Mitä järkeä koulunkäynnissä on?
Tosiasia on, että suurin osa suomalaisista ei osaa kuin murto-osan niistä asioista, joita on koulussa opiskellut. Suurin osa ei hallitse edes perusasioita fysiikasta, kemiasta, biologiasta jne. Ruotsiakin on opiskeltu 3-6 vuotta ja vain pieni osa suomenkielisistä osaa sitä edes välttävästi.
Tietenkään peruskoulun ensisijainen tehtävä EI OLE opettaminen vaan sosiaalistaminen yhteiskunnan jäseneksi. Koulujärjestelmä syntyi, koska aikuiset alkoivat työskennellä kodin ulkopuolella. Tarvittiin siis alaikäisille jokin hoitopaikka.
Tulevaisuudessa yhä useampi tekee etätöitä ja internet mahdollistaa etäopiskelun entistä paremmin.
Onko nykyisen koulujärjestelmän säilyttämisessä mielestänne järkeä? Entä onko kaikkien pakko opiskella kaikkia aineita yhtä paljon vai voisiko valita itse?
Kommentit (27)
Mutta mistä tiedät etukäteen mitä lapsesi tulee tarvitsemaan tulevaisuudessa, ja mikä on turhaa juuri hänelle?
Mitä oikein olet koko kouluajan tehnyt, jos päähäsi on jäänyt vain murto-osa asioista? Kyllähän nyt suurin osa osaa ja oppii koulussa opetettavat asiat ihan hyvin.
Minä kysyisin aapeeltä, että eikä hön sitten halua lastensa sosiaalistuvan? Eikö hän halua lastensa tuntevan itsensä osaksi yhteiskuntaa sen sijasta, että olisivat syrjässä siitä ja eikö hän halua heidän tuntevan yhteiskuntaa itselleen hyödylliseksi n sijasta, että kokisivat sen vain ottavan ja rajoittavan? Eikö hän halua, että hänen lapsensa tietävät, miten yhteiskunta toimii ja miten sen sääntöjen ydintä voi noudattaa niin, että silti samalla säilyttää oman minuutensa ja erityisyytensä. Miksi sosiaalistamnen hänen mielestään on paha asia?
koulujärjestelmää ei muuten luotu Suomessa työssäkäyntiä varten, vaan kansallisuudaatetts varten. 1800-luvun puoliväliin asti koulu oli vain yksilöä ja sukua ja heidän virkamenestystään varten, 1860-luvulla alettiin ajatella, että kaikki pitää koouluttaa, koska niin saadaan parempi ja vauraampi Suomi ja sen Kansa.
MIhin tarvitaan peruskoulua??? Se on tasa-arvon lähtökohta. Eikä tasa-arvo siit'ä huolimatta toteudu. Miltähän näyttäisi jos lasten lähtökohdat olisivat pelkästään heidän vanhempiensa kapasiteetin varassa...? Aika moni lapsi syrjäytyisi ihan syntymälahjana eikä koskaan saisi mitään mahdollisuuksia, kuten maailmalla nähdään. Tää on tätä pullamössökehitystä. Kun ei tiedä mitä oli ennen ja on oppinut pitämään vaivalla rakennettuja yhteisiä etuja itsestäänselvyytenä, ne on valmis heittämään romukoppaan jonkun "paremman" tieltä. Suksi johonkin kehitysmaahan katsomaan kuinka mukavasti lapsilla menee, sellaiseen jossa vanhemmat voi ihan itse päättää lapsensa tulevaisuuden alusta loppuun. Peruskoulu sivistää tasapuolisesti kaikkia, antaa valmiuksia. ja näin myös suojelee lapsia vaikkeivät heidän vanhempansa siihen kykenis.
Ap tai miksei muutkin, kertokaahan mikä siinä peruskoulussa oli turhaa? Itse en nyt keksi yhtään turhaa osa-aluetta mitä on tullut opiskeltua!
Yksi, mitä nykyiseen koulujärjestelmään olisi lisättävä, on liikunta. Eli sitä peruskoulussa 5-10tuntia(mieluiten 10) viikossa. Eikä tämä pahitteeksi olisi toisen asteen koulutuksessakaan.
Fakta on se, että yli puolet lapsista ja nuorista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän ja vapaa-ajan maksutonkaan liikuntaharrasteiden tarjonta ei tähän oikein auta. Sillä nämä vähän liikkuvat lapset saavat usein jo kotoa arvomaailman, jossa liikuntaan ei kannusteta ja niin tuollaiseen toimintaan ohjautuvat jo valmiiksi himoliikkuvat lapset.
Ja liikunnan tärkeyden ero muihin taito- ja taideaineisiin on, että se on ravinnon ja unen ohella ihmisen perustarve ja terveyden peruspilari. Myös työelämässä jaksamiseen sillä on suuri merkitys, jota muilla taito- ja taideaineilla ei ole.
Mielelläni luen kommentteja sekä koulunkäynnin puolesta että vastaan. Selvää on, että koulujärjestelmässä on todella paljon hyvää. Monet lapset elävät olosuhteissa, joissa kotona saatu hoito ja kasvatus ei missään tapauksessa ole riittävää. Tällöin koulusta voi olla valtavasti hyötyä.
Huonoja puolia koulujärjestelmässä on myös. Osalle porukasta opetustahti on liian hidas ja he kyllästyvät. Osa taas tarvitsisi tukiopetusta. Osa haluaisi opiskella enemmän matematiikkaa, osa enemmän historiaa. Huono puoli on myös se, että koulussa on paljon istumista ja kuuntelemista, mutta liian vähän fyysistä työtä, itse tekemistä ja kokeilemalla oppimista.
Yhteiskunnan tasolla koulujärjestelmässä on varmasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Yksilötasolla tilanne voi olla toinen (esim. erittäin lahjakkaalle lapselle koulunkäynti voi olla pelkkä hidaste).
- ap