Onko oikeasti puolisoita jotka eivät synnytyksen jälkeen muista vaimoaan?

Minulla on paremmat tulot kuin miehelläni. Ostin itse itselleni.

OHO EN OLE KUULLUTKAAN MIEHISTÄ, JOTKA ON SAANEET MUISTINMENETYKSEN SYNNYTYKSEN SEURAUKSENA!! :-O

Siis tää on ihan pöllö tää keskustelu!! Aloitus kait kuului, että onko puolisoita jotka eivät synnytyksen jälkeen muista vaimojaan? Niin tosi moni vastaa, ettei olisi edes kaivannut sitä kukkakimppua sinne sairaalan pöydälle?! et ne olis ollu vaan tiellä. Kait sen kukkakimpun nyt voi kotiinkin tuoda. Kyllähän sekin on vielä synnytyksen jälkeistä aikaa, kun ollaan vauvan kanssa kotona. Ja toiseksi aika tolloa verrata vauvaa ja kukkia keskenään. Ettei tarvitse kukkia, kun on saanut jo vauvan?! Ja sit se, ettei tarvitse mitään palkintoja synnytyksen takia. Niin no ei kait siellä synnytyksessä mitään palkintosijoja jaeta, mut kyllähän tässä elämässä on muutenkin kiva huomioida toista ihmistä eri tavoilla vaikka sit kukkasin.

Mies ei tainnut edes ajatella että mulle olisi voinut tuoda jotain. pyysin kanttiinista suklaata, mutta mies sanoi etten voi heti synnytyksen jälkeen alkaa syömään epäterveellisesti. toi sitten pitkin hampain hedelmäkarkkeja, ja muistutti että ei kannata syödä kaikkea. Mies oli vain huolestunut, että olen niin heikossa kunnossa että tarvitsisin pelkästään jotain superterveysruokaa ja vitamiineja  :D

Ei mua tuo suhtautuminen haitannut, nyt hiukan hymyilyttää.. :)

En saanut kukkia. Mies oli mukana synnytyksessä, tuki ja auttoi jaksamaan. Siirryttiin heti perhehuoneeseen, jonne kävi hakemassa meille ruoat ja naposteltavaa ruokalasta. Toi mulle luumuja, jotta kakkaaminen olisi helpompaa ponnistamisen jälkeen. Vaihtoi vaippaa ja kylvetti vauvaa. Maailman paras isä ilman kukkapuskiakin :) niin ja ei ole ammattia, toimii yrittäjänä ilman koulutusta.

117 on ensimmäinen joka puhuu asiaa.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 16:26"]

En saanut kukkia. Mies oli mukana synnytyksessä, tuki ja auttoi jaksamaan. Siirryttiin heti perhehuoneeseen, jonne kävi hakemassa meille ruoat ja naposteltavaa ruokalasta. Toi mulle luumuja, jotta kakkaaminen olisi helpompaa ponnistamisen jälkeen. Vaihtoi vaippaa ja kylvetti vauvaa. Maailman paras isä ilman kukkapuskiakin :) niin ja ei ole ammattia, toimii yrittäjänä ilman koulutusta.

[/quote]

Niin ja synnytin jouluna. Kotona oli sitten odottamassa korulahjoja ja muuta kivaa. Mutta ei ne mitään synnytyslahjoja olleet :)

"Maailman paras isä ilman kukkapuskiakin" - aivan, kyllä varmasti, sepä hienoa... Mutta miten liittyy tän ketjun avaukseen?!?

On uskomatonta miten paljon torjuntaa, projektioita ja arvonkieltoa ap:n aloitus onkaan herättänyt.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 16:31"]

"Maailman paras isä ilman kukkapuskiakin" - aivan, kyllä varmasti, sepä hienoa... Mutta miten liittyy tän ketjun avaukseen?!?

On uskomatonta miten paljon torjuntaa, projektioita ja arvonkieltoa ap:n aloitus onkaan herättänyt.

[/quote]

Mitä arvokieltoa? Vastasin vaan kysmykseen. Kai mä saan miestäni täällä kkehua ilman sen suurempia taka-ajatuksia?

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 14:13"]

Täytyy sanoa, että kaiken lisäksi ne ovat aina nimenomaan naiset, jotka odottavat tätä jotain huomioimista.

Miksi puhutaan vain siitä, että miehen olisi pitänyt huomioida nainen?

Joo, on ollut raskasta kantaa sitä mahaa ja pierrä ja turvota ja mitä vielä. Uskotaan.

Mutta se ei poista sitä, etteikö sillä miehellä olisi ollut henkisesti rankkaa, vaikka kuinka osallistuisi - se vauva ei silti ole siellä omassa mahassa eikä siihen oikein osaa suhtautua - eikä tiedä mitä odottaa jatkossa. Ja meneekö kaikki hyvin ja teenköhän nyt kaiken oiken ja hermostutanko tulevaa äitiä jotenkin jos se vaikka vaikuttaa sitten sikiöön ja tuleekohan meidän lapsesta terve ja ties mitä.

Miettiä olenko muistanut huolehtia kaikki asiat kuntoon ennen synnytystä jne jne...

Eikä asiaa auta käydä jossain neuvolassa siipeilemässä mukana, kun kaikista hienoista puheista huolimatta siellä kysytään yhdellä käynnillä yliolkaisesti: "miltäs isästä tuntuu?"

Niin että onhan se sille isällekin tosi helppoa, jolloin on ihan luonnollista, että kun kyseessä on yhteinen lapsi, niin se isähän se tietysti ostaa kukat ja helmikorvakorut naiselle.

Toisinpäin ei juuri koskaan tarvitse mitään huomioimista, se on aina automaattisesti niin että miehen pitää huomioida naista joka käänteessä.

[/quote]

No tuota, minä olin ostanut miehelle esikoista odottaessamme hyvän sikarin ja arvokkaan viskipullon varpajaisia varten (joo, yööööök, mies on niin juntti että piti lähimpien kavereiden kanssa varpajaiset) noin niinkun symbolina.

Mies toi kukkia sairaalaan ja se oli minusta kivaa, ei mitenkään välttämätöntä mutta kivaa. Ja kotona odotti loistoateria, sampanjaa ja siivottu koti.

Ei kummankaan muistaminen ole mikään välttämättömyys, mutta kyllä se tuntui kivalta. Miehen läsnäoleminen, vauvan hoitaminen ja auttaminen on vaan jotenkin niin itsestäänselviä asioita etten niitä ajattele minään muistamisena.

Ihanko totta vaimon suorittama synnytys aiheuttaa miehelle muistinmenetyksen? Outo maailmanne.

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 16:31"]

On uskomatonta miten paljon torjuntaa, projektioita ja arvonkieltoa ap:n aloitus onkaan herättänyt.

[/quote]

Luepa ap:n avaus uudestaan. Hän käytti niin provosoivaa tyyliä, etten ihmettele, että monet vastasivat torjuvasti jne. Itse ainakin muistin liikuttavan muiston lapsemme syntymästä, kuinka yhdessä mieheni kanssa olimme silmät kyynelissä liikutuksesta ja onnesta ja vietimme kolmistaan ihanat tunnit vauvaamme katsellen ja silitellen ja toisiamme kädestä pitäen. Varmaan monet vastaajatkin muistivat syntymän jälkeiset herkät hetket. Ap:n avaus oli niin monta vastaleivottua isää syyllistävä ja mollaava, etten ihmettele näitä vastauksia joita tuli. Itse en muista mitä sain mieheltäni, taisi olla jotain kukkia ja suklaata. Mies ei loukaantuisi, etten muista. Muistan monta muuta paljon arvokkkaampaa asiaa miehestäni lapseni syntymän jälkeisestä ajasta <3

Vai että vielä kukkia.

Siinä oli ihan tarpeeksi, että oli ollut empaattinen ja mukana hengessä synnytyksessä ja miettinyt, että nyt jos lähtee ruokaa hakemaan niin stten se pullahtaa maailmaan sillä aikaa. 

Ei todellakaan ensimmäinen ajatus ollut, että nyt kukkakauppaan. Niin, varmaan pitäisi ollut olla tohtorikoulutettava, että tuon kukka-asian olisi tajunnut...

Luulet siis että kusipäisyys on koulutustasosta kiinni? Että insinööri/lääkäri/juristi on ilman  muuta ihana aviomies ja isä? Koulutettu mies ei hakkaa ja petä vaimoaan?

Ei kai sitä ihanaa lootuksenkukkaa enää samaksi tunnista. Voisi siinä äkillinen amnesia iskeä, ettei mitään vaimoa ikinä ole ollutkaan, ja jalat vievät poikain kanssa baariin.

Heh, joo, mun mieheni ihmetteli että kuka on tuo nainen joka on ilmestynyt hänen kotiinsa vauva kainalossa. :) Insinööri AMK ja fil. yo.

Oikeasti en muista sainko kukkapuskaa tms mieheltä, vauvat joutuivat teholle synnytyksen jälkeen ts. oli muuta mielessä silloin sekä miehellä että minulla. Kukkia saatiin kyllä ihan valtavasti muilta. Mieleenpainuvin kimppu oli sellainen jossa isoon kimppuun oli nauhalla liitetty kaksi pienempää samanlaista (saatiin kaksoset). :)

Ja siis yksi ja sama mies tuo insinööri AMK ja fil yo. ;)

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 09:57"]

Luulet siis että kusipäisyys on koulutustasosta kiinni? Että insinööri/lääkäri/juristi on ilman  muuta ihana aviomies ja isä? Koulutettu mies ei hakkaa ja petä vaimoaan?

[/quote]

Ihmettelin samaa!? :O Mun mieheni on av:n paljon paheksuma amisjuntti, mutta niin vaan muistaa mua aina synttäreinä, nimppareina, jouluna, äitienpäivänä ja toi kukkia, (ja suklaata, lukemista ja cokis zeroa :) ) mulle synnärille kun lapsemme oli syntynyt.

Onhan näitä. Synnytin väärään aikaan ja vääränä päivänä. Kamala kiire oli synnytyksen jälkeen syömään, kun oli niin kova nälkä. Söi minunkin synnytyssaliin tuodut ruokani. Sanallakaan ei sanonut, miten kovan urakan tein. Sekin olisi jo riittänyt. Ystäväni toi sairaalaan yllätyksenä kukkakimpun. Ja tämä tarina on valitettavasti tosi.

No mun mies on DI eikä tuonut mitään kukkia tai muita sairaalaan. En pidä leikkokukista, minusta on silkkaa rahantuhlausta ostaa monen kympin rehut muutamaksi päiväksi maljakkoon. Kesällä keräilen itse ulkoa kukkia ja kasveja maljakkoon mutta kaupasta en ostaisi.