Lue keskustelun säännöt.
Onko vanhempasi sanonut sinulle ikinä että rakastaa sua?
Itse tajusin juuri että omani ei ole. Olen 30v ja jotenkin pysäyttävää tajuta että ei ole koskaan kuullut tätä omilta vanhemmiltaan...
Kommentit (622)
Ei ole sanottu minulle eikä veljelle mitään rakkauteen liittyvää. Isoja ikäluokkia ollaan. Hieman vanhempana huomasin että veli oli äidille tärkeämpi. Isästä kyllä huomasi että hän piti meistä, mutta hän oli jonkin verran sodasta traumatisoitunut oltuaan siellä viisi vuotta. Ei pidetty myöskään sylissä, ehkä isä jonkun kerran.
Itse olen omille lapsilleni ja lastenlapsille sanonut että olet rakas, pitänyt sylissä ja halaillut. - Virtuaalihalit kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole sanoneet koskaan mutta teoillaan ovat sen osoittaneet paljon paremmin kuin pelkkää paskaa jauhavat rakkaudesta hokijat.
Jos olisivat sanoneet myös, noiden hyvien tekojen päälle, niin sulla ei olisi tota vammaa, että rakkaudesta puhuminen on paskan jauhamista. Oikeesti. Siis tajuan kyllä ton tunteen, itsekin kasvanut Suomessa ;), mutta onhan toi nyt ihan sairasta että sen sanominen että rakastaa jotain koetaan häpeällisenä.
Tilanteen kyllä tietää ilman lässytystäkin.
Käytännössä aina perjantaisin kun antoivat 50-100e viikkoraha kouraan.
Kymmenen vuotiaaksi asti sai vain tuon 50,mutta sen jälkeen kun täytti 11 sai satkun.
"Tässä rakas sun viikkorahas" se sai aina hymyilemään ja hyvän mielen,tiesi että välitetään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on molemmat vanhemmat sanoneet minulle. Itse en uskaltanut koskaan sanoa samaa isälle. Äidille olen nyt yrittänyt sanoa. Äiti kyllä tietää. Veljellekään en ole koskaan sanonut. En ylipäätään tiedä, kykenenkö rakastamaan. Onko kaikki lopulta vain itsekkyyttä? Miehellekään en ihan suoraan sano. Hänkin on kyllä sanonut minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole sanoneet koskaan mutta teoillaan ovat sen osoittaneet paljon paremmin kuin pelkkää paskaa jauhavat rakkaudesta hokijat.
Jos olisivat sanoneet myös, noiden hyvien tekojen päälle, niin sulla ei olisi tota vammaa, että rakkaudesta puhuminen on paskan jauhamista. Oikeesti. Siis tajuan kyllä ton tunteen, itsekin kasvanut Suomessa ;), mutta onhan toi nyt ihan sairasta että sen sanominen että rakastaa jotain koetaan häpeällisenä.
Naiset ovat tehneet siitä häpeällisen tavan sanomalla sitä vaikka eivät tarkoita ja yleensä sanovat sen vain,kun tarvitsevat jotakin. Me miehet sanomme sen harvemmin ja vain silloin kun tarkoitamme,emme siksi,että tarvitsisimme jotakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vain jos minä olen sanonut sen lapsena ensin. Muistan miten vaikeaa se oli, itkin ensimmäisen kerran kun sen sanoin joskus 10-vuotiaana. Joku niin vahva tunnelataus siinä. Vain äiti on sen sanonut takaisin, isän kanssa ei olla edes yritetty. On kyllä lempeämpi tyyppi omalla tavallaan, mutta jostain syystä se on vaivaannuttava sana. On se kummallista, kokka totta kai sen pitäisi olla ihan päivittäinen asia. Itse aion sanoa sen lapsille joka ikinnen päivä. "Mukavaa koulupäivää, rakastan sinua". "Kiitos kun autoit ruoan kanssa, rakastan sinua". Tai "olet rakas". Sekin on hyvä, jos tuo toinen versio tuntuu jostain hankalalta. Muutenkin suomalaisten olisi hyvä opetella enemmän ilmaisemaan rakkautta ja lempeyttä, myös kavereita ja muita kohtaan. Rakastan sinua, arvostan sinua, olet hieno ihminen. Kiitos kun olet elämässäni. Teet elämästäni paremman. Olet ihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole sanoneet koskaan mutta teoillaan ovat sen osoittaneet paljon paremmin kuin pelkkää paskaa jauhavat rakkaudesta hokijat.
Jos olisivat sanoneet myös, noiden hyvien tekojen päälle, niin sulla ei olisi tota vammaa, että rakkaudesta puhuminen on paskan jauhamista. Oikeesti. Siis tajuan kyllä ton tunteen, itsekin kasvanut Suomessa ;), mutta onhan toi nyt ihan sairasta että sen sanominen että rakastaa jotain koetaan häpeällisenä.
Naiset ovat tehneet siitä häpeällisen tavan sanomalla sitä vaikka eivät tarkoita ja yleensä sanovat sen vain,kun tarvitsevat jotakin. Me miehet sanomme sen harvemmin ja vain silloin kun tarkoitamme,emme siksi,että tarvitsisimme jotakin.
Sinulla on ollut jotain tosi häiriintynyttä porukkaa elämässä, tuo ei ole normaalia.
-eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muista ovatko milloinkaan sanoneet. Ei ole ainakaan jäänyt mieleen. Minulla oli kyllä rakastavat vanhemmat, tunne välittyi teoista ja äänensävystä. Olen nainen, 33 vuotta. Omille lapsille pyrin sanomaan että rakastan heitä, on kyllä lapsille tärkeää kuulla sanatkin.
Ei ole sanonut ja hyvä niin. Sanat ovat sanoja, mutta teot ovat tekoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät sanoneet koskaan. Olen syntynyt ja kasvanut maalaistalossa pikku kylässä. Nyt kun ajattelen asiaa tarkemmin ovat ilmeisesti vaan halunneet lisää lapsia sen takia että, on työläisiä tekemään maatalon töitä. No, niitä tein elämäni ensimmäiset 15 vuotta kunnes muutin pois. Tämä voi kuulostaa uskomattomalta mutta peltotöihin jouduin heti kun opin kävelemään.
N59v.
Itse asiassa minua jopa hieman ällöttää, kun kuulen vanhemman sanovan lapselleen "olet rakas",
samoin itse asiassa myös hieman isomman lapsen/aikuisen sanomana.
Ehkä olen vain juntti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Suomalaiset eivät tuollaista p a s k a a lässyttele. Olisi äärimmäisen kiusallista kaikille. Tietäähän sen muutenkin. Myös kaikki fyysinen koskettelu on ällöttävää. Kättely korkeintaan ok.
Amerikkalöpinää. Noloa ja kiusallista.
Isä on joskus, äiti ei koskaan.
En itsekään ole sanonut äidille, mutta isälleni olen kertonut hänen olevan tosi tärkeä ja rakas.
Isä onkin läheisempi mulle muutenkin.
Äidin kanssa ollut lapsesta saakka hankalat välit.
Äiti ei ole mikään maailman helpoin ihminen, sanotaanko näin.
N40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät ole sanoneet koskaan mutta teoillaan ovat sen osoittaneet paljon paremmin kuin pelkkää paskaa jauhavat rakkaudesta hokijat.
Jos olisivat sanoneet myös, noiden hyvien tekojen päälle, niin sulla ei olisi tota vammaa, että rakkaudesta puhuminen on paskan jauhamista. Oikeesti. Siis tajuan kyllä ton tunteen, itsekin kasvanut Suomessa ;), mutta onhan toi nyt ihan sairasta että sen sanominen että rakastaa jotain koetaan häpeällisenä.
Naiset ovat tehneet siitä häpeällisen tavan sanomalla sitä vaikka eivät tarkoita ja yleensä sanovat sen vain,kun tarvitsevat jotakin. Me miehet sanomme sen harvemmin ja vain silloin kun tarkoitamme,emme siksi,että tarvitsisimme jotakin.
Te miehet sanotte sen harvemmin, me miehet sen sijaan useammin.
Ei. Muutenkin kaikki oli tosi outoa. Kun mun lemmikki kuoli ja itkin vuolaasti, äiti ei kyennyt osoittamaan mitään empatiaa. Avasi kukkaron ja ojensi satasen. Tossa, osta itelles jotain kivaa. Ei halausta ei lohdutusta, näin meillä hoidettiin aina asiat, annettiin rahaa. Siinä sit vollotin seteli kädessä ihan kuin se olisi jotain auttanut, en mä halunnut sen rahoja.
On, vaikka kyse on nyt yli 70- vuotiasta vanhemmista, jotka eläneet ison osan elämästään aikakautena, jossa ei ollut tavanomaista puhua tunteista.