G: Mitä teit 23-vuotiaana?

Olin 3 lapsen äiti, opiskelin ja hoidin lapseni miehen kanssa ilman ylimääräistä apua :) Ihana vuosi <3 Tajuttiin, että mä päästään läpi vaikka harmaan kiven, eikä lapset ole este opiskelulle.

 biletin, tapasin aviomieheni.Opiskelin, tein kesä- ja viikonlopputöitä, valmistuin sairaanhoitajaksi ja menin töihin.

Olin reppureissaamassa Australiassa. Haaveilin poikaystävästä ja perheestä. 

Tein tutkintoani loppuun, olin samalla osa-aika töissä, matkustin myös tämän vuoden kesällä suuren Euroopan kiertueen, kävin melkein jokaisessa maassa. Kivaa aikaa oli. :)

Roikuin yliopistossa kirjoilla jaksamatta opiskella, olin yksinäinen ja erittäin masentunut bulimarektikko.

Olin kandivaiheessa kauppiksessa ulkomailla, seurustellut 7 vuotta poikaystäväni kanssa ja olimme kihloissa, meillä oli pieni kissanpentu. Suunnittelin naimisiinmenoa ja puntaroin vielä opintojen tuossakin vaiheessa mikä ihme minusta tulee isona :D
Vauvakuumeilin kovasti, piti oikein purra huulta, että malttaisin odottaa vuoden tai pari...

Valmistuin AMK:sta, juhlin paljon, sain ensimmäisen vakituisen työpaikan, johon jumituin. Olen siellä vieläkin. Asuin jo poikaystävän kanssa yhdessä, mutta elämä oli paljon vastuuttomampaa kuin nyt muutamaa vuotta myöhemmin.

Olen vuoden ikäöisen esikoiseni äiti :) Eli kotona lapsen kanssa. Ihana vuosi. 

Ei voi tietää vielä, siihen on 3 vuotta. Luultavasti olen kotiäiti, esikoinen kun syntyy keväällä. Tai sitten olen jo jatkanut opiskeluja. Erittäin todennäköisesti olen edelleen naimisissa mieheni kanssa.

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 04:20"]

Asuin hetken ulkomailla ja biletin kuin hullu... Palasin Suomeen, aloitin opiskelut ja jatkoin bailaamista. Mielenkiintoista, miten monella täällä on ollut jo 23-vuotiaana lapsia ja vakaan oloinen elämä...

[/quote]

Samaan kiinnitin huomiota. Itse asuin puolet vuodesta Ranskassa, biletin kuin pieni possu ja ihastuin palavasti moneen otteeseen. Yksi suhde siitä jatkuikin useamman vuoden. Mutta vauvakuumeesta tai perheen perustamisesta en todellakaan tuolloin haaveillut. :)

Valmistuin amkista. Löysin miehen oltiin rakastuneita muutettiin yhteen tein töitä ja matkusteltiin. Oli kivaa :)

Olin 1vuotiaan esikoisen kanssa kotona.

Tein pätkätöitä, opiskelin. Olin jälleen kerran vaihtanut asuinpaikkaa, hurmaannuin vanhemmista miehistä. Seksuaalisesti erittäin viriiliä ja jännittävää aikaa. 

Tätä rilluttelua kesti noin vielä noin vuoden päivät, kunnes rauhoitin elämäni, aloitin selibaatin yms. No, meni pari kuukautta niin tapasin nykyisen mieheni, yhdessä seitsemän vuotta ja yksi lapsi.

Vietin kotiäitivuotta, muutin pikkukaupungista Vantaalle, menin naimisiin... Toisalta elämäni ihaninta aikaa, mutta kuitenkin kamalinta. Nyt olen 31-vuotias, lapsi on jo koululainen ja mies entinen.

Opiskelin, biletin aika paljon, oli paljon kavereita. Matkustelin myös niin paljon kun vain opintolaina ja keikkatyöt antoivat periksi. Seurustelin amerikkalaisen miehen kanssa jonkin aikaa, mutta suhde onneksi päättyi eroon. Seuraavana vuonna tapasin nykyisen aviomieheni.

Opiskelin kuin hullu, join rankasti, kesän tein työtä rakennustyömaalla, jonne työmatkat poljin, noin 20 km joka päivä. Olin ihan hyvässä fyysisessä kunnossa, näin jälkikäteen kaiholla muistelen.

Tapasin tulevan vaimoni, se oli tietysti tärkeintä :)

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 09:35"]

[quote author="Vierailija" time="19.10.2013 klo 04:20"]

Asuin hetken ulkomailla ja biletin kuin hullu... Palasin Suomeen, aloitin opiskelut ja jatkoin bailaamista. Mielenkiintoista, miten monella täällä on ollut jo 23-vuotiaana lapsia ja vakaan oloinen elämä...

[/quote]

Samaan kiinnitin huomiota. Itse asuin puolet vuodesta Ranskassa, biletin kuin pieni possu ja ihastuin palavasti moneen otteeseen. Yksi suhde siitä jatkuikin useamman vuoden. Mutta vauvakuumeesta tai perheen perustamisesta en todellakaan tuolloin haaveillut. :)

[/quote]

Kaikkia ei kiinnosta bilettää vuosikausia?

23v olin juuri saanut kolmannen lapseni. Olin onnellinen mutta todella väsynyt (univelkaa) kotiäiti. Huolet ja murheet oli pieniä ja tulevaisuus näytti valoisalta.

Opiskelin ahkerasti yliopistossa, asuin avoliitossa, tein töitä opiskelun ohella ja vietin viikonloput yleensä kavereiden ja poikaystävän kanssa juhlien.

Opiskelin kahta yliopistotutkintoa rinnakkain. Ensimmäistä olin tehnyt sen 3,5 vuotta ja toisen olin aloittanut vasta edellisenä syksynä. Koko vuosi meni opintoihin, en edes tehnyt mitään töitä. Tein hulluna opintoviikkoja (tästä on siis jokunen vuosi aikaa), en tosin muista enää kuinka paljon, mutta veikkaisin n. 80 ja osa niistä työläitä labra- ja käytännönkursseja.

Asuin kihloissa tulevan aviomieheni kanssa. Häät oli sitten seuraavan vuoden alkupuolella. Valmistuin tuosta muutaman vuoden päästä molemmista yliopistoista, tosin jäljempinä vuosina tein sitten niitä töitäkin oheessa ja olin ulkomaillakin pienen pätkän.

Aikaa tuosta on jo lähes 15 vuotta. Nyt meillä on pienet koululaiset ja edelleen ollaan saman miehen kanssa yhdessä.