Naiset! Saako teitä lähestyä arkena?

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:11"]

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:02"]

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:37"]

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 18:21"]

Kiitos vastauksista.

Baarit ja viinamäen hommat ovat alkaneet tympiä viime aikoina, ja tutustuisin paljon mieluummin selvin päin. Siksi on harmillista kuulla, että monien suhtautuminen arkisiin "iskuyrityksiin" on näin negatiivinen. Luulin, että ne olisivat varatuillekin lähinnä imartelevia ja mukavaa vaihtelua, mutta voihan tietysti olla niinkin, etten ole ollut ihan niin hienovarainen ja smooth kuin olen itse kuvitellut.

Tutustuin muuten aikoinaan pitkäaikaiseen ex-avovaimooni juna-asemalla, kun olin matkalla kotiin juuri puoli tuntia sitten intistä päästyäni. Tämä siis se ainoa kerta, kun arkitilanne on johtanut treffeihin. Ja hyvä kerta olikin!

[/quote]

Tuosta smoothiudesta vielä. Mun mielestä jos sä kerran olet iskemässä niin älä yritä esittää kuin olisit ihan muuten vaan liikkeellä samaan tapaan kuin olisit vaikka mummolle juttelemassa. Nimenomaan tuo oman agendan naamiointi on se mikä häiritsee. Jos taas joku tulisi suoraan ja ystävällisesti kysymään, että haluaisitko lähteä kahville, niin siihen voisi suoraan ja ystävällisesti sanoa että kiitti mutta olen varattu. Sen sijaan se, että haistan kyllä iskuyrityksen mutta mies esittää kuin olisi ihan muuten vaan juttelemassa, on epämukavaa juuri tuon takia mitä aiemmin selitin eli ei oikein tiedä miten reagoida kun se mitä mies ajaa oikeasti takaa ja mitä hän esittää ajavansa takaa on ristiriidassa.

19

[/quote]

Smoothiudella tarkoitin, että yritän huolehtia siitä, että molemmat osapuolet pääsevat tilanteesta ilman vaivaannuttavia tai noloja hetkiä. En esimerkiksi sitä, että piilotan agendani salakavalasti, ja sitten väitän, että "no lol ei mulla ollutkaan mitään mielessä", jos nainen ei olekaan kiinnostunut.

Lähtökohtaisesti esittämäsi suora tapa on siinä mielessä hankala, että haluan ensin tutustua naiseen hieman, ennen kuin tiedän, haluanko lähteä treffeille itsekään vai en. Muutenkin tuntuu jokseenkin tökeröltä mennä suoraan kysymään tuntemattomalta, että lähdetkö kahville.

Samalla tavalla niissä pikkujouluissa tai vastaavissakin haluan jutella ensin usein pitkäänkin. Saatan myös vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta en sitten lopulta pyydäkään treffeille. Tai sitten pyydän, jolloin toinen voi vastata kyllä tai ei, enkä tee siitä mitään numeroa. Se lähinnä mietityttää, että miksi bileissä tämä toiminta on lähtökohtaisesti ok, mutta sporassa tiistai-iltapäivänä ei?

AP

[/quote]

Varmaan koska bileissä on oletus että ihmiset juttelevat toistensa kanssa. Olisi aika hassut bileet, jos kaikki istuisivat hiljaa. Siellä sporassa vastaavaa oletusta ei ole. Samaten baarissa on se kulttuurinen oletus että ihmiset ovat siellä tutustumassa toisiinsa. Vaikka joku sitten olisikin varattu eikä olisi aikomusta tutustua kehenkään, niin baarissa on silti odotettavissa että joku tulee juttelemaan eikä siinä ole sinällään mitään erikoista.

En siis yritä sanoa, että sporassa ei saa jutella koska se ei kuulu kulttuuriimme, vaan yritän sanoa, että koska kulttuuriimme ei kuulu tuntemattomien kanssa kaikkialla jutteleminen niin siksi tietyissä tilanteissa suhtautuminen juttelemiseen on luontevampaa kuin toisissa.

Ja tuosta smoothiudesta, joka tapauksessa sulla näkyy olevan naisten kanssa juttelemiseen aavistuksen verran eri agenda kuin vaikka papparaisen kanssa juttelemiseen. Ja se häiritsee monia, se että huomaa kun toinen on (enemmän tai vähemmän) iskeminen mielessä, muttei kuitenkaan ilmaise asiaa niin että siihen voisi selvästi reagoida. Olenko oikeassa siinä, että et juttele samassa mielessä "100 % muuten vaan" naisille verrattuna vaikkapa niihin papparaisiin? Ainakin tekstistäsi se paistaa aika selvästi läpi. Mm. että haluat jutella kunnolla ennen kuin tiedät kysytkö treffeille jne. Eli se treffiasia on siellä jollakin tasolla mielessä joka tapauksessa. Mua häiritsee juuri se. Mä haluaisin nimenomaan sitä mitä säkin kai vielä jossain vaiheessa peräänkuulutit, eli sitä että kaikki voisivat toistensa kanssa jutella ilman taka-ajatuksia.

19

[/quote]

Olen nähtävästi ilmaissut itseäni huonosti. Aloitusviestissä kirjoitin, että peräänkuulutan "harmitonta small talkkia, joka itsestään etenee johonkin tai sitten ei". Eli mahdollinen treffiaspekti oli mielessä minulla jo alusta pitäen.

Sitä juuri halusinkin kysyä, että onko teidän mielestänne ok, jos alustavasti kiinnostunut mies tulee juttelemaan teille, vai pitääkö tämä toiminta säästää ravintolan puolella? Ilmeisesti osalle on ja osalle ei - nyt pitää vain keksiä, miten tunnistan, kumpaan leiriin nainen kuuluu...

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:02"]

Lähtökohtaisesti esittämäsi suora tapa on siinä mielessä hankala, että haluan ensin tutustua naiseen hieman, ennen kuin tiedän, haluanko lähteä treffeille itsekään vai en. Muutenkin tuntuu jokseenkin tökeröltä mennä suoraan kysymään tuntemattomalta, että lähdetkö kahville.

Samalla tavalla niissä pikkujouluissa tai vastaavissakin haluan jutella ensin usein pitkäänkin. Saatan myös vaikuttaa kiinnostuneelta, mutta en sitten lopulta pyydäkään treffeille. Tai sitten pyydän, jolloin toinen voi vastata kyllä tai ei, enkä tee siitä mitään numeroa. Se lähinnä mietityttää, että miksi bileissä tämä toiminta on lähtökohtaisesti ok, mutta sporassa tiistai-iltapäivänä ei?

AP

[/quote]

Mun mielestä vieraillekin ihmisille on ok jutella kevyesti eri tilanteissa, mut kepeästi ja siinä sivussa. Sellainen on ärsyttävää jos ventovieras liimautuu kylkeen, vaatii huomioni ja tahtoo avautua jostain (hullujen ja juoppojen tapa, ja siksi monet säikähtää kun joku lähestyy... tulee liian lähelle ja vaatii huomiota) mutta lyhyt kevyt neutraali sanojen vaihto joissa tunnustellaan tilannetta on ihan ok. Jos menee liian raskaaksi tai uhkaa viedä liikaa aikaa kun olen ihan muissa mietteissä esim. raitiovaunupysäkillä, vetäydyn omiin oloihini. 

On ok pyytää ihan uutta tuttavuutta vaikka kahville eikä siinä ole mitään noloa jos kysytty kieltäytyykin syystä tai toisesta. Eihän sitä muuten ikinä tutustu kehenkään ellei treenaa sosiaalisuutta.  "Mulla onkin tässä vartti aikaa ennen tapaamista, lähdetkö kahville jos tarjoan?" on mun mielestä ihan ok jos pienen small talkin jälkeen vaikuttaa että keskustelukaveri on ok eikä silloin kyseessä ole todellakaan mitkään treffit.

Kokisin kadulla uuteen ihmiseen "tutustumisen" tai esim. jossain juhlissa pitkäänkin juttelun aika rankaksi, mieluummin ensin pientä tunnustelua ja sitten ihan avoimin mielin vaikka kahville (tai viinilasilliselle jos tyyliin sopii) jutustelemaan kupin verran ja tutustumaan. Pienin odotuksin, avoimin mielin ja sydämin liikkeelle. 

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:29"]

Olen nähtävästi ilmaissut itseäni huonosti. Aloitusviestissä kirjoitin, että peräänkuulutan "harmitonta small talkkia, joka itsestään etenee johonkin tai sitten ei". Eli mahdollinen treffiaspekti oli mielessä minulla jo alusta pitäen.

Sitä juuri halusinkin kysyä, että onko teidän mielestänne ok, jos alustavasti kiinnostunut mies tulee juttelemaan teille, vai pitääkö tämä toiminta säästää ravintolan puolella? Ilmeisesti osalle on ja osalle ei - nyt pitää vain keksiä, miten tunnistan, kumpaan leiriin nainen kuuluu...

[/quote]

Ok. Se että vertasit papparaisten kanssa juttelemiseen sai minut käsittämään asian niin että pidät noita tilanteita samankaltaisina, kun siis ihmettelit miksi papparaiset kyllä juttelee mutta naiset ei. Selityshän kun on aika selvä.

Ei mua ainakaan juttelemaan tuleminen haittaa, kunhan mies tosiaan kantaa aikeensa suoraselkäisesti. Siitä en jotenkin pidä, jos tulee tunne että reagoin niin tai näin niin reagoin väärin. Usein on ollut näin kun joku mies on lähestynyt. Jos siis itse pyrin ottamaan tilanteen kevyenä (kun mieskin käyttäytyy ikään kuin tilanne olisi kevyt), niin olenkin toiminut väärin ja antanut ymmärtää liikoja, jos taas suhtaudun etäisemmin niin olen tyly. Lähestymisen tarkoitusperät tosiaan ovat yleensä aika selkeitä (ja se minua todella ärsyttää ettei mies ja nainen voi jutella ilman taka-ajatuksia!) , mutta jos mies esittää kuin hän olisi aivan muuten vaan jutustelemassa niin siitä tulee jostakin syystä epämukava olo. Baarissa tätä epämukavaa oloa ei tule, koska siellä se on oletus että lähestyvä mies tulee iskemään. Bileissä taas on oletus, että ihmiset jutustelevat keskenään eikä välttämättä ole taka-ajatuksia.

Lyhyemmin sanottuna, kyllä mua saa lähestyä kunhan itse kantaa vastuun omasta käytöksestään eikä sysää sitä lopulta naisen niskoille (niin kuin valitettavan monet miehet tekevät). Sille taas en mitään voi, että "muuten vaan jutteluksi" naamioitu iskuyritys saa mussa aikaan epämukavan olon. Mukavinta tosiaan olisi, jos miehet ja naiset voisivat jutella aidosti muuten vaan, mutta taitaa olla turha toivo. Varmaan juuri jossain bileissä päästään lähimmäksi sitä tilannetta.

19

Juhlissa ja baarissa törmää herkemmin toisiin haku päällä oleviin. Arkisissa tilanteissa on suuri riski aloittaa keskustelu ihmisen kanssa joka on jo parisuhteessa ja siksi ei ole kiinnostunut. 

Itse en siis halua missään tilanteessa lähestymistä, sillä olen parisuhteessa. Sinkkuna arvostin asiallisia lähestymisiä, mutten kuitenkaan paikoissa, joissa halusin minuun suhtauduttavan jonain muuna kuin potentiaalisena treffiehdokkaana, kuten työpaikalla. 

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:23"]

Ei mua haittaa että joku normaali ihminen tulis juttelemaan, mutta yleensä ei tule kuin juopot tai muuten hullut. Ehkä kauniilla nuorilla naisilla on sitten liikaakin niitä juttelijoita joka käänteessä, eivätkä aina jaksa, varsinkin jos ovat varattuja.

[/quote]

No jaa, kyllä mulle tulee aika monet juttelemaan ja toki niitä iskuyrityksiäkin mutta silti myös niitä tupakkaa tai tulta pummivia yms. En mä silti ole asenteella "en jaksa" vaikka olen varattukin, ei mua haittaa se että ihmiset tulevat juttelemaan mulle, varsinkaan normaalit ihmiset.

Paitsi lähinnä just noi tupakanpummijat ärsyttää, kellä muka ei ole varaa tupakkaan tai sytkäriin ja jos ei ole, niin kannattaisko lopettaa tai käyttää ne sossurahat paremmin. Kun en poltakaan edes niin jotenkin tympeää tuollainen kerjäys, vieläpä suomalaisilta johonkin tyhjänpäiväiseen.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 19:47"]

Juhlissa ja baarissa törmää herkemmin toisiin haku päällä oleviin. Arkisissa tilanteissa on suuri riski aloittaa keskustelu ihmisen kanssa joka on jo parisuhteessa ja siksi ei ole kiinnostunut. 

[/quote]

Tuokin on totta. Baarissa ja bileissä tosiaan on varmaan prosentuaalisesti enemmän sinkkuja. Kadulla lähestymistä väistelevä nainen saattaa olla sellainen siksi että on varattu eikä jaksa iskuyrityksiä. Ei välttämättä siksi, että hän ei kestäisi olla sosiaalisessa kontaktissa arkitilanteissa. Koska kuitenkaan se ei ole mikä tahansa sosiaalinen kontakti vaan iskuyritys.

En mä silti käsitä miten tuosta kauppajonosta vois oikein mitään poikia. Hirveän suuri osa naisista on varattuja ja koska tämän tuominen näkyväksi tuossa "onpas ilmoja pidellyt" tilanteessa on vähän vaivaannuttavaa, sä ap ammut todennäköisesti aivan huti ja yrität vääriä naisia. Baarissa sen saa paljon helpommin selville onko joku varattu, siellä kun voi ihan luontevasti kysyä vaikka suoraan. Eikä baarissa kaikki ole kännissä, joten ei sen pitäisi olla mikään ongelma, ellei itselläsi riistäydy juominen heti käsistä kun olet viinaksien lähellä.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:19"]

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 17:09"]

Voi lähestyä esim. niin että tulee istumaan samaan pöytään työpaikkaruokalassa, mutta se että tulee jossain kaupassa juttelemaan kun yritän miettiä mitä teen ruoaksi, se on ensinnäkin aika läpinäkyvää, että myös häiritsevää. En ole kaupassa kuluttamassa aikaa, yritän päästä kotiin lasten ja miehen luo mahdollisimman nopeasti.

[/quote]

Onko siis niin, että bileissä ja seminaareissa ollaan yleisesti sellaisessa mielentilassa, jossa sosiaalinen kanssakäyminen on toivottua, mutta arjessa taas halutaan olla rauhassa ja yksin?

Outoa kyllä, vanhemmat ihmiset ja myös nuorehkot miehet usein tykkäävät höpötellä vaikkapa junassa säästä, Formuloista ja intistä, mutta naisten reaktio on tyypillisesti viileä. En tietenkään pysäyttele ihmisiä kadulla, mutta tykkään vaihtaa pari sanaa luontevissa tilanteissa.

AP

[/quote]

Minä olen tuollainen höpöttelevä nainen. mUtta myönnettäköön, että höpöttelen ehkä hiukan luontevammin mummojen, lastensa kanssa olevien äitien, jne. kuin suurinpiirtein ikäisteni miesten kanssa.

Muutaman lauseen kyllä, mutta jos mies alkaa kysellä, mitä teen työkseni ja vielä enemmän minusta, tulee sellainen olo, että voi ei, kohta se varmaan pyytää treffeille. Jotkut treffikutsut ovat vain kivoja, toiset saavat enemmän vaivautuneiksi.

Eli saatan jutustella aika helpostikin, mutta kuten sanoitkin, jos juttelu jatkuu luontevasti ja pitkään, mies on usein "ottanut seuraavan askeleen".

t.nainen 31v, parisuhteessa

Tässäpä pari juttua huomioitavaksi;

-Kontekstista riippuen miehen on jopa 'pakollista' muillekin naisille kuin niille, joiden kanssa haluaa seurustella (jos on moniavioinen) tai sille yhdelle. Naisilla samanlaista tarvetta ei ole. Naiset eivät uskalla tai halua tutustua hiljaiseen murjottajaan, vaan haluavat tuntea miehen turvalliseksi ja se tapahtuu osittain muiden ihmisten kautta. Miehen on siis järkevää jutella muidenkin kanssa ja niiden muiden kautta voi sitten tutustua niihin enemmän kiinnostuneisiin, kun jonkinlainen yhteys on jo luotu. Kaikki pienimmätkin puolitutut lisäävät miehen mahdollisuutta tulla välillisesti tutuksi jonkun kiinnostuneen naisen kanssa. Erityisesti tällainen juttu korostuu sellaisissa ryhmissä, joissa samat ihmiset pyörivät pitempiä aikoja keskenään.

-Sen lisäksi miehen on hyödyllistä harjoittaa keskustelutaitoja. Voi kai se naistakin auttaa, vaikka se ei yhtä tärkeää ole.

Itselläni on noita hieman negatiivisia kokemuksia tullut viime aikoina enemmän, kun aloitin opiskelemaan uudessa koulussa, jossa pitäisi ainakin teoriassa olla empaattisia ihmisiä. Muutama nainen on kyllä kysynyt minulta minun tekemisistäni oma-aloitteisesti, mutta enemmän on niitä, jotka eivät osoita mitään vastakysymyksiä minun jälkeeni. Jos siis on vaikka pakko istua jonkun vieressä, ja minä teen jonkun kohteliaisuuskysymyksen, niin siihen vastataan ihan lyhyesti ja se on sitten siinä. Tuntuu joskus oudolta olla samassa tilassa pitkiä aikoja täysin mykän ihmisen kanssa ja ehkä sitten olisi kiva sanoakin jotain?

-Mies 28v-

KYLLÄ KIITOS! Olen puhelias ihminen ja minusta on mukava jutella myös ihan vieraiden ihmisten kanssa esim. linja-autoa odotellessa. Välillä toivon, että asuisin jossakin muualla kuin Suomessa, jossa kaikki keskustelunaloitukset tulkitaan iskuyrityksiksi.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 20:10"]

KYLLÄ KIITOS! Olen puhelias ihminen ja minusta on mukava jutella myös ihan vieraiden ihmisten kanssa esim. linja-autoa odotellessa. Välillä toivon, että asuisin jossakin muualla kuin Suomessa, jossa kaikki keskustelunaloitukset tulkitaan iskuyrityksiksi.

[/quote]

Jep, asiaa auttaisi jos miehet ja naiset yleisesti tosiaan joskus juttelisivat muutenkin kuin iskumielessä.

Alkuperäiseen kysymykseen vastaus: ei saa. Kun suomalainen iskuetiketti on niin, että naisia saa lähestyä vain tietyn näköiset miehet tietyssä paikassa. Kaikki muu lähestyminen on outoa, tahditonta tai muuten vaan häiritsevää. t.mies

Summa summarum: jos haaveilet tiukkapipoisesta jurottajasta, älä lähesty naisia arjessa. Se ei ole soveliasta. Ja ne ovat muutenkin varattuja – tai ainakin voisivat olla. Jos sinulle taas kelpaa rennompi tyyppi, niin ala juttusille vaan. Jos nainen sitten onkin varattu, niin olettepa ainakin molemmat saaneet pienen (toivottavasti mukavan) rupattelutuokion.

[quote author="Vierailija" time="02.11.2013 klo 20:10"]

KYLLÄ KIITOS! Olen puhelias ihminen ja minusta on mukava jutella myös ihan vieraiden ihmisten kanssa esim. linja-autoa odotellessa. Välillä toivon, että asuisin jossakin muualla kuin Suomessa, jossa kaikki keskustelunaloitukset tulkitaan iskuyrityksiksi.

[/quote]

Paitsi että tässähän oli kyse siitä iskemisestä. Kaikki suunnilleen saman ikäisiltä ja usein myös vanhemmilta miehiltä tulevat keskustelun aloitukset ehkä tulkitaan iskuyrityksiksi siksi, että ne yleensä ovat. Sitä ne ovat myös ulkomailla. Joissain maissa on jopa sellainen kulttuuri että oman maan naisille ei jutella, koska se ei ole hyvien tapojen mukaista, mutta turistinaisia yritetään iskeä (ja toki myös isketään). Näin mm. Egyptissä.

Itse olen varsin introvertti enkä tosiaankaan mikään super-rento, mutta puoliso löytyi silti ruokakaupasta :) Mutta en sinkkunakaan ollessani pitänyt siitä, että iskuryritys oli jotenkin läpinäkyvä tai miehestä paistoi se, että epätoivolla kumppania ollaan hakemassa (en tarkoita, että ap olisi epätoivoinen). Edelleenkin saa tulla juttelemaan, mutta kun sen vaan huomaa, jos toisella on jotain taka-ajatuksia, sellaiset tilanteet on kiusallisia.

Mutta kyllä mä silti sanoisin, että lähesty ap toki naisiakin arkisissa tilanteissa, itse oon ainakin tosi iloinen, että mua lähestyttiin :)

Juttelumielessä toki, romanttisessa mielessä ei. Puhun kyllä muille joskus esim. junassa ihan mielelläni, mutta kiusaannun todella paljon, jos ilmeneekin, että kyseessä oli iskuyritys. Lisäksi tuntuu kurjalta, jos jollain kahden pysäkin tapaamisella yritetään lopuksi saada yhteystietoja, koska ei siinä yksinkertaisesti voi olla varma, ettei saa jotain stalkeria kimppuunsa. Eri asia jos on pidempi keskustelu, selvästi synkkaa ihan loistavasti ja on todella paljon yhteistä pohjaa. Silloin voisin jopa harkita antavani sähköpostiosoitteen, Skype-tunnuksen tms.

Pääsääntöisesti olen sitä mieltä, että lähestyn itse miestä, jos olen romanttisessa mielessä kiinnostunut (riippumatta siinä, mikä ympäristö on), ja muulloin toivon, että minut jätetään rauhaan muuten kuin small talk-mielessä. Aika monet lähestyvät viehättävänä pitämäänsä naista selvästi vain ulkonäön takia, mistä en pidä lainkaan.

Small talkia siis kehiin ja mieluiten kannattaa olla liikkeellä mitään odottamatta kaverimielellä.

N26