Lue keskustelun säännöt.
Miten saada ystävät hyväksymään oma elämäntapa?
24.10.2013 |
Minulla on ihana mies ja lapsi, ja olen kaikin puolin tyytyväinen elämääni. Onnellisuuttani hiertää kuitenkin se, että ystäväni eivät hyväksy elämäntapaani. Tapasin itseäni 20 vuotta vanhemman miehen ylioppilaaksi tulon jälkeisenä kesänä ja päätin lähteä hänen mukaansa, kun yhdessäolo tuntui niin hyvältä. Siinä sitten yliopisto-opinnot ja yleisurheiluharrastus jäivät, kun mieheni työ vaatii paljon matkustelua maailmalla. Vaikka olemme olleet yhdessä jo reilut kolme vuotta, ystäväni eivät vieläkään hyväksy ratkaisuani. Heidän mielestään heitän elämäni hukkaan, jätän "älyllisen potentiaalini" käyttämättä, alistun mieheni tahtoon, uusinnan vanhanaikaista naisihannetta jne., ymmärrätte varmaan, mitä tarkoitan. Ymmärrän, että ystäväni olivat aluksi huolissaan, koska olen heidänlaisensa "kiltti tyttö" ja mieheni on tietyllä tapaa hyvin voimakas persoona, mutta jotenkin tuntuu, että huolen olisi pitänyt väistyä vuosien kuluessa, kun he näkevät, että olen oikeasti onnellinen. Nyt on kuitenkin alkanut vaikuttaa, että näin ei tule tapahtumaan, vaan he eivät vain usko, että voisin itse haluta tällaista elämää. Jälkeenpäin on tullut mieleen, että siitähän olisi voinut loukkaantuakin, kun ystäväni epäilivät, että en olisi itse halunnut lasta näin nuorena, vaan että mieheni on painostanut minut siihen. Mistä tällainen jatkuva epäily kumpuaa? Miten saisin muuten niin ihanat ystäväni ymmärtämään, että haluan elää näin ja jakaa elämän ilot ja surut heidän kanssaan kuten ennenvanhaan? En pidä ajatuksesta, että kylmästi hylkäisin ystäväni ja vaihtaisin heidät uusiin. Nykyajalle on ominaista, että kaikki toimimaton heitetään heti pois eikä edes yritetä korjata.
Kommentit (142)
Voi jeesus. Voihan se englanti olla perheenne kieli, vaikka sinä puhuisitkin suomea. Nykysuositus on kyllä ihan selvä: kaksikielisessä perheessä vanhemmat puhuu kumpikin omaa kieltään, joista toinen sitten se yhteinen kieli.
Sitäpaitsi tuolla tavalla viet lapseltasi oikeuden Suomeen. Kulttuuriin, sukuun jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoi tuntumaan, että tän on pakko olla provo. Voiko kukaan oikeesti olla noin tyhmä??! Englantia lapselle?? Jos ei ole provo, niin etkö ole sitä tajunnut, että lapselle on kielellinen rikkaus oppia useaa kieltä? Kun kehittyvät aivot altistuvat usealle kielelle, on uusien kielien oppiminen vanhempanakin helpompaa.
Oisit vaan kuule käyny vähän niitä kouluja ensin. Miehellesi olet ehkä kultakimpale kun olet tuollainen johdateltavissa oleva tollo. Tai siis riippuu toki miehestä.
Provolta kuitenkin haiskahtaa.
Älä tee sitä lapsellesi, että puhut hänelle kieltä, jota et itse täysin osaa. Se on kaikkien suositusten vastaista. Samalla viet lapselta mahdollisuuden olla kaksikielinen, miksi tekisit lapsellesi niin?
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 15:59"]
Varmasti tässäkin asiassa on monenlaisia näkemyksiä, mutta me päädyimme siihen, että haluamme koko perheelle yhteisen kielen. Ap
[/quote]
Kysymys ei ole näkemyksestä, vaan yleisistä suosituksista, jotka tulevat tahoilta, joiden leipätyönä on ollut tutkia mikä on lapselle parhaaksi.
Tämä nyt vähän harhautui itse aiheesta, mutta yhteinen päätös se kieliasiakin oli. Lausuminenhan ei minulla tietenkään voi koskaan olla täysin natiivin veroista, mutta sanasto ja kielioppi ja sellaiset ovat kyllä hyvässä kunnossa. Hyvin on myös lapsen kielen kehitys mennyt eli en näe tässä asiassa mitään ongelmaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 16:05"]
Provolta kuitenkin haiskahtaa.
[/quote]
Minäkin alan kallistua tähän. En oikein jaksa uskoa, että joku oikeasti toimisi noin idioottimaisesti ja vielä naivisti selittäisi "yhteisestä päätöksestä" ja että "ei huolta, osaan sujuvasti englantia."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäikäinen se lapsi on? Mikä koulutus sulla on tehdä havaintoja lapsen kielellisestä kehityksestä? Jokin parempi kuin asiaa pitkää tutkineilla tohtoreilla? Mikä nobelisti se miehesi on kieliasioissa, kun ei edes vaimonsa kieltä opi?
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 15:59"]
Varmasti tässäkin asiassa on monenlaisia näkemyksiä, mutta me päädyimme siihen, että haluamme koko perheelle yhteisen kielen. Ap
[/quote]
Ei tästä ole mitään eri näkemyksiä, asiantuntijat ovat ihan yksiselitteisesti yhtä mieltä siitä, että lapsen paras on, että jokainen vanhempi puhuu lapselleen omaa äidinkieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin av-mammat, provohan tämä oli. Hajaantukaa!
Eiköhän ne ystävät luonnostaan jää, kun he opiskelevat, valmistuvat, pääsevät kunnon töihin, löytävät fiksut miehet ja saavat lapsia. En usko että ketään heistä enää kiinnostaa joku hupakon tasolle lässähtänyt kotirouva, joka elää jossain Ameriikan takamailla tyrannimaisen vanhuksen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, en lainkaan epäile etteikö sellainen pitäisi paikkaansa. Moniin asioihin ei vain ole yhtä oikeaa ratkaisua. Me teimme omannäköisemme päätöksen asiassa. Kyllähän lapsen kehitystä tietysti itse seurailee jatkuvasti suurennuslasin kanssa, mutta säännöllisesti käydään myös lääkärintarkastuksissa. Kaikki on mennyt tähän mennessä onnellisen hyvin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Provo. Ei noin tyhmiä äitejä ole olemassa.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 16:25"]
Juu, en lainkaan epäile etteikö sellainen pitäisi paikkaansa. Moniin asioihin ei vain ole yhtä oikeaa ratkaisua. Me teimme omannäköisemme päätöksen asiassa. Kyllähän lapsen kehitystä tietysti itse seurailee jatkuvasti suurennuslasin kanssa, mutta säännöllisesti käydään myös lääkärintarkastuksissa. Kaikki on mennyt tähän mennessä onnellisen hyvin :)
[/quote]
:DD
jos lähdemme siitä oletuksesta, että tämä ei ole provo, minkä takia Ap ei ole halunnut lapsestaan kaksikielistä, eli näin ollen heti kättelyssä tuplannut lapsen tulevaisuuden työnäkymiä tms?
Yleensäkään ei hirveän hyvää seuraa, jos suoraan oman perheen kotoa lähtee miehen matkaan, heti raskaaksi jne. Oma nuoruus jää aika isolta osin elämättä, ei itsenäisty, ja sitten kun se unelmien prinssi on tuplaten vanhempi kuin itse niin eiei..
... ja jos tää on totta niin kerropa ap miten sun tulevaisuutesi on turvattu, jos mies haluaakin erota?
Ei ollut mitään kaksikielisyyttä vastaan. Mutta kokonaiselämäntilanteemme huomioon ottaen tuntui selkeimmältä pitäytyä yhdessä kielessä.
Tulevaisuus on taloudellisesti turvattu avioehdon kautta. Mieheni itse sen tarjosi, että minulla olisi turvallinen olo mennä naimisiin ja lähteä hänen mukaansa, kun kaikki tapahtui siinä alussa aika nopeasti. Ap
Typerältähän nuo perustelusi kuulostavat. Onko sinulla mitään itsenäisyyden rippeitäkään jäljellä? Asuinmaa miehen mukaan, lapsen äidinkieli miehen mukaan, ei työtä, ei koulutusta jne.
Ymmärrät kai ystäviesi huolen? Muutaman vuoden kuluttua tulee ero, sinä varattomana vieraassa maassa, ei varaa eikä voimia saada suomenkielentaidotonta lasta Suomeen kun itse haluaisit palata.