Mitä ajatuksia herää, kun kerron haaveilevani kotirouvuudesta?
Olen kohta nelikymppinen.
Emme ole mitään rikkaita, mutta pärjättäis miehen palkalla, eletään säästeliäästi.
Mulla ei ole kummoista uraa, enkä ole työelämän suhteen kunnianhimoinen ollut koskaan. Viihdyn kotona.
Kommentit (151)
Hullu maailma kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä. Tee miehesi kanssa kirjallinen sopimus, että hän maksaa sinulle elatusmaksua eron jälkeenkin, jos niin huonosti käy.
Ei kai kukaan niin hullu ole, että laiskottelevan vaimon lisäksi vielä laiskottelevaa ex-vaimoakin elättäisi?
Se sitouttaa miehen avioliittoon. Eipähän mies saa mitään viidenkympin villitystä.
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Vierailija kirjoitti:
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Olisi kova kuulla, miksi mies haluaa vaimonsa olevan kotirouva? En kysy ivallisesti, jos siltä kuulosti, haluaisin vaan vilpittömästi uteliaisuuttani tietää, mitä plussia mies näkee kotirouvuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Hullu maailma kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä. Tee miehesi kanssa kirjallinen sopimus, että hän maksaa sinulle elatusmaksua eron jälkeenkin, jos niin huonosti käy.
Ei kai kukaan niin hullu ole, että laiskottelevan vaimon lisäksi vielä laiskottelevaa ex-vaimoakin elättäisi?
Se sitouttaa miehen avioliittoon. Eipähän mies saa mitään viidenkympin villitystä.
Kuka mies olisi niin hullu, että sitouttaisi itsensä tuohon? Ellei vaimo ole sukupolvea nuorempi, kaunis ja varustettu palvelualttiilla ja antavaisella luonteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Olisi kova kuulla, miksi mies haluaa vaimonsa olevan kotirouva? En kysy ivallisesti, jos siltä kuulosti, haluaisin vaan vilpittömästi uteliaisuuttani tietää, mitä plussia mies näkee kotirouvuudessa?
Vastaan miehenä tähän. Jos vaimoni päättää ryhtyä kotirouvaksi, annan täyden tukeni hänelle sekä henkisesti, että taloudellisesti. Koti pysyy kunnossa, lapsemme saavat hyvän kasvatuksen eivätkä oppisi huonoille tavoille, koska päiväkodeissa on ties millaisen rupusakin kakaroita hoidossa. Saamme syödä terveellistä, alusta loppuun sakka itse valmistettua herkullista ruokaa ja onnellinen vaimo jaksaa pitää myös seksielämän virkeänä.
Minä en vihaa miestäni niin paljon, että toivoisin hänen kantavan yksin taloudellisen vastuun koko perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Olisi kova kuulla, miksi mies haluaa vaimonsa olevan kotirouva? En kysy ivallisesti, jos siltä kuulosti, haluaisin vaan vilpittömästi uteliaisuuttani tietää, mitä plussia mies näkee kotirouvuudessa?
Vastaan miehenä tähän. Jos vaimoni päättää ryhtyä kotirouvaksi, annan täyden tukeni hänelle sekä henkisesti, että taloudellisesti. Koti pysyy kunnossa, lapsemme saavat hyvän kasvatuksen eivätkä oppisi huonoille tavoille, koska päiväkodeissa on ties millaisen rupusakin kakaroita hoidossa. Saamme syödä terveellistä, alusta loppuun sakka itse valmistettua herkullista ruokaa ja onnellinen vaimo jaksaa pitää myös seksielämän virkeänä.
Ja tienaat 10 - 20 000 euroa kuukaudessa (tai enemmän)?
Vierailija kirjoitti:
Minä en vihaa miestäni niin paljon, että toivoisin hänen kantavan yksin taloudellisen vastuun koko perheestä.
No huh huh XD
Vierailija kirjoitti:
Minua naurattaa nämä kommentit, missä kauhistellaan miten miehen kuoltua tai eron jälkeen nainen selviäisi hengissä. Miten ne kymmenet tuhannet yh:t sitten pysyy hengissä? Suurin osa makaa kotona yli satakiloisina ja perse homeessa. Ja mitä enemmän on kakaroita mitä useammalle miehelle, niin homeisempi se persekin on.
Ei, suurin osa käy töissä ja saa palkkaa. Se prse on sitä vähemmän homeessa mitä enemmän sitä käyttää. Että vink vink vaan sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Olisi kova kuulla, miksi mies haluaa vaimonsa olevan kotirouva? En kysy ivallisesti, jos siltä kuulosti, haluaisin vaan vilpittömästi uteliaisuuttani tietää, mitä plussia mies näkee kotirouvuudessa?
Vastaan miehenä tähän. Jos vaimoni päättää ryhtyä kotirouvaksi, annan täyden tukeni hänelle sekä henkisesti, että taloudellisesti. Koti pysyy kunnossa, lapsemme saavat hyvän kasvatuksen eivätkä oppisi huonoille tavoille, koska päiväkodeissa on ties millaisen rupusakin kakaroita hoidossa. Saamme syödä terveellistä, alusta loppuun sakka itse valmistettua herkullista ruokaa ja onnellinen vaimo jaksaa pitää myös seksielämän virkeänä.
Meillä on noin, tai oli, lapsi on jo maailmalla. Olen tehnyt töitä vain taloudellisen pakon edessä, ja sehän loppui asuntolainan myötä, kun oltiin 35. Hyvän miehen kanssa on ilo olla yhdessä. Tosin, jotta tämä toimii, myös miehen on syytä olla hyvin parisuhde- ja perhekeskeinen.
Matalapalkka-alalla ei eläke kerry -79 syntyneelle juuri takuueläkettä kummemmin, joten ei syytä raataa. Sitä aikaa varten on perintö.
Mun kotirouvavuodet olivat elämäni onnellisimmat 5 vuotta. En vaihtaisi. Joten jos siihen on mahdollisuus niin suosittelen.
Olen ollut kotiäiti kahteen eri kertaan. Asutaan minun omistamassa isossa asunnossa. Ei ole asuntovelkaa. Voin mennä koska vaan takaisin töihin, sellainen ala. Kaikki Suomessa saavat eläkettä n. 1100 e / kk. Naiset saavat vielä vähemmän, päälle tulee vanhojen vuokratukea. Kotona olessa olen alkanut sijoittajaksi. Nyt saan aika hyvin niistä tuloja. Koko elämä on riski.Välillä olen tehnyt puolta virkaa, joka toinen viikko töitä ja taas vapaa viikko. Täytyy myöntää ettei meillä ole rahapulaa. Noudatan tiettyä budjettia. Hitaat aamut ovat ihania.
Vierailija kirjoitti:
Minua naurattaa nämä kommentit, missä kauhistellaan miten miehen kuoltua tai eron jälkeen nainen selviäisi hengissä. Miten ne kymmenet tuhannet yh:t sitten pysyy hengissä? Suurin osa makaa kotona yli satakiloisina ja perse homeessa. Ja mitä enemmän on kakaroita mitä useammalle miehelle, niin homeisempi se persekin on.
Minua naurattaa myös. Meillä ei ole avioehtoa, olemme velattomia, on henkivakuutukset ja keskinäinen omistusoikeustestamentti. Lisäksi emme ole köyhimmästä päästä. Uskoisin selviäväni ihan hyvin kummassa tahansa tapauksessa.
Leila Koo kirjoitti:
Turvaat vaan taloudellisesti elämäsi, niin että pärjäät jos puoliso kuolee tai tulee ero.
On surkeaa seurata eronneita ja leskeksi jääneitä kavereita, jotka saavat kaikki mahdolliset yhteiskunnan tuet. Ei ole varaa edes bussilippuun niin että voisi matkustaa katsomaan lapsenlapsia jos ei oma lapsi maksa.
Onko tämä totta?
Vierailija kirjoitti:
Sen voisi mieltää työksi. Laskee, että päivittäin tekee noin kuuden tunnin työpäivän kaupassakäynteineen, ruuanlaittoinen, siivoamisineen ja pyykinpesuineen. Kuluuhan siihen aikaa. Jos mies maksaisi vielä pientä palkkaa tai maksaisi asumisen, se olisi ok. Mitä turhia elämään kiireessä ja stressaamaan.
Varmaan mieskin olisi tyytyväinen, kun vaimo olisi apuna kaikissa arkisissa asioissa.
Eiköhän kolme tuntia maksimissaan päivä ole oikeampi luku, jos tekee hommansa tehokkaasti. Paitsi jos tietty lasketaan pyykin- ja astianpesukoneen valmistumisen odottaminenkin työajaksi.
Joskus tuntuu että tuo" kotiäitiviha" onkin ihan pelkkää kateutta. Olihan ennenkin leskiä lasten kanssa vaikka kuinka pajon, ihan kunnollisia niistä meidän luokalla olleista tuli.Ja mistä miehillä kumpuaa tuo ainainen yksihuoltajien täysi törkeä alatyylinen solvaaminen.. Eikös se oli juuri heille suotava kaikki taloudellinen apu kun on joutunut ottamaan eron miehestä joka Suomessa ja Euroopassa on yleensä syynä on miehen alkoholismi. Ainakin minun työtovereilla se syynä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika hyviä ajatuksia.
Haluaisin itsekin vaimon joka olisi ns. kotirouva, mutta tuloni eivät millään riitä ainakaan vielä.
Olisi kova kuulla, miksi mies haluaa vaimonsa olevan kotirouva? En kysy ivallisesti, jos siltä kuulosti, haluaisin vaan vilpittömästi uteliaisuuttani tietää, mitä plussia mies näkee kotirouvuudessa?
Vastaan miehenä tähän. Jos vaimoni päättää ryhtyä kotirouvaksi, annan täyden tukeni hänelle sekä henkisesti, että taloudellisesti. Koti pysyy kunnossa, lapsemme saavat hyvän kasvatuksen eivätkä oppisi huonoille tavoille, koska päiväkodeissa on ties millaisen rupusakin kakaroita hoidossa. Saamme syödä terveellistä, alusta loppuun sakka itse valmistettua herkullista ruokaa ja onnellinen vaimo jaksaa pitää myös seksielämän virkeänä.
Oletko valmis pitämään osasi diilistä loppuun asti? Kun formaatin ongelma on se että sitten kun koetinkivi tulee, miespuolinen osapuoli heittää kaikki sopimukset ja periaatteet roskakoriin ja jättää vaimonsa tyhjän päälle loppuelämän köyhyyteen, cv ja tili tyhjänä. Samalla kun itse nauttii kahden aikuisen tuloista naisen kanssa joka ei ole omistanut elämäänsä miehen ja lasten passaamiselle vaan mennyt töihin.
Minä olen kotirouva,paitsi en ole rouva.tilanteen vuoksi.
Kiva kuulla! Oletko kauankin ollut kotirouvana?
Ap