten itse tekemään puolet noista kotitöistä oman työpäivän jälkeen 😳 Eli uskoisin kyllä että jollekin miehelle myös ajatus kotirouvasta olisi vastaavasti mieluinen.
Mitä olisit mieltä järjestelystä jos sinun pitäisi rahoittaa miestäsi tuo 1700 euroa joka kuukausi? Silloinhan se vastaisi tätä yleistä käsitystä kotirouvana olosta jossa puoliso ottaa täyden taloudellisen vastuun perheen kuluista.
Jos tuloni olisivat vastaavasti 1700e isommat niin olisi ok tottakai. Kyllä mielelläni maksaisin yhä siitä että mies tekisi nämä kaikki hommat ja minä vaan kävisin töissä! Se on oikeasti iso etu kun ei tarvitse tehdä kotitöitä töiden jälkeen.
Ed vast
Vierailija kirjoitti:
Laiska-Jaakko kirjoitti:
Mitä sitten tapahtuu, jos mies jättää tai kuolee? Ei kai siinä muuten mitään ihmeellistä ole, että haaveilee joutilaasta elämästä jonkun muun rahoilla. Ei terve ruumis ole ennenkään työtä kaivannut.
No, sitten menen tietysti takaisin töihin ja elätän itse itseni. Alalleni kyllä pääsee, vaikka olisi ollut pitkäänkin poissa.
Ap
No sitten ei muuta kuin että huolehdit tulevasta eläkkeestäsi tavalla tai toisella.
Säästät ( tai siis miehesi maksaa) jonkun eläkevakuutuksen tai saat nimiisi jotain omaisuutta jonka saa helposti rahaksi tms.
Mutta se eläkeikä tulee ( riippumatta siitä millainen eläke siihen aikaan on) ja kyvyttömyys työhön jos elää saa.
Silloin on tärkeää että on jotain millä elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ”kotiherra”. Toimii meillä hyvin, tosin miehellä on keskiverto kuukausitulot vaikkei käy siis töissä (tuloja tulee netto silti 1700e/kk). Omat tuloni per kk ovat netto 4700e.
Olen oikeasti todella tyytyväinen tähän järjestelyyn vaikka toki välillä riipaisee lähteä aamulla töihin kun mies jää kotiin ja lukemaan lehteä tmv 😄
Mies hoitaa: kaupassakäynnin, pyykinpesut, astianpesukone, imuroinnit jne jne jne kotityöt. Vie lapset harrastuksiin. Laittaa lapset kouluun, ottaa heidät vastaan koulusta. Kuulustelee läksyt, harjoittelee yhdessä kokeisiin. Varmistaa että lapsilla on mukana koulussa/harrastuksissa kaikki tarvittavat välineet/tarvikkeet.
Minulle jää vain ruoanlaitto koska pidän siitä itse. Toki lämmittelee ruoat yms mutta minä siis teen ne. Teen yleensä isoja satseja viikonloppuisin ja kerran arkena joita sitten syödään.
On muuten ihanaa kun ei tarvitse keskittyä kuin vain omaan työhön! Kun tulee takaisin töistä voi heittää 100% vapaalle. Olla lasten kanssa. Olla miehen kanssa. Kokkailla (joka on siis harrastustani). Päivän aikana roskat ovat yllättävästi hävinneet jonnekin, jääkaappi on täyttynyt, vaatteet ovat puhdistuneet ja päätyneet kaappiin, koti on tiptop kunnossa, imuriin en ole koskenut vuosikausiin. Ei paha.
Mies käyttää omat rahansa isolta osin itseensä, asuntokulut ja ruoat maksetaan puoliksi (ei ole lainaa, pelkkä pieni vastike) kuten myös lasten peruskulut (vaatteet yms). Mutta matkat yms spesiaalit kuten ravintolakäynnit, lasten harrastukset, teatterit/oopperat, vakuutukset jne maksan minä kun palkkani on paljon isompi kuin hänen tulonsa. Se on minulle täysin ok. ”Maksan” mielelläni tästä saamastani kodinhoitajapalvelusta joka antaa minulle lisää todella paljon vapaa-aikaa töiden ulkopuolella.
Kauhistuttaa ajatella että mies olisi myös töissä 8h/pvä ja joutuisin sitten itse tekemään puolet noista kotitöistä oman työpäivän jälkeen 😳 Eli uskoisin kyllä että jollekin miehelle myös ajatus kotirouvasta olisi vastaavasti mieluinen.
Mitä olisit mieltä järjestelystä jos sinun pitäisi rahoittaa miestäsi tuo 1700 euroa joka kuukausi? Silloinhan se vastaisi tätä yleistä käsitystä kotirouvana olosta jossa puoliso ottaa täyden taloudellisen vastuun perheen kuluista.
Jos tuloni olisivat vastaavasti 1700e isommat niin olisi ok tottakai. Kyllä mielelläni maksaisin yhä siitä että mies tekisi nämä kaikki hommat ja minä vaan kävisin töissä! Se on oikeasti iso etu kun ei tarvitse tehdä kotitöitä töiden jälkeen.
Ed vast
Miksi se sinun palkka siitä mihinkään nousisi jos ottaisit puolison elätettäväksesi? Eihän se nyt niin mene. Kuvitteleeko joku miesten saavan lisää palkkaa sillä perusteella, että on vaimo kotona elätettävänä? Huvittaa koko ajatus.
Maksaisit tietysti nykyisellä palkallasi molempien elämisen.
Mä olen kotirouva. Tää on ihanaa. Aamupäivisin tapaan ystäviäni, jotka syystä tai toisesta myös kotona, kahvittelen ja käyn pitkillä lenkeillä koiran kanssa ja valokuvaan luontoa. Kun lapset tulevat koulusta, kuskaan heitä harrastuksiin, katson välillä heidän treenejään iltapäivisin. Toki tähän kuuluu myös ruuanlaittoa ja siivousta ym. perushommaa. Välillä mietin, että miten tää homma pyöris, jos olisin töissä, ei vois ainakaan lapset harrastaa näin paljon eikä koira sais tämmöistä määrää liikuntaa ja huomiota mitä nyt saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haaveilen kotiherruudesta. Vaimo saisi raataa töissä sillä aikaa kun minä istun perseelläni kotona tekemättä mitään.
Harmi kun en ole löytänyt tällaiseen järjestelyyn suostuvaista naista vielä. Sormet ristiin - ehkä vielä jonakin päivänä onnistaa.
Jos sinun mielestä kotona oleminen on tuollaista, niin et ole tehnyt kotona tähänkään asti mitään.
Tiskikone tiskaa ja pyykkikone pyykkää. Hyvin jää aikaa Netflixiin.
Muistahan pestä uuni, älä unohda uunin takaosaa. Pese myös jääkaappi. Hae kauppareissulla apteekista sitruunahappoa ja pese kodinkoneet. Huomenna pese sitten ikkunat ja vaihda puhtaat verhot, kun entiset on jo niin pölyiset. Matotkin kaipaavat kohta pesua. Älä unohda Pertun kaverin synttärilahjaa ja ala suunnitella, miten järkkäät Ilonalle kivat synttärit parillakympillä. Joko suunnittelit perheen viikon ruokalistan allergioita unohtamatta? Rahaa ruokiin koko viikoksi on varattu viisikymppiä.
Minulla ei ole mitään kotirouvia vastaan, kukin elää niinkuin itse voi ja haluaa. Mutta älä yritä saada omia hommiasi kuulostamaan joltain kokopäiväurakalta luettelemalla yksinkertaisia ja ei pakollisia töitä yksi kerrallaan listaan. Häviäisit töissäkäyvän listalle 0-6.
En ole missään väittänyt olevani tai olleeni kotirouva. Sohvalla perse homeessa makaava mies ei vain ymmärrä, mitä kaikkea kotona pitää tehdä. Siihen ei riitä hätäisesti keskilattian imurointi tai kodinkoneiden napin painaminen. Hoitamattomat kodinkoneet on muuten tulipaloriski, ihan vaan tiedoksesi.
Miten sinä niitä kodinkoneita hoidat? Putsaat pyykinpesukoneen nukkasihdin kerran kuukaudessa? Aikaa kuluu siihen pari minuuttia. Olipa valtavan suuri urakka.
Pyykinpesukoneen, tiskikoneen, yms käyttämiseen nyt ei vaan yksinkertaisesti tarvita mitenkään erityisen suurta työmäärää. Tehokkaasti jos tekee kaksi tuntia joka päivä niin sitä saa hitokseen paljon tehtyä kotitöitä! Pitää olla joku jättikartano jonka siivoamiseen menee älyttömästi aikaa tai jotain. Eihän tuollaisen tavallisen kerrostalokämpän imuiroimiseen edes saa tuntia kulumaan vaikka miten käy joka nurkan läpi. Lisäksi jos päivittäin siivoaa niin eihän siellä edes ole mitään siivottavaa.
Jääkaapin ja pakastimen siirrän pois paikoiltaan kerran vuodessa ja imuroin takaa. Kahvinkeittimeen teen kalkinpoiston kerran kuukaudessa, koska keitintä käytetään paljon. Pyykkikoneen pesu on helppoa, mutta tiskikoneessa pitää irrotella suuttimet, nämä vähintään joka toinen kuukausi. Liesituulettimen peseminen kunnolla on hankalaa, koska työasento on hankala. En tykkää uunin pesemisestäkään, mutta pakko se on tehdä. Viemärit ja lattiakaivot on pakko putsata aika ajoin. Jännä, kun sinäkään et osaa sanoa mitään muuta kotityötä kuin imuroinnin.
Ainakin mielikuvitusta sinulla riittää jos ei muuta!
Nuo on kaikki sellaisia mihin kuluu aikaa puoli tuntia tai tunti kerran kuukaudessa. Kaikki nuo hommat voi tehdä kerran kuukaudessa yhdessä päivässä. Jää vielä loput 29 päivää omaa aikaa sohvalla lötsköttelyyn ja muuhun tärkeään.
Herää vaan ajatus, miksi mies haluaa puolittaa oman palkkansa ja tehdä töitä täydet ja ehkä pitkät päivät, jotta toinen voi viettää rentoa elämää?
Minusta se olisi kivaa, että yhdessä voitaisiin ottaa rennosti ja matkailla ja golfailla jne, mutta ei niin että toinen tekee duunit ja toinen urheilee.
Minulla ei ole mitään kotirouvia vastaan, kukin elää niinkuin itse voi ja haluaa. Mutta älä yritä saada omia hommiasi kuulostamaan joltain kokopäiväurakalta luettelemalla yksinkertaisia ja ei pakollisia töitä yksi kerrallaan listaan. Häviäisit töissäkäyvän listalle 0-6.