Pystyykö yksinhuoltaja olemaan ystävä ydinperheellisen kanssa?
Tuntuu, että yksinhuoltajat katkeroituvat niin paljon jos toisella on ydinperhe. Mies on ihana isä ja aviomies. Ja tämän exää ja lasten isää ei lasten kanssa oleminen kiinnosta. Onko niin, että kun käy tarpeeksi usein katsomassa tätä perheonnea, niin ei kestetä enempää? Kaverit vaihtuu toisiin yksinhuoltajiin tai muihin joilla on paljon ongelmia. Onhan se ymmärrettävää tavallaan.. Katsotaan mitä kommentteja satelee😁
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee lähinnä olo, että ydinperheen äidit pelkäävät minun varastavan miehensä, kun kutsuvat harvemmin mihinkään. Naurettava ajatuskin omalla kohdalla, kun varattuihin en halua koskea ja muutenkin olen todella nirso miesten suhteen, hyvin hyvin harvoin tapaan jonkun miehen joka miellyttää edes silmää saati sitten luonne kohillaan.
Toisaalta ymmärrän kuitenkin. Jos itse olisin käyttänyt paljon energiaa mieheen josta välitän paljon, niin tuskin minäkään ehdoin tahdoin haluaisin ottaa riskiä kutsumalla itseäni nuoremman ja kauniimman naisen kotiini tmv.
Nirso varmaan oletkin kun ukko jo sai kenkää ja päädyit yksinhuoltajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselleni tulee lähinnä olo, että ydinperheen äidit pelkäävät minun varastavan miehensä, kun kutsuvat harvemmin mihinkään. Naurettava ajatuskin omalla kohdalla, kun varattuihin en halua koskea ja muutenkin olen todella nirso miesten suhteen, hyvin hyvin harvoin tapaan jonkun miehen joka miellyttää edes silmää saati sitten luonne kohillaan.
Toisaalta ymmärrän kuitenkin. Jos itse olisin käyttänyt paljon energiaa mieheen josta välitän paljon, niin tuskin minäkään ehdoin tahdoin haluaisin ottaa riskiä kutsumalla itseäni nuoremman ja kauniimman naisen kotiini tmv.
Nirso varmaan oletkin kun ukko jo sai kenkää ja päädyit yksinhuoltajaksi.
Niin mitä sitten? Mielummin olen yksin, kun suhteessa joka ei toimi. Introverttinä lapsi vie jo niin paljon mehuja, että ystävienkin näkeminen on joskus raskasta, eli minulle lienee juuri oikea vaihtoehto olla yh. :)
Mutta olehan sinäkin nyt rehellinen, osuinko jotenkin oikeaan kohdallasi?
Kyllähän se voi tuntua raskaalta, kun yh lähtee kotiin ydinperheen luota. Perhe jää takkatulen ääreen tyytyväisenä ja tämä yh menee tyhjään sotkuiseen kotiin kiukuttelevien lasten kanssa. Lisäksi lapset alkavat kyselemään miksei meillä ole noin kivaa isää kuin noilla ym ym. Viehän se voimia ja tekee itsestä arvottoman tuntuisen. Kärjistettynä ja liioteltuna näin.