Lue keskustelun säännöt.
Mitä järkeä koulunkäynnissä on?
19.10.2013 |
Tosiasia on, että suurin osa suomalaisista ei osaa kuin murto-osan niistä asioista, joita on koulussa opiskellut. Suurin osa ei hallitse edes perusasioita fysiikasta, kemiasta, biologiasta jne. Ruotsiakin on opiskeltu 3-6 vuotta ja vain pieni osa suomenkielisistä osaa sitä edes välttävästi.
Tietenkään peruskoulun ensisijainen tehtävä EI OLE opettaminen vaan sosiaalistaminen yhteiskunnan jäseneksi. Koulujärjestelmä syntyi, koska aikuiset alkoivat työskennellä kodin ulkopuolella. Tarvittiin siis alaikäisille jokin hoitopaikka.
Tulevaisuudessa yhä useampi tekee etätöitä ja internet mahdollistaa etäopiskelun entistä paremmin.
Onko nykyisen koulujärjestelmän säilyttämisessä mielestänne järkeä? Entä onko kaikkien pakko opiskella kaikkia aineita yhtä paljon vai voisiko valita itse?
Kommentit (27)
Kuule, koulut perustettiin monissa maissa juuri päivähoitopaikoiksi. Eli haluttiin lapset vetelehtimästä pois kaduilta kristillisen ja oikeamielisen kasvatuksen piiriin. Toki tavoitteena oli muutakin, mutta tuo päivähoitoaspekti oli ihan todellinen. Tämä erityisesti tehdaspaikkakunnilla.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:32"]
Ihanko tosissasi väität, ettei yksikään aikuinen työskennellyt kodin ulkopuolella ennen koulujärjestelmän kehitystä? Ensimmäiset kansakoulut eivät olleet mitään "hoitopaikkoja".
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nykymaailmassa koululla ei käytännössä ole mitään merkitystä niille, joilla on halu oppia. Mutta on varmasti niitäkin joille siitä jotain hyötyä on. Meillä on yläaste ollut aika tuskaa, nuoret kokevat koulunkäynnin todella turhauttavaksi, kun voisi opiskella jotain nykymaailmassa hyödyllistä, sen sijaan että opettelisi ulkoa jäkälälajeja ja muuta yhtä hyödyllistä.
Suurin ongelma on se, ettei oppilailla ole valinnanmahdollisuuksia, on todella tyhmää opettaa kaikille samoja asioita, samaan tahtiin ja samalla tavalla. Valtavaa resurssien hukkaamista. Feeniks-koulussa on ideaa ja se olisi hyvä lähtökohta kokonaan uudenlaisen koulujärjestelmän luomiselle. Mutta mitäpä sitä vanhaa systeemiä muuttamaan, kun näin on aina ennenkin tehty, niin tehdään vieläkin.
Monilla nykynuorilla on tietoa jo paljon enemmän kuin opettajillaan, heidän maailmankuvansa ja kielitaitonsa on parempi. Miten he voivat kunnioittaa opettajia opettajina? Nykykoulu on ajasta jäljessä sellaiset 30 vuotta. Miten opettajan voi toimia kukaan, joka ei osaa käyttää tietokonetta vähintäänkin tyydyttävästi? Opettajat ovat nykymaailmasta pihalla pahemmin kuin lumiukot ja niin ovat opetussuunnitelmatkin.
Meilläkin nuori, joka on kiinnostunut mm. fysiikasta, on opiskellut jo koko lukion fysiikan ja on siis ysillä. Netistä. Samoin meidän yläkoululaiset keskustelevat keskenään englanniksi ja valittavat kun enkunope puhuu "keppienglantia". Hyvinhän heillä koulussa menee, ei siinä mitään, mutta se on ihan täysin turhaa ajanhukkaa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 20:54"]
Minä kysyisin aapeeltä, että eikä hön sitten halua lastensa sosiaalistuvan? Eikö hän halua lastensa tuntevan itsensä osaksi yhteiskuntaa sen sijasta, että olisivat syrjässä siitä ja eikö hän halua heidän tuntevan yhteiskuntaa itselleen hyödylliseksi n sijasta, että kokisivat sen vain ottavan ja rajoittavan? Eikö hän halua, että hänen lapsensa tietävät, miten yhteiskunta toimii ja miten sen sääntöjen ydintä voi noudattaa niin, että silti samalla säilyttää oman minuutensa ja erityisyytensä. Miksi sosiaalistamnen hänen mielestään on paha asia?
koulujärjestelmää ei muuten luotu Suomessa työssäkäyntiä varten, vaan kansallisuudaatetts varten. 1800-luvun puoliväliin asti koulu oli vain yksilöä ja sukua ja heidän virkamenestystään varten, 1860-luvulla alettiin ajatella, että kaikki pitää koouluttaa, koska niin saadaan parempi ja vauraampi Suomi ja sen Kansa.
[/quote]
Tosi hyvin varmasti sosiaalistuu: oppii joko kiusaaja-kusipääksi tai katkeraksi kiusatuksi joka aika varmasti syrjäytyy... Valitettavasti tuo sosiaalistuminen ei välttämättä ilmene ollenkaan positiivisilla tavoilla vaikka niin halutaan kuvitella. Eikö perhe-elämä, vanhempien ja sisarusten kanssa tehtävät asiat sosiaalista lasta ollenkaan? Millaista se on jos ei siinä opi yhteiskunnasta mitään? Mitä ja miten yhteiskunnasta opitaan nimenomaan koulussa?
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:43"]
On ihanaa oppia uutta. Onnellinen lapsi on usein innokas oppimaan, utelias maailman suhteen. Jos osan unohtaakin, jokin osa jää maailmankuvaan ja mahdollistaa myös asian kertaamisen ja uudelleen opettelemisen tarvittaessa.
[/quote]
Kuitenkin koulu usein juuri romahduttaa lapsen luontaisen innostuksen oppia.
[/quote]
Ei toki koulu vaan murrosikä ja vanhempien kädettömyys lastensa kasvatuksessa juuri sinä myrskyisänä kautena, jolloin he eniten tarvitsisivat vanhempiensa tukea ja ohjausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:31"]
mikäs sitten olisi nykyisen koulujärjestelmän tilalle. ei se järjestelmän vika ole jos ei kiinnosta. istutaan kotona ja raavitaan mahaa niinkö
[/quote]
Aika mustavalkoinen ajattelu. Teinien äitinä seuraan juuri yläasteen opiskelua. Lasteni luokalta tipahtaa osa jo seiskalla, koska esim. fysiikka ja matematiikka ovat vaikeita, jos ei ole ihan luonnostaan hyvä oppimaan. saati sitten nämä, joita ei kiinnosta.
Mitä järkeä on koko ikäluokalle yrittää opettaa nippelitietoa, mitä he eivät opi ja ahdistuvat, kun eivät selviä niistä.
Hajanaista tietoa paljon ja nuoret eivät jaksa kiinnostua siitä, kun ei ole yhtymäkohtaa käytäntöön.
Koulutus nostaa elintasoa. Kuten yllä jo on sanottukin, niin kuka vain voi verrata Suomen tilannetta niihin maihin, missä on alhainen koulutustaso. Eikö useimmat mieluummin valitse tämän meidän elintason.
Eli meillä yksilö voi peruskoulun aloittaessaan tietää melkoisen varmasti, että kun tämän koulun tahkoaa läpi, niin ei pitäisi olla pelkoa siitä, että päätyy kadulle kerjäläiseksi. Kyllä minä sen varmuuden saamiseksi olen valmis survomaan omat lapsenikin peruskoulun läpi.
Tietty mitään sataprosenttisia takeita ei ole. Mutta kun tehdään jo mainittuja vertailuja eri maiden välillä, niin täällä peruskoulun maassa se kerjäläiseksi päätymisen todennäköisyys on minimaalisen pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän voisi olla vapaavalintaisuutta niin, että voisi keskittyä joihinkin aineisiin enemmän. Mutta sellainen voi vaatia enemmän rahaa? Lukiossa pitäisi mielestäni olla mahdollista käydä pakolliset kurssit hieman suppeammalta alalta.
mikäs sitten olisi nykyisen koulujärjestelmän tilalle. ei se järjestelmän vika ole jos ei kiinnosta. istutaan kotona ja raavitaan mahaa niinkö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko tosissasi väität, ettei yksikään aikuinen työskennellyt kodin ulkopuolella ennen koulujärjestelmän kehitystä? Ensimmäiset kansakoulut eivät olleet mitään "hoitopaikkoja".
Aihe kiinnostaa itseäni siitä syystä, että suunnitelmissamme olisi, etteivät meidän lapset menisi kouluun. Teemme etätöitä, matkustelemme, asumme välillä ulkomailla jne.
Etäopiskelun järjestäminen toki onnistuu meiltä. Oppikirjoja selaillessa vain alkoi mietityttää tämä aihe laajemminkin: mihin näitä kaikkia oppiaineita ja asioita tarvitaan? Miksi niitä opiskellaan, jos niitä ei koulun päätyttyä enää osaa eikä niitä tarvitsekaan missään?
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi muuttaa opetus yksilökeskeisemmäksi.... Esim. jääkiekkoilijat laskisivat lämärin nopeuksia . Ja bandäri tytöt idoleidensa peniksen tilavuutta jne.. :D
Olet täysin väärässä. Koulujärjestelmän yleistymistä haittasi se, että vahemmat eivät päästäneet lapsia kouluun, koska heidän työpanoksensa oli pois perheen elannosta.
Ja kyllä se yleissivistys on tärkeää, että edes jotain jäisi päähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän samoja olen miettinyt, koulussa on kuitenkin paljon turhaa. Ihanteellista olisi opettaa lasta kotona, mutta en tiedä menettääkö lapsi siinä jotain muutakin sosiaalisesti, kuin että välttyy kiusaamiselta.
Monet arvostavat tietoa ja oppimista ihan sinänsä, vaikka niistä ei olisi suoraa hyötyä. On mielekästä tutustua maailmaan perusteellisesti, ei vain siihen, mitäoma vanhempi sattuu pitämään tärkeänä. Koulussa myös on arvokkaita ja merkityksellisiä ihmissuhteita opettajiin ja toisiin opiskelijoihin.
Lisää valinnaisuutta, että saa opiskella sitä, mitä haluaa. Vähemmän pakollisia kursseja. Vasemman sieraimen tohtoreita on koulutettu jo tähänkin asti ihan liikaa.
Mielenkiintoista, miten monet haluavat sulkea itseltään monet jatko-opintotiet kaventamalla opintojaan. Harva edes tietää, mitä haluaa jatkossa opiskella. On siksi tärkeää opiskella mahdollisimman monia aineita. Ei se pää kesken lopu, vaikka välillä tuntuu, että juuri sitä nuoret pelkäävät.
On ihanaa oppia uutta. Onnellinen lapsi on usein innokas oppimaan, utelias maailman suhteen. Jos osan unohtaakin, jokin osa jää maailmankuvaan ja mahdollistaa myös asian kertaamisen ja uudelleen opettelemisen tarvittaessa.
[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 19:43"]
On ihanaa oppia uutta. Onnellinen lapsi on usein innokas oppimaan, utelias maailman suhteen. Jos osan unohtaakin, jokin osa jää maailmankuvaan ja mahdollistaa myös asian kertaamisen ja uudelleen opettelemisen tarvittaessa.
[/quote]
Kuitenkin koulu usein juuri romahduttaa lapsen luontaisen innostuksen oppia.
Vastaan nyt suomalaisen opettajan näkökulmasta. Yksi koulun tärkeimpiä tehtäviä on toki sosiaalistaminen, mutta en yhtään epäile ettei sitä ja opetusta voisi vanhempienkin toimesta hoitaa. Suomalaisen peruskoulun vahvuus on kuitenkin siinä, että kaikilla on perheistään ja asuinpaikastaan huolimatta osallistua perusopetukseen, jossa kaikille opetetaan pääpiirteissään samat asiat. Kaikille kaikki asiat eivät tietenkään jää samalla tavalla mieleen, mutta eikö ole hieno asia, että emme etukäteen päätä kuka tulee aikuisena hyötymään kemian osaamisesta ja kuka ruotsin kieliopista. Valinnaisuutta voidaan lisätä vain lisäämällä rahavirtoja, mutta peruskoulussa on tarkoitus oppia laaja-alaisesti monen asian perustiedot ja sen jälkeen niitä tietoja voi alkaa laajentaa itseään kiinnostavissa asioissa.
Minä luulen ymmärtäväni mitä ap tarkoittaa. Olen käynyt koulua 12,5 vuotta, eli peruskoulu ja hiukan venähtänyt lukio.
Lopputulema näistä vuosista:
äidinkieli aika hyvin hallussa
englannin kieli aika hyvin hallussa
ruotsin kieli menee joten kuten, mutta on aika surkeaa
vähän matikkaa (muistan että ollaan esimerkiksi derivoitu mutta enää en tiedä miten se tehdään enkä muista mihin sitä voisi tarvita)
vähän filosofiaa ja psykologiaa (näissä aineissa opin lähinnä kyseenalaistamaan, mutta muutoin ei mitään erityisiä teorioita ole jäänyt mieleen)
tosi vähän maantietoa (lähinnä maanosat, maita ja pääkaupunkeja sekä hämärä mielikuva mannerlaattojen siirtymisestä joka johtaa järistyksiin ja tulivuorenpurkauksiin)
biologiasta ei käytännössä mitään, vähän ehkä ihmisen biologiaa, mutta eläimet ja kasvit aika vähäisesti. Tunnistan kyllä eläimiä, mutta en tiedä esimerkiksi hirvestä mitään muuta kuin sen, miltä näyttää ja että asuu metsässä. Ei mitään havaintoja ravinnosta, lisääntymisestä, reviiristä jne. Sama myös muiden eläinten kohdalla
Kemia ei yhtikäs mitään
Fysiikka ei oikeastaan mitään. Kitka.
Historiasta Suomen historian perusjutut, vähän maailmanhistoriaa, mutta esimerkiksi paljonkin opiskellut muinainen Rooma ja muinainen Kreikka ovat unohtuneet oikeastaan kokonaan
Taitoaineista nyt on jäänyt jotain, siis ruuanlaittoa, käsitöitä jne.
Siinäpä se puolentoista vuosikymmenen saldo :D Ymmärrätte varmaan, että tämä nyt on melkoisen kärjistettyä, mutta siis ajatuksena tässä oli se, että kyllä olen unohtanut varmaan 90% oppimastani.
Ei sinällään, olen myöhemmin opiskellut korkeakoulututkinnon ja olen ihan mukavissa töissä, eli en ole mikään idiootti, mutta kun oikein tätä mietin että mitä minulle on jäänyt tuosta peruskoulusta ja lukiosta päähän, niin tuntuu, että sen olisi voinut opiskella yhdessä vuodessa.