Miten suhtautuisit, jos joku ihastuisi puolisoosi?

Kiihottuisin.

Kävisin kiskomassa tukasta.

Mistä ajattelit saada selville tuollaisen asian? 

Vierailija kirjoitti:

Kävisin kiskomassa tukasta.

Onpa omituinen kommentti. 

Lähinnä se on ollut huvittavaa.

Tuolle pitää asettaa rajat. Ilmoittaa, ettei ole sopivaa.

Ei minua semmonen asia kovin paljon kiinnostaisi. Ihan sama, vieköön vaikka koko miehen. N 48, 25 vuotta naimisissa. 

Puolisoni työskentelee naisvaltaisella alalla niin en olis yhtään yllättynyt, jos joku olis ihastunut. Siinäpähän kattelee, ei ole minulta pois. 

Olisin onnellinen. 43 vuotta naimisissa, vanha käntty, joka piereskelee, ru..nkaa, katsoo päivät pitkät por...noa ja pihalla kuin se kuuluisa lumiukko. Veis vaan joku pois. 

Mummo 68.

On käynyt, ainakin pari kertaa. Olen aina tiennyt, että tuollainen mies kiinnostaa muitakin. Lämmin, huolehtiva, osaava mies joka on ihan ok näköinen. En mä tiedä aiheuttiko ne ihastumiset minussa mitään ihmeempää. Mieheeni luotan kuin kallioon. Ei ole tarvetta hötkyillä jos joku muu siitä tykkää. Kyllä se sitten ilmoittaa, jos se minuun kyllästyy ja haluaa jonkun toisen. Niin tyhmä se ei ole, että väkisin minun kanssa kituuttaisi "koska on pakko", koska mitään pakkoa ei ole koskaan ollut. 

Puolison reaktio asiaan ratkaisee, eihän muulla ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

Mistä ajattelit saada selville tuollaisen asian? 

No mies tietysti kertoisi. Näin on sovittu, molemmin puolin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuolle pitää asettaa rajat. Ilmoittaa, ettei ole sopivaa.

Eikö se ole se varattu mies, jolla ne rajat pitäisi olla ihan erikseen niistä hänelle kertomatta?

Vierailija kirjoitti:

Kävisin kiskomassa tukasta.

Seko, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Olisin onnellinen. 43 vuotta naimisissa, vanha käntty, joka piereskelee, ru..nkaa, katsoo päivät pitkät por...noa ja pihalla kuin se kuuluisa lumiukko. Veis vaan joku pois. 

Mummo 68.

Jätä itse se sika, paljon tyylikkäämpää 😎

Tuntuihan se vähän hassulta ja mieskin oli aika hämmentynyt. Kyse oli siis lastemme "tarhan tädistä" joka alkoi tuppautumaan kovasti mieheni seuraan kun hän haki lapsiamme päiväkodista ja lirkuttelemaan. Sitten oli pakko laittaa sille stoppi kun tämä "täti" alkoi keksiä syitä jonka varjolla olisi tullut meille kotiinkin. Eli oli ilmeisesti vähän epävakaa koko tyyppi. Päiväkodin johtaja suhtautui sitten onneksi asiaan vakavasti ja jonkun ajan päästä tuo henkilö ei enää ollut siellä töissä.

Se on vähän turhaa energiaa, energianhukkaa, varatut eivät aina eroa, joskus kyllä. Sinkku olen.

Kyllä mun mieheen voisi ihastuakin tietyt naiset. Eräs nuorempi nainen tuijotti intensiivisesti miestäni viime kesänä eräässä tapahtumassa. Mieheni ei kuulemma huomannut. Kävikö joku mustasukkaisuuden välähdys mielessäni? Mutta en omista miestäni, hän tekee minkä parhaaksi näkee. 

Varattuihin ei tule sekaantua. Siinä vain pahoittaa mielensä.

Mieheni on muusikko staran bändissä. Ihastuneita on riittänyt koko uran aikana.

Kaikenlaisia tunteita on läpi käyty. Alkuun oli ylpeyttä, toisinaan tilanteet ovat sööttejä, tai "nyt ei jaksais", joskus jopa mustasukkaisuutta.

Riippuu ihan omasta elämänvaiheesta ja sattuneista kohtaamisista.

Mies on osannut olla neutraali mun silmissä. Ei ole ärsyttänyt asialla, ei leuhkinut, pelotellut tai vasta ihastunut. Ehkä on osannut sosiaalisen puolen paremmin en tiedä..

Kerran oli yksi nainen joka seuras miestä keikalta toiselle. Hakeutui miehen seuraan ja oli lähellä jatkuvasti.

Sitten jossain vaiheessa tää nainen kysyi, että kuka hän on, kun monesti on bändin mukana. Mieheni vasta, että vaimoni ja laittoi käden harteilleni.

Naisen ilme! Silmät levähti auki, todella hämmentynyt... Imas juomansa loppuun piiiiitkällä imulla ja lähti. Ei ole sittemmin näkynyt.