Onko oikeasti puolisoita jotka eivät synnytyksen jälkeen muista vaimoaan?

Tietojärjestelmät ja tiedonhallinta -suuntautumisvaihtoehdon AMK-tutkinto.

Miehillä on tollous y-kromosomissa, ei se ole koulutussidonnaista. Omani ei päässyt ekaan synnytykseen kun postasi lukitun oven takana, toisella kertaa pyörtyili ja joi kaikki konjakit.

Jotenkin niin machokulttuuria koko ajatus kukista, koruista ja muusta vastaavasta synnytyksen jälkeen. Suomalaisen miehen ei tarvitse ryhtyä miksikään sliipatuksi etikettimestariksi. Se että on mukana synnytyksessä on paljon enemmän. Monessa kukkakimppu-koru-maassa ei näet ole näin.

Kyllä suomalaiset naiset ovat tunteettomia ja tahdittomia kun lukee näitä ettei mitään huomiomista halua ei kukkina eikä läheisyytenä tai huomioimisena mieheltään edes suurimman yhteisen kokemuksen aikana/jälkeen. Tällaiseenko malliin kasvatatte poikanne? Ei ihme, ettei perhe-elämä kukoista suomalaisissa kodeissa, jos naisten pitää olla tasavertaisia miesrobotteja kaikessa. Surullista.

Meillä mies toi vauvalle lelun laitokselle, minulle lempisuklaata ja makeisia joita himoitsin raskaana ollessa, sekä kauniin design-kaulakorun äitilahjana :) Eivät lahjat mikään ykkösprioriteetti ollut koko hommassa, mutta tuli hyvä mieli. Oma yhteinen lapsi kun on se suurin palkinto. Puhumattakaan miehen mahtavasta tuesta synnytyksen aikana!! 

Oltiin molemmat niin persaukisia, että mies ei tuonut mitään. Sen sijaan pöllittiin sairaalasta muutama vaippa ja vähän evästä. Oli hauskaa :)

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 13:43"]

Meillä mies toi vauvalle lelun laitokselle, minulle lempisuklaata ja makeisia joita himoitsin raskaana ollessa, sekä kauniin design-kaulakorun äitilahjana :) Eivät lahjat mikään ykkösprioriteetti ollut koko hommassa, mutta tuli hyvä mieli. Oma yhteinen lapsi kun on se suurin palkinto. Puhumattakaan miehen mahtavasta tuesta synnytyksen aikana!! 

[/quote]

Eikö asia enää riitä, kun kaiken pitää olla prioriteettiä? Mikäs sulla olis ollu niinku kakkos ja kolmosprioriteettinä?

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 13:40"]

Kyllä suomalaiset naiset ovat tunteettomia ja tahdittomia kun lukee näitä ettei mitään huomiomista halua ei kukkina eikä läheisyytenä tai huomioimisena mieheltään edes suurimman yhteisen kokemuksen aikana/jälkeen. Tällaiseenko malliin kasvatatte poikanne? Ei ihme, ettei perhe-elämä kukoista suomalaisissa kodeissa, jos naisten pitää olla tasavertaisia miesrobotteja kaikessa. Surullista.

[/quote]

Minä en halunnut sairaalaan kukkia, koska ovat siellä tiellä vaan pöydällä. Vauvaa katsovat toivat kuitenkin aina mukanaan mm. juuri kukkia. Koruja en myöskään kaivannut, koska en niitä liiemmin käytä. Tämä ei tarkoita, ettei mies olisi huomioinut minua.

Todennäköisesti keskustelussa osa puhuu metsästä puina, osa puista metsänä. Alkuperäinen aloitus, johon esimerkiksi minä vastasin, oli "Onko oikeasti puolisoita jotka eivät synnytyksen jälkeen muista vaimoaan? Veisin ystävällenikin kukkia sairaalaan jos hän olisi synnyttänyt, saati vaimolle joka olisi synnyttänyt yhteisen lapsemme... Kiinnostaa näiden hitaalla kulkevien miesten koulutustaso?" - eli tässä oli kyse vain ja ainoastaan ns. "muistamisesta", ei esim. vaimon huomioimisesta muuten. Lisäksi kysymykseen oli sotkettu koulutustaso, joka ei varmastikaan ole tässä se määrittävä tekijä.

Poikani toivon mukaan osaavat  huomioida puolisojaan niin normaalissa arjessa kuin juhlahetkinä, samoin kuin toivon mukaan myös tyttäreni. Toivoisin myös välittäneeni heille ajatuksen siitä, että huomioiminen on monta muutakin asiaa kuin jonkin asian ostaminen kaupasta, oli kauppa sitten koru- tai kukkakauppa.

Minä siis vastasin tuolla ketjussa, etten kaivannut kukkia tai koruja. Ennen kaikkea kaipasin miestä sängyn vierelle :-), kukkien sijaan.

Täytyy sanoa, että kaiken lisäksi ne ovat aina nimenomaan naiset, jotka odottavat tätä jotain huomioimista.

Miksi puhutaan vain siitä, että miehen olisi pitänyt huomioida nainen?

Joo, on ollut raskasta kantaa sitä mahaa ja pierrä ja turvota ja mitä vielä. Uskotaan.

Mutta se ei poista sitä, etteikö sillä miehellä olisi ollut henkisesti rankkaa, vaikka kuinka osallistuisi - se vauva ei silti ole siellä omassa mahassa eikä siihen oikein osaa suhtautua - eikä tiedä mitä odottaa jatkossa. Ja meneekö kaikki hyvin ja teenköhän nyt kaiken oiken ja hermostutanko tulevaa äitiä jotenkin jos se vaikka vaikuttaa sitten sikiöön ja tuleekohan meidän lapsesta terve ja ties mitä.

Miettiä olenko muistanut huolehtia kaikki asiat kuntoon ennen synnytystä jne jne...

Eikä asiaa auta käydä jossain neuvolassa siipeilemässä mukana, kun kaikista hienoista puheista huolimatta siellä kysytään yhdellä käynnillä yliolkaisesti: "miltäs isästä tuntuu?"

Niin että onhan se sille isällekin tosi helppoa, jolloin on ihan luonnollista, että kun kyseessä on yhteinen lapsi, niin se isähän se tietysti ostaa kukat ja helmikorvakorut naiselle.

Toisinpäin ei juuri koskaan tarvitse mitään huomioimista, se on aina automaattisesti niin että miehen pitää huomioida naista joka käänteessä.

eihän tässä ketjussa ollut kyse siitä oliko nainen sanonut osta tuo ja tämä vaan oliko mies halunnut muistaa lapsensa äitiä.

samoin se että mies oli paikalla synnytyksessä ei vertaudu ollenkaan siihen että muistiko mies lapsensa äitiä jonkin kauniin muiston tai kukkien muodossa. Kyse on aivan eri asiasta.

Minä en halunnut sairaalaan kukkia, koska ovat siellä tiellä vaan pöydällä.

Joo ne on tiellä siinä pöydällä koska siinähän on RINTAPUMPUN ja IMETYSKUMIEN paikka eikä minkään tyhmän ORKIDEAN!!!!

Mun mies ei missään välissä synnytyksen aikana poistunut mun viereltä. Yhdessä se kaksi vuorokautta siellä odoteltiin esikoista. Kunlapsi syntyi ei mies mihinkään kukkia hakemaan lähtenyt enkä mä mitään kukkia olisi halunnutkaan. Kultainen oli, kun haki kaipaamaani kivennäisvettä sairaalan kanttiinista pullo kaupalla. Kolme päivää vietettiin perhehuoneessa tutustumassa vauvaan.

Pitäisikö mun kääntää tää niinkun toisin, että millainen mies lähtee ostamaan jotain kukkia synnärillä? :D

amiskoulutettu mieheni,on tuonut kukkia,suklaata,lehtiä,vauvalle nalleja,koru on ostettu kun on synnäriltä kotiuduttu

Ai siis synnyttätekö yksin ja sitten mies tulee katsoon vauvaa laitokselle. Silloinko ne puskat haluatte.

Mies oli mukana synnytyksessä ja perhehuoneessa 4 päivää. En tarvinnut kukkia.

Ymmärsin alkuperäisen kysymyksen niin, että muistiko mies omaehtoisesti vai eikö muistanut, eikä ilmeisesti ytimessä ollut myöskään se, oliko mahdollinen lahja odottamasaa heti kun vauva pulpahti maailmaan, vaan muistiko mies ylipäätään?

Mikäli ymmärsin siis lukemani oikein: mies muisti, kaunis lahja odotti kotona paketissa, kun 5 sairaalapäivän jälkeen kotiuduimme koko perhe. Hän oli siis tietämättäni hankkinut lahjan jo hyvissä ajoin.

Meillä on molemmilla akateeminen loppututkinto, en ymmärtänyt relevanssia mutta vastaan esitettyyn kysymykseen.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 14:22"]

Ai siis synnyttätekö yksin ja sitten mies tulee katsoon vauvaa laitokselle. Silloinko ne puskat haluatte.

Mies oli mukana synnytyksessä ja perhehuoneessa 4 päivää. En tarvinnut kukkia.

[/quote]

Yleensä synnytyksen jälkeen ei pääse heti kotiin, joten kun mies esim.seuraavana päivänä tulee sairaalaan niin tuo jotain.

Menkää jo suohon tutkintojenne ja kukkakimppujenne kanssa ja olkaa niin poliittisesti korrekteja ja huomioonottavaisia kuin pystytte.

"Bättre folk"

Mitä saatanan pikkuporvareita täällä nämä mammat ovat? Miehen läsnäolo synnytyksessä yhdentekevää, kukkapuska käteen ja johan soivat enkelten urut.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 14:22"]

Ai siis synnyttätekö yksin ja sitten mies tulee katsoon vauvaa laitokselle. Silloinko ne puskat haluatte.

Mies oli mukana synnytyksessä ja perhehuoneessa 4 päivää. En tarvinnut kukkia.

[/quote]

Yleensä synnytyksen jälkeen ei pääse heti kotiin, joten kun mies esim.seuraavana päivänä tulee sairaalaan niin tuo jotain.

[/quote]

Joo, mun mies toi mukanaan kuopuksen neljä vanhempaa sisarusta vauvaa (ja äitiä) katsomaan. Lasketaanko se?

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 14:15"]

muistiko mies lapsensa äitiä jonkin kauniin muiston tai kukkien muodossa.

[/quote]

Tässä on muutama vastaaja yrittänyt sanoa, ettei tuossa ap:n muodossa muistaminen ole ainoa oikea tapa. Kyllä heilläkin on oikeus mielipiteeseensä.

Mun mies on DI, muttei tuonut kukkia.En kyllä edes odottanut. On kyllä muuten todella huomaavainen mies. Muut vieraat toi kyllä sitten kukkia ja käsittääkseni olivat osoitettu koko perheelle, eivät vaan mulle.

Olen itsekin olevinani korkeasti koulutettu, mutta ehkä mun älykkyystasosta kertoo se, että otsikon perusteella luulin  jonkun miehen potevan muistinmenetystä traumaattisen synnytyksen johdosta :P

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 13:08"]

Ihmiset on kyllä erilaisia...Ihmeellistä että sen rakkaimman huomioimista pidetään yleisesti näinkin paheksuttavana asiana.

[/quote]

Peesi. Ihmettelen myös sitä että huomioimisen pitää olla tietynlaista, tai se ei ole "oikeanlaista" huomioimista. Täytyy olla kukkia tai koruja...

[/quote]

Just joo, luin kirjoitukseni nyt uudestaan ja huomasin että siitä saa ihan päinvastaisen käsityksen kuin  mitä tarkoitan... =) Yritin kirjoittaa ja tarkoittaa että jotkut ajattelevat että vain korut ja kukat on oikeanlaista huomioimista. Ja mikään muu ei kelpaisi.

Itse en todellakaan ajattele noin. Koruja on kiva saada, samoin kukkia mutta yhtä suurena huomionosoituksena otan esim. miehen kaupasta tuoman marabou-suklaan tai punaviinipullon jonka mies tuo joka joulu koska tietää minun tykkäävän juoda punkkua hienommin syötäessä. Tai ihan vaikka sanoo, mennäänkö viikonloppuna kattoon se leffa mistä puhuit...

Kaikki nuo on huomioimista.