Lue keskustelun säännöt.
Suomalaista terveydenhuoltoa parhaimmillaan
23.10.2013 |
Tätä se on, potilaan henkisen puolen huomioiminen suomalaisessa terveydenhuollossa. En tietenkään tarkoita, että aina toimitaan näin, mutta ikävä kyllä tämä ei varmasti ole mikään yksittäinen raju poikkeuskaan.
Ja kuinka paljon sitä tapahtuukaan, kun ihminen huutaa tuskissaan, että lopettakaa, mutta ei lopeteta. Sellaisetkin tilanteet menevät varmaan samalla tavalla tuon potilaslain kanssa ristiin.
Sydän hakkasi ja tuli hiki pintaan pelkästään kun luin tuon jutun.
Kommentit (156)
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:02"]
Mä olen ollut sekä Ranskan että Ruotsin ja molemmissa maissa olen kohdannut lääkärit, joista toinen piikitti yhtäkkiä ilman mitään sanomista jotain helevetin antibioottia muhun ja toisessa maassa näin jälkeenpäin ajateltuna ei lainkaan asiallisesti selvitetty vatsakivun syytä.
Että osataan sitä muuallakin.
parasta hoitoa sain Virossa, antoivat ja tutkivat kaiken, mitä halusin.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:50"]
Kyllä täällä yritetään viimeiseen asti pitää kiinni suomalaisen terveydenhoidon sädekehästä. Välittämättä laista tai ihmisarvosta, jankaten resursseista tai siitä miten tilanne on melkeinpä asiakkaan itsensä vika. Epäempaattinen suhtautuminen sivuutetaan järjestelmällisesti.
[/quote]
Samaa mieltä ja olisivat itse oikeasti edes olleet jonkin toisen maan terveydenhuollon piirissä.
[/quote]
[/quote]
Suomessa olisít saanut buranaa joka sairauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:03"]
Muuten hyvä kommentti, mutta resursseista ei tässä ketjussa ole juuri puhuttu? vai oonko missanut jotain.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:50"]
Kyllä täällä yritetään viimeiseen asti pitää kiinni suomalaisen terveydenhoidon sädekehästä. Välittämättä laista tai ihmisarvosta, jankaten resursseista tai siitä miten tilanne on melkeinpä asiakkaan itsensä vika. Epäempaattinen suhtautuminen sivuutetaan järjestelmällisesti.
[/quote]
[/quote]
En muista onko käytetty resurssi-sanaa mutta on puhuttu siitä miten toimenpiteen peruuttaminen olisi haaskaamista. Eli housut alas vaan ja hommiin.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:08"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:03"]
Muuten hyvä kommentti, mutta resursseista ei tässä ketjussa ole juuri puhuttu? vai oonko missanut jotain.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:50"]
Kyllä täällä yritetään viimeiseen asti pitää kiinni suomalaisen terveydenhoidon sädekehästä. Välittämättä laista tai ihmisarvosta, jankaten resursseista tai siitä miten tilanne on melkeinpä asiakkaan itsensä vika. Epäempaattinen suhtautuminen sivuutetaan järjestelmällisesti.
[/quote]
[/quote]
En muista onko käytetty resurssi-sanaa mutta on puhuttu siitä miten toimenpiteen peruuttaminen olisi haaskaamista. Eli housut alas vaan ja hommiin.
[/quote]
Hyi helvetti,mitä touhua. Leikkaus tehdään halusit tai et,me kun ei resursseja hukata sinun vuoksi.
Hei, anteeksi en vastannut kysymyksiisi, kun ajattelin, että pääasia oli tuo vastointahtoa hoitaminen.
Tässä tulevat:
Puuduttivatko sentään? Puuduttivat.
Entäs jos olisit vaatinut puudutusta mutta olisivat kieltäytyneet? -Olin 11-vuotias hyvin kiltti tyttö, en ehkä olisi ymmärtänyt vaatia. En edes tiennyt tuota ennen, mikä puudutus on.
Entäs jos olisit sanonut hammaslääkärille, että et suostu hampaanpoistoon jos eivät puuduta ja lääkäri olisi vastannut, että mene sitten helvettiin täältä tuhlaamasta meidän aikaamme? -Sanoin kyllä, että en halua hampaanpoistoa ja itkin. Puudutus -asia, vrt edellä. Ehkä olisin helpottunut, jos lääkäri olisi pyytänyt minua poistumaan, koska en tosiaan halunnut hampaanpoistoa. Lapsena ei niin ajattele seurauksia, vaan elää siinä pelossa.
Jos olisit kysynyt mikseivät puuduta, lääkäri ei olisi vastannut mitään. -En tiedä, vrt aikaisempi kommentti puuduttamisesta. Puudutus ei ollut se varsinainen issue tuolloin.
Olisitko silloinkin ollut tyytyväinen heidän toimintaansa? En ollut silloin tyytyväinen, kun hammas väkisin poistettiin mutta myöhemmin sen ymmärsin ja olin iloinen, kun koko viikonlopun jatkunut HELVETILLINEN särky loppui.
Mutta niinpä, kun vastentahtoani toimivat, taidanpa hakea nuo minulle kuuluvat korvaukset. Julkaisen sitten täällä ja Iltasanomisaa, miten kävi.
[/quote]
[/quote]
Et vastannut kysymyksiini. Mitäs jos hammaslääkäri olisi kieltäytynyt puuduttamasta ilman mitään syytä? Olisitko silti tyytyväinen?
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:53"]
Aloittajalle ja muille kaikkitietäville kauhistujille: VMP
[/quote]
Ikävä kyllä tässä ei ollut minulle mitään uutta ja siinä mielessä "kauhisteltavaa". Olen vain iloinen, että tällainen juttu tuli kerrankin julkisuuteen.
Olisi kiva tietää, moniko näistä tapauksen vähättelijöistä on itse alalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Empatiasta. Muistelen edelleen vaikeisiin sairauksiin kuolleita potilaitani, he olivat uskomattomia taistelussaan, niin rohkeita eivätkä vaatineet mitään, koskaan. Olisinko voinut auttaa enemmän? Olen huolissani omapotilasperheistäni, jotka kamppailevat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, kun molemmat ovat työttömiä ja talo ei mene kaupaksi. Koen suurta myötätuntoa ja surua niiden about 20 -vuotiaden nuorten miesten vuoksi, joita isät on hakannneet koko heidän lapsuuden ajan. Yritämme yhdessä katsoa eteenpäin ja kerätä luottamusta muihin ihmisiin. Tunnen kuinka voimaton olen, kun nainen saa neljännen keskenmenonsa, sitä ei voi järjellä selittää. Yli 80-vuotiaiden huutolaismummojen tarinat vetävät minut mykäksi ja olen sanonut kaikille heille, että minä huolehdin Sinusta, jätä soittopyyntö aina, kun siltä tuntuu. Yritän helpottaa 60-vuotiaan naisen tuskaa, kun hän suree miehensä impotenssia, johon tämä ei halua hakea apua. Pyydän muistihäiriöisen potilaan omaishoitajan vastaanotolleni yksin kertomaan, miten hän oikein jaksaa vai jaksaako. Kuuntelen yh-isän tarinaa äitiä kaipaavasta pikkupojastaan. Aistin epäonnistumisen ja katkeruuden.
Paras ja pahin on henkilökohtaista, joten se jääköön tässä kertomatta. Minä olen kuitenkin aina saamapuolella.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:57"]
Työskentelen julkisella puolella ja ostamme hyvin paljon palveluita yksityiseltä puolelta. Potilasvetoisesti laadimme hoitosuunnitelmia ja hoidamme potilaan elämänmittaista taivallusta hänen kaikki sairaudet mahdollisimman hyvin huomioon ottaen, kun taas yksityispuoli antaa meille asiantuntemuksensa yksittäisiin potilaan ongelmiin puuttumatta kokonaisvaltaiseen hoitoon. Tämä vaikuttaa toimivalta systeemiltä ja potilaatkin vaikuttavat tyytyväisiltä, koska eivät ole jaloillaan äänestäneet (vapaa liikkuvuus jo kunnassa käytössä).
[/quote]
Liturgiaa, jossa ei oteta sanallakaan kantaa empatiaan. Siitä tässä on mm. kysymys.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:24"]
Empatiasta. Muistelen edelleen vaikeisiin sairauksiin kuolleita potilaitani, he olivat uskomattomia taistelussaan, niin rohkeita eivätkä vaatineet mitään, koskaan. Olisinko voinut auttaa enemmän? Olen huolissani omapotilasperheistäni, jotka kamppailevat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, kun molemmat ovat työttömiä ja talo ei mene kaupaksi. Koen suurta myötätuntoa ja surua niiden about 20 -vuotiaden nuorten miesten vuoksi, joita isät on hakannneet koko heidän lapsuuden ajan. Yritämme yhdessä katsoa eteenpäin ja kerätä luottamusta muihin ihmisiin. Tunnen kuinka voimaton olen, kun nainen saa neljännen keskenmenonsa, sitä ei voi järjellä selittää. Yli 80-vuotiaiden huutolaismummojen tarinat vetävät minut mykäksi ja olen sanonut kaikille heille, että minä huolehdin Sinusta, jätä soittopyyntö aina, kun siltä tuntuu. Yritän helpottaa 60-vuotiaan naisen tuskaa, kun hän suree miehensä impotenssia, johon tämä ei halua hakea apua. Pyydän muistihäiriöisen potilaan omaishoitajan vastaanotolleni yksin kertomaan, miten hän oikein jaksaa vai jaksaako. Kuuntelen yh-isän tarinaa äitiä kaipaavasta pikkupojastaan. Aistin epäonnistumisen ja katkeruuden.
Paras ja pahin on henkilökohtaista, joten se jääköön tässä kertomatta. Minä olen kuitenkin aina saamapuolella.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:57"]
Työskentelen julkisella puolella ja ostamme hyvin paljon palveluita yksityiseltä puolelta. Potilasvetoisesti laadimme hoitosuunnitelmia ja hoidamme potilaan elämänmittaista taivallusta hänen kaikki sairaudet mahdollisimman hyvin huomioon ottaen, kun taas yksityispuoli antaa meille asiantuntemuksensa yksittäisiin potilaan ongelmiin puuttumatta kokonaisvaltaiseen hoitoon. Tämä vaikuttaa toimivalta systeemiltä ja potilaatkin vaikuttavat tyytyväisiltä, koska eivät ole jaloillaan äänestäneet (vapaa liikkuvuus jo kunnassa käytössä).
[/quote]
Liturgiaa, jossa ei oteta sanallakaan kantaa empatiaan. Siitä tässä on mm. kysymys.
[/quote]
[/quote]
Kaunis tarina, ei muuta. On hyvää ja asiallista terveydenhoitohenkilökuntaa, tottakai, mutta on myös surkeaa paljon ja eivät sovi alalle ollenkaan. Suomessa ei oikein ystävällisyys, empatia ja ihmisyyden kunnioittaminen ole vahvinta alaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:11"]
Hei, anteeksi en vastannut kysymyksiisi, kun ajattelin, että pääasia oli tuo vastointahtoa hoitaminen.
Tässä tulevat:
Puuduttivatko sentään? Puuduttivat.
Entäs jos olisit vaatinut puudutusta mutta olisivat kieltäytyneet? -Olin 11-vuotias hyvin kiltti tyttö, en ehkä olisi ymmärtänyt vaatia. En edes tiennyt tuota ennen, mikä puudutus on.
Entäs jos olisit sanonut hammaslääkärille, että et suostu hampaanpoistoon jos eivät puuduta ja lääkäri olisi vastannut, että mene sitten helvettiin täältä tuhlaamasta meidän aikaamme? -Sanoin kyllä, että en halua hampaanpoistoa ja itkin. Puudutus -asia, vrt edellä. Ehkä olisin helpottunut, jos lääkäri olisi pyytänyt minua poistumaan, koska en tosiaan halunnut hampaanpoistoa. Lapsena ei niin ajattele seurauksia, vaan elää siinä pelossa.
Jos olisit kysynyt mikseivät puuduta, lääkäri ei olisi vastannut mitään. -En tiedä, vrt aikaisempi kommentti puuduttamisesta. Puudutus ei ollut se varsinainen issue tuolloin.
Olisitko silloinkin ollut tyytyväinen heidän toimintaansa? En ollut silloin tyytyväinen, kun hammas väkisin poistettiin mutta myöhemmin sen ymmärsin ja olin iloinen, kun koko viikonlopun jatkunut HELVETILLINEN särky loppui.
Mutta niinpä, kun vastentahtoani toimivat, taidanpa hakea nuo minulle kuuluvat korvaukset. Julkaisen sitten täällä ja Iltasanomisaa, miten kävi.
[/quote]
Raukkamaista kiemurtelua, väistelemistä ja tahallista tyhmäksi heittäytymistä. en ala jankkaamaan. Jos vihaat ajattelemista ja asettumista toisen saappaisiin, niin en ala pakottamaan.
Itselläni ollut myös leikkaussaliin mennessäni hyvin erikoinen kokemus hoitajasta. Minulla on perussairaus, joka ei liity mitenkäänkään ko. leikkaukseen eikä sen syyhyn. Olen ollut hoidettavana samassa sairaalassa asiasta, ja tiedoistani näkee, että perussairauteni on hoidossa eikä siihen liity mitään ongelmia. Leikkauksen syyn takia olin ollut jo yön sairaalassa, ja aiemmin hoidossa siellä, kaikki ok. Täysin yllätten, kun olin saanut jo rauhoittavan lääkkeen ja mut oli viety leikkaussalin eteen sängyssä odottamaan vuoroani, alkoi siellä ollut hoitaja jankuttaa minulle, että kun sulla on tämä sairaus xxx, niin mitä huumeita olet käyttänyt, ja oletko nyt ottanut jotain huumeita! Hän oli siis nähnyt tiedoistani sairauteni, vetänyt omat johtopäätöksenä lukematta tarkemmin, ja alkoi uteliaana kysellä asiasta rauhoitetulta ihmiseltä juuri ennen leikkausta oikein topakkana, naama yläpuolellani! Vastasin jotain, että tämä ei varmaan ole sun asiasi, olen ollut täällä jo vuorokauden ja sä alat kysellä tällaista leikkaussalin ovella. Eukko vaan jankkasi intona. Vaikka olin sekaisin esilääkkeestä, tuli todella paha mieli, hänen oletuksensa oli todella asiaton eikä sairauteni ollut muullekaan henkilökunnalle ongelma, ja tämä läski tomerana kädet lanteilla vaan halusi tyydyttää uteliaisuuttaan, kun olin melkein tiedottomassa tilassa. Muistan nukahtaneeni kyyneleet valuen.
Kerroin tapauksesta jälkeenpäin sairaalassa, mutta en tehnyt varsinaista valitusta.Musta ihan törkeää ja asiatonta alkaa tuollaisessa tilanteessa tehdä jotain omaa ristikuulustelua omien kuvitelmien takia, nöyryyttää ihmistä joka on muutenkin peloissaan leikkauksen takia ja lääkitty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei!
Kiitos Sinulle, minä kirjoitin tuon tarinan, joka on kuitenkin totta. Ainakin omin silmin nähtynä, oma totuuteni. Potilaani voivat tietenkin olla toista mieltä. Mutta tuon "tarinani" takia viihdyn kovasti työssäni, julkisella puolella, terveyskeskuksessa. Tunnen tekeväni tärkeää työtä, minulla on osaavat, ihanat ammattilaiset tiimissäni. Olen "bongannut" hyvin vakavia sairauksia potilaillani, jotka on saatu hyvin hoidettua. Olen myös tehnyt virheitä ja pyytänyt niitä anteeksi.
Olen joskus lopenväsynyt, mutta saan levolla ja urheilulla energiani takaisin. Minulle riittää se, että omapotilaani kiittävät saamastaan kohtelusta ja vastaanottoajat täyttyvät aamusta iltaan, päivästä toiseen. Ainakin joku kokee työni tarpeelliseksi. Jos aistin pettymystä itseäni kohtaan, kysyn aina, mikä on vialla. Olen itkenyt -ja nauranut potilaideni kanssa.
Alalla kuin alalla on "vääränlaisia" ihmisiä, terveydenhuolto on suuri työllistäjä. Toisaalta, toiset tykkäävät äideistä, toiset tyttäristä. Joku kehuu jotain lääkäriä, jota toinen taas ei voi sietää. Sanoisin, että sellainen ammattikunta kuin kansakin, suomalainen.
kysymys.
[/quote]
[/quote]
Kaunis tarina, ei muuta. On hyvää ja asiallista terveydenhoitohenkilökuntaa, tottakai, mutta on myös surkeaa paljon ja eivät sovi alalle ollenkaan. Suomessa ei oikein ystävällisyys, empatia ja ihmisyyden kunnioittaminen ole vahvinta alaa.
[/quote]
Mä vasta nyt heräsin, tämän ketjun myötä ajattelemaan, että voisin saada tuosta taannoisesta kokemuksesta korvauksia! Olen aina ollut innovatiivinen rahanhankinnassa. Tämä kyllä voittaa faijan bensakortilla kavereille tankkaamisen.
[/quote]
Raukkamaista kiemurtelua, väistelemistä ja tahallista tyhmäksi heittäytymistä. en ala jankkaamaan. Jos vihaat ajattelemista ja asettumista toisen saappaisiin, niin en ala pakottamaan.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:49"]
Hei!
Kiitos Sinulle, minä kirjoitin tuon tarinan, joka on kuitenkin totta. Ainakin omin silmin nähtynä, oma totuuteni. Potilaani voivat tietenkin olla toista mieltä. Mutta tuon "tarinani" takia viihdyn kovasti työssäni, julkisella puolella, terveyskeskuksessa. Tunnen tekeväni tärkeää työtä, minulla on osaavat, ihanat ammattilaiset tiimissäni. Olen "bongannut" hyvin vakavia sairauksia potilaillani, jotka on saatu hyvin hoidettua. Olen myös tehnyt virheitä ja pyytänyt niitä anteeksi.
Olen joskus lopenväsynyt, mutta saan levolla ja urheilulla energiani takaisin. Minulle riittää se, että omapotilaani kiittävät saamastaan kohtelusta ja vastaanottoajat täyttyvät aamusta iltaan, päivästä toiseen. Ainakin joku kokee työni tarpeelliseksi. Jos aistin pettymystä itseäni kohtaan, kysyn aina, mikä on vialla. Olen itkenyt -ja nauranut potilaideni kanssa.
Alalla kuin alalla on "vääränlaisia" ihmisiä, terveydenhuolto on suuri työllistäjä. Toisaalta, toiset tykkäävät äideistä, toiset tyttäristä. Joku kehuu jotain lääkäriä, jota toinen taas ei voi sietää. Sanoisin, että sellainen ammattikunta kuin kansakin, suomalainen.
kysymys.
[/quote]
Kukaan ei varmastikaan tässä epäile sitä, etteikö juuri sinulla olisi empatiaa ja ammattimaista suhtautumista. Tässäkin keskustelussa on todettu, että on myös aivan huippuja hoitoalan ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 23:54"]
Mä vasta nyt heräsin, tämän ketjun myötä ajattelemaan, että voisin saada tuosta taannoisesta kokemuksesta korvauksia! Olen aina ollut innovatiivinen rahanhankinnassa. Tämä kyllä voittaa faijan bensakortilla kavereille tankkaamisen.
[/quote]
Sun mielestä tämä ilmeisesti on vaan hauskaa, mutta voitko ymmärtää, että epäasiallisesti kohdelluille ihmisille voi aivan oikeasti tulla elämää haittaavia traumoja. Myös niistä lapsuuden kokemuksista, kiva jos sulle ei ole tullut. Mulle esim. on tehty lapsena alapäähän väkisin kajoavia toimenpiteitä jotka saivat mut elämään pelossa lapsuudessa joka ikinen päivä, koskaan en ollut ahdistuksesta täysin vapaa koska vaan pelkäsin joudunko vielä samaan kidutukseen. Ja ei, en sano että olisi pitänyt jättää hoitamatta. Sen sijaan rauhoittaminen niin ettei tarvitsisi joka solullaan nauttia operaatiosta olisi ollut aivan paikallaan, ja sillä olisi voinut olla erittäin suuria vaikutuksia henkiseen hyvinvointiini.
Olin joskus luennolla, jossa kerrottiin seksuaalisen hyväksikäytön aiheuttamasta post-traumaattisesta stressioireyhtymästä ja pakko sanoa, että tuli pala kurkkuun kun tunnistin itseni siitä vähän liian hyvin. Eivät nuo asiat niin hirveän heko-heko-hauskoja ole eikä asiallisen suhtautumisen korostaminen ole mitään turhaa lässytystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä linkin "uusimmat ratkaisut" takana on tarkemmin tuosta tapauksesta, sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan näkökulmasta ja myös se miksi oikeusasiamiehen kanta on mikä on.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/ratkaisut/paatokset.htx
Tuollakin kyllä näkyy se miten väkivalta ja väkisin tekeminen on niin hyväksyttyä. Potilaan pitäminen väkisin kiinni on "auttamista hyvän puudutusasennon pitämisessä" jne. Se se juuri on, kun ei tuolla hoitopuolella nähdä tuota väkisin tekemistä ongelmana.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 20:18"]
Tässä tapauksessa potilas on varmasti dementoitunut vanhus, jonka omaiset ovat nostaneet asiasta haloon. Nämä on niin nähty terveydenhuollossa. Sitten toisaalta olisi itketty, kun mitään ei olisi tehty ja hoitoa ei olisi saatu ajoissa.
[/quote]
No jos kyseessä on ollut dementoitunut vanhus, tai joku muu joka saattaa käyttäytyä arvaamattomasti tai pelätä kohtuuttoman paljon toimenpidettä, niin hänen kohtelunsa nousee entistäkin tärkeämmäksi asiaksi.
Hyvällä esilääkityksellä ja inhimillisellä toiminnalla pääsee pitkälle.
Hoitamattako olisi pitänyt jättää, jos ihminen noiden toimenpiteiden jälkeen voi elää vaivattomampaa elämää?
Kenen toimesta hoitoon on hakeuduttu, jos hoitoa ei kerta halutakaan? Ikäväähän se on, jos vaikka vanhainkodin hoitsut toimittaa kipuilevan vanhuksen saamaan apua. Voiko ihmisellä olla itsemääräämisoikeus, jos hän ihan oikeasti ymmärrä, mikä hänelle on parhaaksi? Voiko esim. hoitotestamentilla estää sen, että itselle ei saa tehdä mitään toimenpiteitä eikä lääkäriin saa viedä missään tapauksessa?
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 10:21"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 20:18"]
Tässä tapauksessa potilas on varmasti dementoitunut vanhus, jonka omaiset ovat nostaneet asiasta haloon. Nämä on niin nähty terveydenhuollossa. Sitten toisaalta olisi itketty, kun mitään ei olisi tehty ja hoitoa ei olisi saatu ajoissa.
[/quote]
No jos kyseessä on ollut dementoitunut vanhus, tai joku muu joka saattaa käyttäytyä arvaamattomasti tai pelätä kohtuuttoman paljon toimenpidettä, niin hänen kohtelunsa nousee entistäkin tärkeämmäksi asiaksi.
Hyvällä esilääkityksellä ja inhimillisellä toiminnalla pääsee pitkälle.
[/quote]
Hyvä pointti. Aika monella näyttä olevan se ajatus, että dementoituneet vanhukset nyt ovat sellaista ihmisroskaa jonka tunteista ei tarvitse välittää. Kun ei ne pysty kuitenkaan puolustautumaan, niin onhan se ihan ok murjota niitä vähäsen. Olisiko toinen ääni kellossa jos tämä potilas olisi ollut Timo Soini tai Jyrki Katainen?
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 09:53"]
Täällä linkin "uusimmat ratkaisut" takana on tarkemmin tuosta tapauksesta, sekä hoitohenkilökunnan että asiakkaan näkökulmasta ja myös se miksi oikeusasiamiehen kanta on mikä on.
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/ratkaisut/paatokset.htx
Tuollakin kyllä näkyy se miten väkivalta ja väkisin tekeminen on niin hyväksyttyä. Potilaan pitäminen väkisin kiinni on "auttamista hyvän puudutusasennon pitämisessä" jne. Se se juuri on, kun ei tuolla hoitopuolella nähdä tuota väkisin tekemistä ongelmana.
ap
[/quote]
Kyseessä ei tuon asiakirjan perusteella vaikuta olevan dementoitunut vanhus tai edes vanhus tai lapsi. Vaikuttaa aivan tavalliselta naiselta. Sitäkin voi kysyä, että eikö olisi voitu kokeilla ultraäänimurskaushoitoa ensin. Kyseessä ei ollut henkeä uhkaava tilanne. Miksi näiden lääkäreiden piti valita juuri se hoitovaihtoehto joka ilmeisesti oli potilaalle henkisesti raskas. Jos kyseessä oli rahansäästö, millä nykyään usein perustellaan ihmisten nöyryyttämistä, niin tuleeko se nyt sitten halvaksi jos tämä kyseinen potilas sai tästä traumoja ja ties vaikka joutuisi pitkälle sairaslomalle, pahimmassa tapauksessa työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitten on näiden lääkäreiden ja hoitajien hyvä ilkkua nimettöminä netissä heikompaa ainesta, pilkata uhreja jotka he ovat itse luoneet.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 21:09"]
Ihanko täällä ap ja juristit ovat sitä mieltä, että dementoitunut vanhus, joka makaa sateessa kadulla lonkkamurtuneena naama verisenä ja kieltäytyy huutaen ja itkien lähtemästä hoitoon, tulee jättää itsemäärämisoikeuden nimissä niille sijoilleen? Läheskään kaikilla ei omaisia ole parempaa mielipidettä ilmaisemassa. On myös lukuisia omaisa, jotka oikein odottavat, että mummosta aika jättää ja mielipiteet ovat sitä luokkaa.
Onneksi meillä terveydenhuollossa on vielä vastuunsa tuntevia ihmisiä.
Muistatteko muuten oikeuasiamiehen päätöksen siitä rehtorista, joka oli käskenyt oppilasta kirjoittaman tupakan haitoista? Olisikohan tämä nuhtelu nyt samaa tasoa, jos tietäisi oikeat yksityiskohdat?
[/quote]
No vastahan ap.n tyyliin nostettiin juttu, kun mäkkärin myyjätytöt eivät olleet yhtäkkiä muuttuneet sairaanhoitajiksi ja hoitaneet vanhusta.
Mun mielestä vastustelevat dementit, mielenterveyspotilaat ja juopot vois jättää hoitamatta. Tulisi luonnollista poistumaa nopeammin.
Vitutti itse odottaa leikkuriin pääsyä tuntikausia, kun tuli näitä vastustelevia riehujia ambulanssilla ja menivät eteen sen takia, että olivat niin huumeissan ja sekaisin ja tappelivat vastaan. Heistä ei ole mitään hyötyä yhteiskunnalle, vain rahanmenoa.
Olisi iltasanomien jutun tapauskin jätetty hoitamatta, niin omaiset olisivat varmaan olleet tyytyväisiä. Ainakin se olisi ollut, joka olisi päässyt leikkuriin aiemmin.
Minua ainakin vitutti odottaa, kun tunnin välein ilmoitettiin, että leikkaus siirtyy, kun tulee kiireellisempiä. Ja kyllä kuulin ea.n oven läpi, kun juoppoja tuotiin mölisten ja tapellen sisään väkisin leikattavaksi. Olisivat joutaneet heittämään ulos vain sellaiset, jotka ei hoitoa halua.
Muuten hyvä kommentti, mutta resursseista ei tässä ketjussa ole juuri puhuttu? vai oonko missanut jotain.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 22:50"]
Kyllä täällä yritetään viimeiseen asti pitää kiinni suomalaisen terveydenhoidon sädekehästä. Välittämättä laista tai ihmisarvosta, jankaten resursseista tai siitä miten tilanne on melkeinpä asiakkaan itsensä vika. Epäempaattinen suhtautuminen sivuutetaan järjestelmällisesti.
[/quote]