Hyvä kirjoitus pettämisestä, ajateltavaa mustavalkoille
Lukekaa loppuun asti ennen kuin kommentoitte.
https://anna.fi/havaintoja-parisuhteesta/onko-seksi-edes-pahinta-pettam…
Kommentit (610)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.
Monille se uskollisuus ja luottamus on niin default-asetus kun suhteeseen ryhdytään ettei asiasta tarvitse sopia. Ilmeisesti sitten pitäisi näistäkin oletuksista puhua. Mutta luuletko että se joka haluaa panna ympäriinsä mieluummin valehtele suhteeseen päästäkseen kuin ole avoin taipumuksistaan?
Väitätkö että pettämisessä on aina kyse halusta ja taipumuksesta paneksia ympäriinsä? Olet väärässä, jos. Sivusta.
No mikä muu mielestäsi voi olla lähteä panemaan vieraiden (tai tuttujenkaan) kanssa kuin halu panna? Jos ei halua panna niin miksi lähtisi sitten panemaan? Vai onko tässä taas se ajopuuteoria että oih ja voih en voinut mitään minä vaan ajauduin panemaan? Mitenkään sitä haluamatta. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta teosta?
Sinä et taida olla kykenevä keskustelemaan parisuhdeasioista, joihin liittyy paljon muutakin kuin paneminen, sisältäen esim. tunteet. Turha jatkaa aiheesta. Olet vaan väärässä ja saat puolestani ollakin, elämä on sulle helppoa varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.
Monille se uskollisuus ja luottamus on niin default-asetus kun suhteeseen ryhdytään ettei asiasta tarvitse sopia. Ilmeisesti sitten pitäisi näistäkin oletuksista puhua. Mutta luuletko että se joka haluaa panna ympäriinsä mieluummin valehtele suhteeseen päästäkseen kuin ole avoin taipumuksistaan?
Väitätkö että pettämisessä on aina kyse halusta ja taipumuksesta paneksia ympäriinsä? Olet väärässä, jos. Sivusta.
No mikä muu mielestäsi voi olla lähteä panemaan vieraiden (tai tuttujenkaan) kanssa kuin halu panna? Jos ei halua panna niin miksi lähtisi sitten panemaan? Vai onko tässä taas se ajopuuteoria että oih ja voih en voinut mitään minä vaan ajauduin panemaan? Mitenkään sitä haluamatta. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta teosta?
Samat asiat kuin yleensäkkin parisuhteisiin vie. Halu läheisyyteen, halu jutella jonkun kanssa joka ymmärtää, tehdä kivoja asioita ja sitten myös se halu panna, mutta ei ainoastaan eikä välttämättä edes eniten se.
Eri
Tuo kai pettäjissä onkin vikana. He näkevät valehtelun ja huijaamisen parisuhteena.
Että kun täällä menee tätä rautalankaa niin paljon. Samat tarpeet johtaa sekä pettämiseen että parisuhteisiin. Ne eivät välttämättä ole parisuhteita ne petossuhteet, mutta voivat olla sitäkin.
Pettäjä ei ymmärrä. Kyse oli siitä, että edes vertaat noita.
Ok, en tiennyt että se sanakin on pyhä. 🙄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin täällä AV:lla ajatellaan. Pettäjä yksin on syyllinen. Vaikka toinen on yrittänyt vuosia keskustella, tulla torjutuksi, petetty on ollut itsekäs, tunnekylmä, ei ole suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan. Ei ole nähnyt kumppaniaan ja hänen tarpeitaan. Ja jos sitten toinen seksin ja läheisyyden kaipuussa sortuu pettämään petetty on yksin uhri, ja kaikki syy on pettäjässä.
Ei myönnetä että eroon vaaditaan aina kaksi.
Mutta en jaksa enää tästä keskustella. Ihmiset nyt on suurin osa idiootteja.Tällä palstalla pettäjä on yksin syyllinen vain, jos pettäjä on mies. Jos pettäjä on nainen, on syy silloinkin miehessä. Mies ei ole huomioinut riittävästi, ei ole kuunnellut, ei ole riittävän hyvä, parempiakin olisi saatavilla, joten naisen tekemänä pettäminen on aina paljon hyväksyttävämpää.
Tällä palstalla pettäjästä on puhuttu pettäjänä, on se sitten nainen tai mies. Kummatkin ovat ITSE syyllisiä siihen, että pettivät.
Kyllä, pettäminen on väärin ja se loukkaa. Se loukkaa etenkin silloin, kun on itse tehnyt kaikkensa suhteen eteen ja luullut, että kaikki on hyvin. Näin meillä kävi.
Minä hoidin kodin, lapset ja miehen ja tein sen hyvin, enkä ikinä ole ollut mikään nalkuttajatyyppi. Seksiä meillä sai aina kun halusi ja olin myös aktiivinen aloitteentekijä.
Miksi sitten mies petti työkaverinsa kanssa? Siksi, että toinen oli tarjolla? Siksi, että oli kiva flirttailla? Siksi, että vaihtelu virkistää? Siksi, että hän luuli omassa paremmuudentunnossaan saavansa kaiken, sekä minut, perheen, että muiden naisten ihailun? Viimemainittu oli hänen oma selityksensä. Olemme edelleen yhdessä. Olen antanut anteeksi, ja meillä on kaikki hyvin, mutta silti ikinä en unohda - se tulee mieleen esim. näitä juttuja lukiessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Parisuhde on usein laaja kokoelma monia sopimuksia. Ei mikään yksinkertainen seksuaalisen kanssakäymisen eksplisiittisyyslauseke. Sopimus on rikottu jo sillä, jos hylkää toisen emotionaalisesti. Sen jälkeen on turha vedota sopimusrikkomukseen, jos toinen reagoi tähän rikkoen uusia pykäliä.
Yksi rikkomus ei oikeuta toista. Miksi aikuinen ihminen ei pysty käsittelemään suhteeseen liittyviä ongelmia kumppaninsa kanssa ihan pettämättä? Miten asiaa parantaa tuollainen lapsellinen käytös että kun tuo on semmoinen ja tämmöinen niin minä voin pettää näin?
Parisuhteen ongelmia ei voi käsitellä yksin. Näissä tapauksissa usein on kyse siitä, että petetty ei suostu/osaa/halua käsitellä ongelmia. Ei edes myönnä ongelmia. Eivät ne ole hänen ongelmia vaan puolison, joka ajautuu vaikka sitten pettämäänkin joskus. Juuri siitä ihan suorin sanoin artikkelissakin kerrottiin. Lisäksi kyse ei ole oikeutuksesta vaan ymmärtämisestä.
Kukaan ei "ajaudu" pettämään. Kaikki pettäjät valitsevat pettää. Jos oikeasti olisi kyse siitä että kumppani ei osaa käsitellä ongelmia, silloin kukaan ei haluaisi jatkaa. Mutta tässä onkin kyse siitä että toinen haluaa pettää, saa siitä kostonhimoista tyydytystä. Ja olisi vaikea satuttaa puolisoa jos olisi jo erottu.
Kumma, että avioeron jälkeisistä kostotoimenpiteistä puhutaan paljon. Mutta kukaan ei puhu eroa edeltävistä. Kuten pettäminen.
Tai voi olla kyse siitä, että nämä pettäjät eivät kestä kohdata omantunnon tuskaa, kun ymmärtävät olevansa niitä huonoja puolisoja... Niin on helpompi kääntää asia niin, että aletaan syyttämään sitä puolisoa ties mistä. Eli puolison vika, että minä käyttäydyin näin, ei todellakaan omavika. He yrittävät tehdä itsestään uhreja sen sijaan, että hyväksyisivät sen, että he omilla päätöksillä ja teoillaan tekivät itsestään pettäjiä.
Yleensä pettäjä tietää oikein hyvin olevansa pettäjä eikä yritä tehdä mitään. Duplopalikkatasoinen kyökkipsykologisointisi ei ole alkuunkaan uskottavaa. Kuten tuossa artikkelissakin todettiin, pettäjä tiedosti tekonsa ja kärsi huonoa omatuntoa siitä ja kantoi myös vastuun seurauksista. Kyse ei ole edelleenkään pettämisen oikeuttamisesta vaan ymmärtämisestä. Jollain kommentoijalla täällä tuntuu ymmärtämisessä olevan tosi pahoja vajauksia.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän mehiä, jotka ovat valmiita pettämään vaimojaan, kun tulee mahdollisuus. Kaikkein kauheinta on, että he puhuvat vaimoistaan toiselle naiselle huonoon sävyyn, kuin saadakseen ymmärrystä vieraissa kulkemiseen. Ei pidä olla ollenkaan yhdessä, jos ei kykene olemaan kumppanilleen se, jonka on luvannut olevansa.
Se on juuri näin. Oma suhde voi toimia aivan loistavasti, mutta kun tulee tilaisuus: hyvännäköinen bööna joka on valmiina antamaan. Niin tilaisuus siinä tekee varkaan, kuten sanonta sanoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Parisuhde on usein laaja kokoelma monia sopimuksia. Ei mikään yksinkertainen seksuaalisen kanssakäymisen eksplisiittisyyslauseke. Sopimus on rikottu jo sillä, jos hylkää toisen emotionaalisesti. Sen jälkeen on turha vedota sopimusrikkomukseen, jos toinen reagoi tähän rikkoen uusia pykäliä.
Yksi rikkomus ei oikeuta toista. Miksi aikuinen ihminen ei pysty käsittelemään suhteeseen liittyviä ongelmia kumppaninsa kanssa ihan pettämättä? Miten asiaa parantaa tuollainen lapsellinen käytös että kun tuo on semmoinen ja tämmöinen niin minä voin pettää näin?
Parisuhteen ongelmia ei voi käsitellä yksin. Näissä tapauksissa usein on kyse siitä, että petetty ei suostu/osaa/halua käsitellä ongelmia. Ei edes myönnä ongelmia. Eivät ne ole hänen ongelmia vaan puolison, joka ajautuu vaikka sitten pettämäänkin joskus. Juuri siitä ihan suorin sanoin artikkelissakin kerrottiin. Lisäksi kyse ei ole oikeutuksesta vaan ymmärtämisestä.
Ymmärtämystä pettämiselle on turha herutella. Jos toista ei kiinnosta suhteen tila ja sen parantaminen, silloin pistetään ero vireille ,eikä lähdetä pettämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Ehkä se on tietynlainen yksityisyyden loukkaus. Puolison pettäessä hän tavallaan päästää kolmannen osapuolen myös sinun intiimille alueelle. Jollekin vieraalle ihmiselle paljastuu teidän suhteenne kipeitä asioita. Et voi tietää, mitä puoliso on tälle toiselle kertonut etkä voi tietää, mitä se toinen kertoo muille. Se olisi ainakin minulle se suurin ongelma.
Olen itse ollut parisuhteessa, jossa itse en halunnut koskea kumppaniini enää. Ymmärsin täysin, että hän kärsi tilanteesta ja itsekseni hyväksyin, että saattaa päätyä pettämään. Hän ei koskaan tietääkseni näin tehnyt ja siitä olen kyllä kiitollinen. Eniten tosiaan olisi loukannut se, että joku muu saisi tietää suhteemme tilan ja mahdollisesti ehkä nauranut minun haluttomuudelleni. Sellaista nöyryytystä en olisi kestänyt.
Itse et koskaan kertonut yhdellekkään ystävälle suhteenne tilasta? Minä tiedän omasta miehestäni että hänellä on läheisiä miespuolisia ystäviä ja jos hän voi huonosti, hän aivan varmasti purkaa tilannetta ystävilleen. Ja samaa teen itsekkin. Minusta tämä on normaalia ja tukee hyvää mielenterveyttä. Harmillista jos ei ole ketään kelle puhua ja sen takia sitten lähentyy jonkun ihan ulkopuolisenkin kanssa.
Suhteen tilasta kyllä, mutta seksielämästä en ole puhunut koskaan kenellekään ulkopuoliselle. Se on minusta täysin kahden ihmisen välinen ja äärettömän intiimi asia.
Tuskin hei toiselle naiselle tai miehelle puhutaan tarkasti seksistä kotona. En usko että se toinen haluaa kuulla. Kaikkea muuta suhteen tilasta varmaan muuten puhutaan.
Ai ei vai. Eikö se juuri ole se perinteinen selitys, että vaimo pihtaa ja suhde on huono ja sitten vielä vähän kehutaan sitä kumppania, kun seksi hänen kanssaan on niin piristävän erilaista. Ja vaikka mitään ei sanallisesti sanotakaan, kertoohan jo pelkästään sekin sille pettämiskumppanille jotain, että ylipäätään haluaa seksiä joltain muulta kuin vaimoltaan. Kyllä se on ihan selkeä signaali täysin tuntemattomallekin, että suhteessa seksi ei ole ihan ongelmatonta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pettäminen on väärin ja se loukkaa. Se loukkaa etenkin silloin, kun on itse tehnyt kaikkensa suhteen eteen ja luullut, että kaikki on hyvin. Näin meillä kävi.
Minä hoidin kodin, lapset ja miehen ja tein sen hyvin, enkä ikinä ole ollut mikään nalkuttajatyyppi. Seksiä meillä sai aina kun halusi ja olin myös aktiivinen aloitteentekijä.Miksi sitten mies petti työkaverinsa kanssa? Siksi, että toinen oli tarjolla? Siksi, että oli kiva flirttailla? Siksi, että vaihtelu virkistää? Siksi, että hän luuli omassa paremmuudentunnossaan saavansa kaiken, sekä minut, perheen, että muiden naisten ihailun? Viimemainittu oli hänen oma selityksensä. Olemme edelleen yhdessä. Olen antanut anteeksi, ja meillä on kaikki hyvin, mutta silti ikinä en unohda - se tulee mieleen esim. näitä juttuja lukiessa.
No mitä mieltä olet siitä neuvosta, että jos tekee mieli pettää, kannattaa erota? Olisiko miehesi kannattanut erota sinusta silloin? Syyksi olisi kertonut että haluaa kerran seksiä työkaverin kanssa. Olisiko tämä ollut sinulle helpompaa ja kaikin tavoin parempi juttu? Tässä olisi nyt sitä rehellisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Ehkä se on tietynlainen yksityisyyden loukkaus. Puolison pettäessä hän tavallaan päästää kolmannen osapuolen myös sinun intiimille alueelle. Jollekin vieraalle ihmiselle paljastuu teidän suhteenne kipeitä asioita. Et voi tietää, mitä puoliso on tälle toiselle kertonut etkä voi tietää, mitä se toinen kertoo muille. Se olisi ainakin minulle se suurin ongelma.
Olen itse ollut parisuhteessa, jossa itse en halunnut koskea kumppaniini enää. Ymmärsin täysin, että hän kärsi tilanteesta ja itsekseni hyväksyin, että saattaa päätyä pettämään. Hän ei koskaan tietääkseni näin tehnyt ja siitä olen kyllä kiitollinen. Eniten tosiaan olisi loukannut se, että joku muu saisi tietää suhteemme tilan ja mahdollisesti ehkä nauranut minun haluttomuudelleni. Sellaista nöyryytystä en olisi kestänyt.
Itse et koskaan kertonut yhdellekkään ystävälle suhteenne tilasta? Minä tiedän omasta miehestäni että hänellä on läheisiä miespuolisia ystäviä ja jos hän voi huonosti, hän aivan varmasti purkaa tilannetta ystävilleen. Ja samaa teen itsekkin. Minusta tämä on normaalia ja tukee hyvää mielenterveyttä. Harmillista jos ei ole ketään kelle puhua ja sen takia sitten lähentyy jonkun ihan ulkopuolisenkin kanssa.
Suhteen tilasta kyllä, mutta seksielämästä en ole puhunut koskaan kenellekään ulkopuoliselle. Se on minusta täysin kahden ihmisen välinen ja äärettömän intiimi asia.
Tuskin hei toiselle naiselle tai miehelle puhutaan tarkasti seksistä kotona. En usko että se toinen haluaa kuulla. Kaikkea muuta suhteen tilasta varmaan muuten puhutaan.
Ai ei halua kuulla? Yritätkö väittää että sillä varatun kanssa suhteen aloittavalla ei olisi tarkoitus päästä penkomaan muiden parisuhteita? Totta kai on. Sinkkujakin olisi tarjolla mutta tämä valitsee varatun. Tirkistelynhalun tyydyttäminen on niille iso osa jännitystä. Samoin kilpailuasetelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.
Monille se uskollisuus ja luottamus on niin default-asetus kun suhteeseen ryhdytään ettei asiasta tarvitse sopia. Ilmeisesti sitten pitäisi näistäkin oletuksista puhua. Mutta luuletko että se joka haluaa panna ympäriinsä mieluummin valehtele suhteeseen päästäkseen kuin ole avoin taipumuksistaan?
Väitätkö että pettämisessä on aina kyse halusta ja taipumuksesta paneksia ympäriinsä? Olet väärässä, jos. Sivusta.
No mikä muu mielestäsi voi olla lähteä panemaan vieraiden (tai tuttujenkaan) kanssa kuin halu panna? Jos ei halua panna niin miksi lähtisi sitten panemaan? Vai onko tässä taas se ajopuuteoria että oih ja voih en voinut mitään minä vaan ajauduin panemaan? Mitenkään sitä haluamatta. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta teosta?
Sinä et taida olla kykenevä keskustelemaan parisuhdeasioista, joihin liittyy paljon muutakin kuin paneminen, sisältäen esim. tunteet. Turha jatkaa aiheesta. Olet vaan väärässä ja saat puolestani ollakin, elämä on sulle helppoa varmasti.
Että pättäjällä on oikei tunteita satunnaista panoa kohtaan. Eikä kumppaniaan. Tämähän pyhittäö, selittää ja oikeuttaa pettämisen. Suorastaan on velvollisuus pettää koska tunteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.
Monille se uskollisuus ja luottamus on niin default-asetus kun suhteeseen ryhdytään ettei asiasta tarvitse sopia. Ilmeisesti sitten pitäisi näistäkin oletuksista puhua. Mutta luuletko että se joka haluaa panna ympäriinsä mieluummin valehtele suhteeseen päästäkseen kuin ole avoin taipumuksistaan?
Väitätkö että pettämisessä on aina kyse halusta ja taipumuksesta paneksia ympäriinsä? Olet väärässä, jos. Sivusta.
No mikä muu mielestäsi voi olla lähteä panemaan vieraiden (tai tuttujenkaan) kanssa kuin halu panna? Jos ei halua panna niin miksi lähtisi sitten panemaan? Vai onko tässä taas se ajopuuteoria että oih ja voih en voinut mitään minä vaan ajauduin panemaan? Mitenkään sitä haluamatta. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta teosta?
Samat asiat kuin yleensäkkin parisuhteisiin vie. Halu läheisyyteen, halu jutella jonkun kanssa joka ymmärtää, tehdä kivoja asioita ja sitten myös se halu panna, mutta ei ainoastaan eikä välttämättä edes eniten se.
Eri
Tuo kai pettäjissä onkin vikana. He näkevät valehtelun ja huijaamisen parisuhteena.
Että kun täällä menee tätä rautalankaa niin paljon. Samat tarpeet johtaa sekä pettämiseen että parisuhteisiin. Ne eivät välttämättä ole parisuhteita ne petossuhteet, mutta voivat olla sitäkin.
Pettäjä ei ymmärrä. Kyse oli siitä, että edes vertaat noita.
Ok, en tiennyt että se sanakin on pyhä. 🙄
Eihän se sinulle olekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pettäminen on väärin ja se loukkaa. Se loukkaa etenkin silloin, kun on itse tehnyt kaikkensa suhteen eteen ja luullut, että kaikki on hyvin. Näin meillä kävi.
Minä hoidin kodin, lapset ja miehen ja tein sen hyvin, enkä ikinä ole ollut mikään nalkuttajatyyppi. Seksiä meillä sai aina kun halusi ja olin myös aktiivinen aloitteentekijä.Miksi sitten mies petti työkaverinsa kanssa? Siksi, että toinen oli tarjolla? Siksi, että oli kiva flirttailla? Siksi, että vaihtelu virkistää? Siksi, että hän luuli omassa paremmuudentunnossaan saavansa kaiken, sekä minut, perheen, että muiden naisten ihailun? Viimemainittu oli hänen oma selityksensä. Olemme edelleen yhdessä. Olen antanut anteeksi, ja meillä on kaikki hyvin, mutta silti ikinä en unohda - se tulee mieleen esim. näitä juttuja lukiessa.
No mitä mieltä olet siitä neuvosta, että jos tekee mieli pettää, kannattaa erota? Olisiko miehesi kannattanut erota sinusta silloin? Syyksi olisi kertonut että haluaa kerran seksiä työkaverin kanssa. Olisiko tämä ollut sinulle helpompaa ja kaikin tavoin parempi juttu? Tässä olisi nyt sitä rehellisyyttä.
Olen eri, mutta voin vastata, että EHDOTTOMASTI kyllä. Sitten minä voin erota hänestä ja hän voi mennä panemaan vikka kaikkia työkavereitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pettäminen on väärin ja se loukkaa. Se loukkaa etenkin silloin, kun on itse tehnyt kaikkensa suhteen eteen ja luullut, että kaikki on hyvin. Näin meillä kävi.
Minä hoidin kodin, lapset ja miehen ja tein sen hyvin, enkä ikinä ole ollut mikään nalkuttajatyyppi. Seksiä meillä sai aina kun halusi ja olin myös aktiivinen aloitteentekijä.Miksi sitten mies petti työkaverinsa kanssa? Siksi, että toinen oli tarjolla? Siksi, että oli kiva flirttailla? Siksi, että vaihtelu virkistää? Siksi, että hän luuli omassa paremmuudentunnossaan saavansa kaiken, sekä minut, perheen, että muiden naisten ihailun? Viimemainittu oli hänen oma selityksensä. Olemme edelleen yhdessä. Olen antanut anteeksi, ja meillä on kaikki hyvin, mutta silti ikinä en unohda - se tulee mieleen esim. näitä juttuja lukiessa.
No mitä mieltä olet siitä neuvosta, että jos tekee mieli pettää, kannattaa erota? Olisiko miehesi kannattanut erota sinusta silloin? Syyksi olisi kertonut että haluaa kerran seksiä työkaverin kanssa. Olisiko tämä ollut sinulle helpompaa ja kaikin tavoin parempi juttu? Tässä olisi nyt sitä rehellisyyttä.
Minä kyllä tuossa tilanteessa arvostaisin tällaista käytöstä. En hyväksy pettämistä. En pysty sitä antamaan anteeksi, enkä ainakaan halua jatkaa suhdetta ihmisen kanssa, joka haluaa panna toisia naisia. Pystyn hyväksymään sen ,että kumppani ihastuu ja rakastuu touseen ja haluaa olla jonkun toisen kanssa. Itse en tuollaiseen kuvioon halua kuulua ja rehellisyyden jälkeen pystyisin edelleen kunnioittamaan ex-kumppania ihmisenä.-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Ehkä se on tietynlainen yksityisyyden loukkaus. Puolison pettäessä hän tavallaan päästää kolmannen osapuolen myös sinun intiimille alueelle. Jollekin vieraalle ihmiselle paljastuu teidän suhteenne kipeitä asioita. Et voi tietää, mitä puoliso on tälle toiselle kertonut etkä voi tietää, mitä se toinen kertoo muille. Se olisi ainakin minulle se suurin ongelma.
Olen itse ollut parisuhteessa, jossa itse en halunnut koskea kumppaniini enää. Ymmärsin täysin, että hän kärsi tilanteesta ja itsekseni hyväksyin, että saattaa päätyä pettämään. Hän ei koskaan tietääkseni näin tehnyt ja siitä olen kyllä kiitollinen. Eniten tosiaan olisi loukannut se, että joku muu saisi tietää suhteemme tilan ja mahdollisesti ehkä nauranut minun haluttomuudelleni. Sellaista nöyryytystä en olisi kestänyt.
Itse et koskaan kertonut yhdellekkään ystävälle suhteenne tilasta? Minä tiedän omasta miehestäni että hänellä on läheisiä miespuolisia ystäviä ja jos hän voi huonosti, hän aivan varmasti purkaa tilannetta ystävilleen. Ja samaa teen itsekkin. Minusta tämä on normaalia ja tukee hyvää mielenterveyttä. Harmillista jos ei ole ketään kelle puhua ja sen takia sitten lähentyy jonkun ihan ulkopuolisenkin kanssa.
Suhteen tilasta kyllä, mutta seksielämästä en ole puhunut koskaan kenellekään ulkopuoliselle. Se on minusta täysin kahden ihmisen välinen ja äärettömän intiimi asia.
Tuskin hei toiselle naiselle tai miehelle puhutaan tarkasti seksistä kotona. En usko että se toinen haluaa kuulla. Kaikkea muuta suhteen tilasta varmaan muuten puhutaan.
Ai ei vai. Eikö se juuri ole se perinteinen selitys, että vaimo pihtaa ja suhde on huono ja sitten vielä vähän kehutaan sitä kumppania, kun seksi hänen kanssaan on niin piristävän erilaista. Ja vaikka mitään ei sanallisesti sanotakaan, kertoohan jo pelkästään sekin sille pettämiskumppanille jotain, että ylipäätään haluaa seksiä joltain muulta kuin vaimoltaan. Kyllä se on ihan selkeä signaali täysin tuntemattomallekin, että suhteessa seksi ei ole ihan ongelmatonta.
Ongelma voi olla myös siinä, että haluaa seksiä monen kanssa, vaikka seksi yhden kanssa olisikin ihan ok.
Olen ollut huonossa suhteessa, mutta en lähtenyt pettämään. Eksä oli hullun mustasukkainen, varmaan tajusi itsekin, ettei kukaan järkevä ihminen olisi hänen kanssaan sellaisessa suhteessa ja tuntisi itseään tyytyväiseksi. Seksiä ei ollut viimeiseen puoleen vuoteen yhtään, sitä edeltävänä vuonna ehkä muutaman kerran.
Sitten toisaalta voi käydä niinkin, että joku on heikossa liitossa ihan vaan periaatteesta, että yhdessä pitää olla kun on kerran menty ja ihan aidosti rakastuukin kohdatessaan itselleen paljon sopivamman ja se sitten on sekava tilanne ennen kuin edellinen suhde on saatu päätökseen.
Monet on niin mustavalkoisia, heti vihaisia ja puolustusasemissa, että epäilen ettei teidän kanssa ole kovin helppo puhua suhteen ongelmista kotonakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, pettäminen on väärin ja se loukkaa. Se loukkaa etenkin silloin, kun on itse tehnyt kaikkensa suhteen eteen ja luullut, että kaikki on hyvin. Näin meillä kävi.
Minä hoidin kodin, lapset ja miehen ja tein sen hyvin, enkä ikinä ole ollut mikään nalkuttajatyyppi. Seksiä meillä sai aina kun halusi ja olin myös aktiivinen aloitteentekijä.Miksi sitten mies petti työkaverinsa kanssa? Siksi, että toinen oli tarjolla? Siksi, että oli kiva flirttailla? Siksi, että vaihtelu virkistää? Siksi, että hän luuli omassa paremmuudentunnossaan saavansa kaiken, sekä minut, perheen, että muiden naisten ihailun? Viimemainittu oli hänen oma selityksensä. Olemme edelleen yhdessä. Olen antanut anteeksi, ja meillä on kaikki hyvin, mutta silti ikinä en unohda - se tulee mieleen esim. näitä juttuja lukiessa.
No mitä mieltä olet siitä neuvosta, että jos tekee mieli pettää, kannattaa erota? Olisiko miehesi kannattanut erota sinusta silloin? Syyksi olisi kertonut että haluaa kerran seksiä työkaverin kanssa. Olisiko tämä ollut sinulle helpompaa ja kaikin tavoin parempi juttu? Tässä olisi nyt sitä rehellisyyttä.
Olen eri, mutta voin vastata, että EHDOTTOMASTI kyllä. Sitten minä voin erota hänestä ja hän voi mennä panemaan vikka kaikkia työkavereitaan.
No nythän te ette eronneet ja mies pani eli miehelle paljon parempi ratkaisu kuin se rehellisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihmisten tunteet ole noin selkeitä, että yhtenä aamuna päätät että on aika mennä pettämään, hilirimpsis. Sä olet siinä suhteessa, missä toinen ei enää koske eikä juttele, mietit josko se siitä vielä vai pitäisikö jo erota. Tulee ne firman pikkujoulut ja se kiva tyyppi toiselta osastolta tulee sun viereen ja kertoo miten hyvältä näytät ja sun kans on niin kivaa ja että hän on haaveillut susta kaks vuotta. Ymmärtäkää että tuollainen uppoaa kuin häkä ihmiseen joka on kaivannut sitä omalta siipaltaan kauan. Vaikka olisi ne pyhät lupaukset ja sitoumukset, niin tällainen sekoittaa pään. Tähän pari lasia viiniä, niin se tuntuu siltä että aivan sama, ero on muutenkin jo tulossa.
En minä tiedä kuka tässä on eniten syyllinen, mutta kaikkien kannattaisi tiedostaa että näin ihmismieli toimii.
Sellaisten ihmisten mielu, joilla ei ole moraalista selkärankaa. Nämä asiat nyt vaan ovat joko oikein tai väärin. Pettäminen on väärin vaikka olisi kuinka humalassa ja kaipaisi seksiä. Oikein on selvittää se entinen suhde ensin selväksi ja vasta sen jälkeen lähteä sitä munaa etsimään. Kaikki muu on turhaa lässytystä ja selittelyä. Oman väärinteon validointia. Pettäminen pettämistä tekipä sen mistä tahansa syystä.
Mutta näin se menee. Voi olla että petetty saa sen lopullisen moraalisen voiton ja sädekehän, mutta näin niihin pettämisiin mennään. Enemmän siksi että ollaan vailla huomiota, kuin pahuudesta ja välinpitämättömyydestä. Täällä maalataan aina niin musta kuva pettäjistä. Ihmisiä hekin vain on.
Pettäjät ovat itsekkäitä ja ilmeisen kykenemättömiä hallitsemaan itseään ja toimintaansa. Säälittäviä rassukoita omasta mielestään ja eivät voi kerrassa mitään sille että tulee pettäneeksi. Suorastaan on ihan pakko pettää ennemmin kuin hoitaa se edellinen suhde asiallisesti pois päiväjärjestyksestä. Aina se syy omaan väörintekoin on muissa. Se kumpoani suorastaan pakotti naimaan muita. Kyllä te olette eläimiä. Ei mitään häoyä ja kontrollia edes omaan käytökseseen.
Kukaan ei ole vielä kertonut, mitä väliä tällä kaikella on sille joka ei itse edes halua koskea kumppaniinsa. Ylpeys kokee kolauksen?
Sopimusrikkomus on sopimusrikkomus. Tämä vie luottamuksen ihmisiin kun se läheisin paljastaa pskan luonteensa.
Jos ei ole koskaan tällaisia sopimuksia tehty, eikä asiasta puhuttu? Ex ei koskaan pettänyt, mutta pakko kommentoida, että olisi ollut pienin paha. Luottamus meni todella pahasti monin muin keinoin, kesti vuosia, että opin luottamaan seuraavaan kumppaniin edes arjen pienissä asioissa.
Monille se uskollisuus ja luottamus on niin default-asetus kun suhteeseen ryhdytään ettei asiasta tarvitse sopia. Ilmeisesti sitten pitäisi näistäkin oletuksista puhua. Mutta luuletko että se joka haluaa panna ympäriinsä mieluummin valehtele suhteeseen päästäkseen kuin ole avoin taipumuksistaan?
Väitätkö että pettämisessä on aina kyse halusta ja taipumuksesta paneksia ympäriinsä? Olet väärässä, jos. Sivusta.
No mikä muu mielestäsi voi olla lähteä panemaan vieraiden (tai tuttujenkaan) kanssa kuin halu panna? Jos ei halua panna niin miksi lähtisi sitten panemaan? Vai onko tässä taas se ajopuuteoria että oih ja voih en voinut mitään minä vaan ajauduin panemaan? Mitenkään sitä haluamatta. Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta teosta?
Samat asiat kuin yleensäkkin parisuhteisiin vie. Halu läheisyyteen, halu jutella jonkun kanssa joka ymmärtää, tehdä kivoja asioita ja sitten myös se halu panna, mutta ei ainoastaan eikä välttämättä edes eniten se.
Eri
Tuo kai pettäjissä onkin vikana. He näkevät valehtelun ja huijaamisen parisuhteena.
Joskus pettäjissä. Joskus petetyissä. Kukaan ei ole täydellinen, mutta tuo vika voi iskeä kumpaan tahansa. Tarpeeksi valehtelun ja huijaamisen uhrina oltuaan voi päätyä pettämään, kun rakastuu toiseen, sellaiseen joka ei valehtele ja huijaa.
Kyllä se varatun kanssa puuhaileva menee samaan kategoriaan. Eli tuossa esimerkissäsi kaikki kolme ovat yhtä huonoja.
Vierailija kirjoitti:
Monet on niin mustavalkoisia, heti vihaisia ja puolustusasemissa, että epäilen ettei teidän kanssa ole kovin helppo puhua suhteen ongelmista kotonakaan.
Mitä jos kokeilisit olla rehellinen ja olla pettämättä?
Tai voi olla kyse siitä, että nämä pettäjät eivät kestä kohdata omantunnon tuskaa, kun ymmärtävät olevansa niitä huonoja puolisoja... Niin on helpompi kääntää asia niin, että aletaan syyttämään sitä puolisoa ties mistä. Eli puolison vika, että minä käyttäydyin näin, ei todellakaan omavika. He yrittävät tehdä itsestään uhreja sen sijaan, että hyväksyisivät sen, että he omilla päätöksillä ja teoillaan tekivät itsestään pettäjiä.