Lue keskustelun säännöt.
Mitä ajatuksia herää, kun kerron haaveilevani kotirouvuudesta?
13.09.2020 |
Olen kohta nelikymppinen.
Emme ole mitään rikkaita, mutta pärjättäis miehen palkalla, eletään säästeliäästi.
Mulla ei ole kummoista uraa, enkä ole työelämän suhteen kunnianhimoinen ollut koskaan. Viihdyn kotona.
Kommentit (151)
Jos mies suostuu maksamaan, niin siitä vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkkeelle et pääse muutenkaan joten eläkettä turha murehtia. Jos viihdyt kotona niin nauti niin kauan kuin elät.
Vierailija kirjoitti:
Surullista
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies suostuu mukisematta elättämään, mikä siinä. Aika harvassa vain ovat sellaiset miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turvaat vaan taloudellisesti elämäsi, niin että pärjäät jos puoliso kuolee tai tulee ero.
On surkeaa seurata eronneita ja leskeksi jääneitä kavereita, jotka saavat kaikki mahdolliset yhteiskunnan tuet. Ei ole varaa edes bussilippuun niin että voisi matkustaa katsomaan lapsenlapsia jos ei oma lapsi maksa.
Nyt täytyy kyllä myöntää etten jaksanut lukea ollenkaan ja veikkaan ongelmasi olevan jotain täyttä hevonvitunpaskaa.
Mene suihkuun ja nukkumaan. Huomenna töihin. Muuta neuvoa ei tule.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies suostuu mukisematta elättämään, mikä siinä. Aika harvassa vain ovat sellaiset miehet.
Oma mieheni suostuu.
Tähän tietysti vaikuttanee se, että tietää minun olevan hyvin taloudellinen ja ekologisista syistä kulutusvastainen, en tule kalliiksi, heh.
Ap
Mikäs siinä. Tee miehesi kanssa kirjallinen sopimus, että hän maksaa sinulle elatusmaksua eron jälkeenkin, jos niin huonosti käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt täytyy kyllä myöntää etten jaksanut lukea ollenkaan ja veikkaan ongelmasi olevan jotain täyttä hevonvitunpaskaa.
Mene suihkuun ja nukkumaan. Huomenna töihin. Muuta neuvoa ei tule.
Tuliko väärään ketjuun :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä sitten tapahtuu, jos mies jättää tai kuolee? Ei kai siinä muuten mitään ihmeellistä ole, että haaveilee joutilaasta elämästä jonkun muun rahoilla. Ei terve ruumis ole ennenkään työtä kaivannut.
No, kukin tyylillään. Itsellä pää hajoaisi kotifrouvana.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs siinä. Tee miehesi kanssa kirjallinen sopimus, että hän maksaa sinulle elatusmaksua eron jälkeenkin, jos niin huonosti käy.
Ei kai kukaan niin hullu ole, että laiskottelevan vaimon lisäksi vielä laiskottelevaa ex-vaimoakin elättäisi?
Laiska-Jaakko kirjoitti:
Mitä sitten tapahtuu, jos mies jättää tai kuolee? Ei kai siinä muuten mitään ihmeellistä ole, että haaveilee joutilaasta elämästä jonkun muun rahoilla. Ei terve ruumis ole ennenkään työtä kaivannut.
No, sitten menen tietysti takaisin töihin ja elätän itse itseni. Alalleni kyllä pääsee, vaikka olisi ollut pitkäänkin poissa.
Ap
Minä olen ja hyvin tyytyväinen tilanteeseen! Ei olla rikkaita, mutta pärjätään ja osataan käyttää rahaa fiksusti. Ostan esim. kirpparilta vaatteita itselle ja lapsille.
Sen voisi mieltää työksi. Laskee, että päivittäin tekee noin kuuden tunnin työpäivän kaupassakäynteineen, ruuanlaittoinen, siivoamisineen ja pyykinpesuineen. Kuluuhan siihen aikaa. Jos mies maksaisi vielä pientä palkkaa tai maksaisi asumisen, se olisi ok. Mitä turhia elämään kiireessä ja stressaamaan.
Varmaan mieskin olisi tyytyväinen, kun vaimo olisi apuna kaikissa arkisissa asioissa.
No mikäs siinä kunhan eläkkeellä ei sitten harmita.