Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos tietäisit saavasi vammaisen lapsen, harkitsisitko adoptiota?
07.09.2020 |
Harkitaan miehen kanssa toista lasta. Molemmilla ikää yli 40v. Mies haluaa lasta enemmän kuin mä eikä tunnu ihan ymmärtävän riskejä. Itseäni pelottaa raskauden/synnytyksen komplikaatiot ja lisäksi pelottaa ihan h****tisti vammaisen lapsen mahdollisuus. En halua enkä aio viettää koko loppuelämää omaishoitajana.
Tehtäisiin toki kaikki sikiödiagnostiikat ja seulat, mukaan lukien verestä otettava nipt. En kuitenkaan varmaan pystyisi tekemään aborttia jos lapsi olisi vammainen niin suunnittelen, että antaisin hänet sitten adoptioon joillekin vanhemmille, jotka haluaa vauvan vammasta huolimatta.
Mies ei innostu adoptiosta. Enkä ole siis vielä edes raskaana. Mutta tietääkö joku voiko lapsen antaa jo vauvana adoptioon vamman takia siltä varalta että niin kävisi? Tietenkin kaikki voi mennä hyvinkin.
Kommentit (186)
Vierailija kirjoitti:
En tekisi missään nimessä. Työskentelen erittäin vaikeasti kehitysvammaisten ihmisten kanssa, ja olen siis nähnyt heidän arkeaan. Moni on matkustellut, suurinosa on onnellisia ja iloisia, moni muuttaa heti tullessaan täysi-ikäiseksi omaan kotiin (ryhmäkotiin). Ihan täysvertaista elämää kaikilla.
Toki on varmasti raskaampaa kuin ei-kehitysvammaisen lapsen vanhemmalla, mutta aika hyvin yhteiskunta pitää huolta.
Minä taas olen töiden puolesta nähnyt ne ihan kaikkein vaikeimmin autistiset, väkivaltaiset nuoret miehet jotka pahoinpitelevät hoitajia ja vanhempiaan ja joihin ei saa melkein mitään yhteyttä tai kontaktia. Ja jotka valvottavat vanhempia huutamalla kaikki yöt esim 20 vuoden ajan. Joku lievä liikuntavamma on pikkujuttu tommosen rinnalla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni viimeisiä niittejä lapsivapauteen oli poika jonka näin uimahallissa.
N. 7vee, äiti piteli sitå kiinni koko ajan. Mölisi kuin eläin, sätki ja heilui. Ei näköjään osannut istua eikä seisoa. Näin äidin uupuneen tuskaisen ilmeen.
Mukana oli toinen aikuinen joka piteli poikaa, jotta äiti sai kuivattua ja pukeuduttua.
Miettikääpä tuota 24/7.
Mitä järkeä?
Vierailija kirjoitti:
Joku downs on sellainen minkä kohdalla myönnän vajavaisuuteni. Ei minusta olisi sellaisen vanhemmaksi. Jos taas kyse olisi jostain cp-vammaisuudesta niin se ei haittaisi.
Eli et huolisi mahdollisesti omatoimista ja itsenäiseksi kasvavaa down- lasta, mutta sitten taas täysin autettava ja lähes toiminta--ja pyhekyvytön cp-vammainen olisikin ihan ok?
Kannattaako edes kommentoida asioihin, joista ei tiedä yhtikäs mitään?
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vamma yleensä ole syntyessä tiedossa vaan selviää myöhemmin, kun lapsi ei kehity kuten ikäisensä. Diagnoosin saaminen voi viedä aikaa jopa vuosia. Siinäkö vaiheessa tuuppaat lapsen ulos perheestä ja kotoa?
En tiedä mitä sitten tekisin. Tulisi varmaan avioero jotta saisin levätä edes osan ajasta ja antaa huomiota myös sille jo olemassa olevalle ihanalle lapselle. Olen jo kokenut kerran miten omaan lapseen rakastuu niin jos lapsen ehtisi pitää ennen kuin vamma selviää, luopuminen voisi olla erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
Ja puhun siis siitä että sikiödiagnostiikasya selviäisi että on vammainen, niin alkaisin järjestää adoptioon antamista jo heti synnäriltä. Mies on tästä eri mieltä. Haluaisi, että yrittämällä yritettäisiin ja sitten vaan otetaan vastaan mitä tulee jos tulee.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni viimeisiä niittejä lapsivapauteen oli poika jonka näin uimahallissa.
N. 7vee, äiti piteli sitå kiinni koko ajan. Mölisi kuin eläin, sätki ja heilui. Ei näköjään osannut istua eikä seisoa. Näin äidin uupuneen tuskaisen ilmeen.Mukana oli toinen aikuinen joka piteli poikaa, jotta äiti sai kuivattua ja pukeuduttua.
Miettikääpä tuota 24/7.
Mitä järkeä?
Juuri tätä tarkoitan. Vammaisen lapsen kanssa kaikki normaalisti kivat asiat, muuttuisi rasittavaksi haasteeksi. Nyt pystymme nauttimaan elämästä, tarjoamaan jo olemassa olevalle lapselle mahdollisuuksia, nukkumaan öisin, käymään töissä jne jne
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän se vamma yleensä ole syntyessä tiedossa vaan selviää myöhemmin, kun lapsi ei kehity kuten ikäisensä. Diagnoosin saaminen voi viedä aikaa jopa vuosia. Siinäkö vaiheessa tuuppaat lapsen ulos perheestä ja kotoa?
En tiedä mitä sitten tekisin. Tulisi varmaan avioero jotta saisin levätä edes osan ajasta ja antaa huomiota myös sille jo olemassa olevalle ihanalle lapselle. Olen jo kokenut kerran miten omaan lapseen rakastuu niin jos lapsen ehtisi pitää ennen kuin vamma selviää, luopuminen voisi olla erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
Ja puhun siis siitä että sikiödiagnostiikasya selviäisi että on vammainen, niin alkaisin järjestää adoptioon antamista jo heti synnäriltä. Mies on tästä eri mieltä. Haluaisi, että yrittämällä yritettäisiin ja sitten vaan otetaan vastaan mitä tulee jos tulee.
Sikiödiagnostiikkaa tehdään vain siinä vaiheessa, kun abortti on vielä mahdollinen. Jos tutkimuksissa selviää vammaisuus, abortin voi hyvin vielä tehdä.
Sen sijaan esim. autismi ja CP-vamma ja moni muu ei yleensä ole mistään nähtävillä etukäteen ja vamma ja sen vakavuus selviää vasta syntymän jälkeen.
Miksi luulet, että vammaiselle lapselle löytyisi ottajia jonoksi asti?
Eiköhän se lopulta päätyisi unohdettuna laitokseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsi vammautuu auto-onnettomuudessa tms..laitokseen vaan? Ihan vaan vinkkinä älkää tehkö lasta. Eläkää itsekkäästi niinkuin tähänkin asti. Kyllä se abortti on paljon helpompi kuin adoptio.
Ei vaan sitten se on eri, koska hän on jo olemassa. Mutta tän ikäisenä vammaisen lapsen riski on suurempi ja sen voisi välttää olemalla hankkimatta sitä lasta. Miehelle on vaan iskenyt ihan valtava vauvakuume eikä muusta enää puhukaan. Ap
Älä hyvä ihminen hanki lasta, kun et selvästikään halua! Taidat olla tämän asian vuoksi todella ahdistunut. Sinun ei tarvitse suostua miehen vuoksi yhtään mihinkään.
Jos mies ei osaa puhua muusta, ei tajua riskejä eikä mahdollisia jaksamiseen liittyviä haasteita, voisiko kyse olla jostain muusta? Miehen omasta ikäkriisistä? Ei kai hän vain painosta sinua?
Miehellä on paha 40 kriisi työ- ym kuvioiden takia. Itellä oli 30 kriisi mutta nyt 40v ei mitään kriisiä. Mulla on kaikki mitä ikinä oon halunnut. Perhe, lapsi, ystäviä, koulutus, hyvä työ, harrastuksia jne. Vammainen lapsi tarkoittaisi käytännössä kaiken muun elämän uhraamista jotta voin hoitaa yhtä ihmistä koko loppuelämäni enkä tehdä enää ikinä mitään muuta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi luulet, että vammaiselle lapselle löytyisi ottajia jonoksi asti?
Eiköhän se lopulta päätyisi unohdettuna laitokseen.
Adoptiojonot on pitkät, lähes kaikki adoptio vanhemmat käytännössä joutuu hyväksymään tavalla tai toisella vammaisen lapsen. Oon nähnyt tutun tutuilla. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsi vammautuu auto-onnettomuudessa tms..laitokseen vaan? Ihan vaan vinkkinä älkää tehkö lasta. Eläkää itsekkäästi niinkuin tähänkin asti. Kyllä se abortti on paljon helpompi kuin adoptio.
Ihan eri asia, abortista ei kukaan kärsi, taino ehkä se raskaanaoleva, mutta alkio ei vielä ymmärrä mistään mitään, eikä ole vielä kehittynyt lapseksi asti.
Muttajoo, joko pitää voida tehdä abortti tai sitten elää vammaisen lapsen kanssa, tuo että laittaisi sitten muiden huoleksi sen tekemänsä lapsen, on ihan sairas ajatus. Mitä jos vain adoptoisit itse ei-vammaisen lapsen?
Minä tekisin kaikki seulat ym. Jos lapsi olisi vammainen tekisin abortin.
Jos hän syntyisi kaikesta huolimatta vammaisena niin pitäisin ja yrittäisin elää asian kanssa. En voisi enää antaa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet kyllä itsekäs, jos abortti olisi mahdollinen, mutta et sitä omasta mukavuudenhalustasi haluaisi tehdä ja mieluummin hylkäät lapsen. Ehkä sinulle ok, mutta koko kuvion moraalisuus on kyllä päälaellaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsi vammautuu auto-onnettomuudessa tms..laitokseen vaan? Ihan vaan vinkkinä älkää tehkö lasta. Eläkää itsekkäästi niinkuin tähänkin asti. Kyllä se abortti on paljon helpompi kuin adoptio.
Ei vaan sitten se on eri, koska hän on jo olemassa. Mutta tän ikäisenä vammaisen lapsen riski on suurempi ja sen voisi välttää olemalla hankkimatta sitä lasta. Miehelle on vaan iskenyt ihan valtava vauvakuume eikä muusta enää puhukaan. Ap
Älä hyvä ihminen hanki lasta, kun et selvästikään halua! Taidat olla tämän asian vuoksi todella ahdistunut. Sinun ei tarvitse suostua miehen vuoksi yhtään mihinkään.
Jos mies ei osaa puhua muusta, ei tajua riskejä eikä mahdollisia jaksamiseen liittyviä haasteita, voisiko kyse olla jostain muusta? Miehen omasta ikäkriisistä? Ei kai hän vain painosta sinua?
Miehellä on paha 40 kriisi työ- ym kuvioiden takia. Itellä oli 30 kriisi mutta nyt 40v ei mitään kriisiä. Mulla on kaikki mitä ikinä oon halunnut. Perhe, lapsi, ystäviä, koulutus, hyvä työ, harrastuksia jne. Vammainen lapsi tarkoittaisi käytännössä kaiken muun elämän uhraamista jotta voin hoitaa yhtä ihmistä koko loppuelämäni enkä tehdä enää ikinä mitään muuta.
Ap
Kuulostat tosi itsekkäältä. Eiköhän tässä(kin) tapauksessa pitäisi miettiä sitä mahdollista tulevaa lasta sen parasta? Eikä vaan itteään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis jos et vähääkään halua niin ette tee sitä! Jatka ehkäisyn käyttöä ja päivittele vaan että ei taida onnistua enää tämän ikäisenä. Sinä sitä mukulaa sen 9kk odotat.
Et missään nimessä suostu jos syy on vaan miehen ikäkriisi! Kuulostaa kauhealta että olet asiasta noin ahdistunut! Hänen on vaan pakko ymmärtää että sinulla on jo kaikki mitä voi haluta.
Vierailija kirjoitti:
Siis jos et vä8hääkään halua niin ette tee sitä! Jatka ehkäisyn käyttöä ja päivittele vaan että ei taida onnistua enää tämän ikäisenä. Sinä sitä mukulaa sen 9kk odotat.
Niin, siis kaikki työ jää mulle. Raskaus, synnytys, vauva vuosikin imeryksineen teettää äidillä paljon enemmän töitä.
Ehkä oon itsekäs mutta kuka hullu tekisi tahallaan itselleen 24/7 hoidettavan lapsen, joka jää todennäköisesti oman kuoleman jälkeen täysin yhteiskunnan vastuulle. Mitä lisäarvoa tämä toisi kenenkään elämään?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi luulet, että vammaiselle lapselle löytyisi ottajia jonoksi asti?
Eiköhän se lopulta päätyisi unohdettuna laitokseen.Adoptiojonot on pitkät, lähes kaikki adoptio vanhemmat käytännössä joutuu hyväksymään tavalla tai toisella vammaisen lapsen. Oon nähnyt tutun tutuilla. Ap
Hahhaa, niinhän sä uskottelet. Ulkomailta saa lopulta ihan terveitäkin lapsia. Kun lapsi ei täytä sun laatukriteereitäs, niin ajattelet, että on ihan ok hylätä se, kun oot nähnyt muidenkin tekevän samoin? Mutta miksi muidenkaan pitäisi huolia lapsi, joka ei edes tämän omalle äidille kelpaa? Kyllä se todellisuus iskee sen vammaisen lapsen adoptoineidenkin tajuntaan ja kun lapsi ei ole oma, niin helpompi se on taas jättää laitokseen.
T. kehitysvamma-alalla vuosikaudet työskennellyt ja vanhempien välinpitämättömyyden monet kerrat nähnyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos lapsi vammautuu auto-onnettomuudessa tms..laitokseen vaan? Ihan vaan vinkkinä älkää tehkö lasta. Eläkää itsekkäästi niinkuin tähänkin asti. Kyllä se abortti on paljon helpompi kuin adoptio.
Ei vaan sitten se on eri, koska hän on jo olemassa. Mutta tän ikäisenä vammaisen lapsen riski on suurempi ja sen voisi välttää olemalla hankkimatta sitä lasta. Miehelle on vaan iskenyt ihan valtava vauvakuume eikä muusta enää puhukaan. Ap
Älä hyvä ihminen hanki lasta, kun et selvästikään halua! Taidat olla tämän asian vuoksi todella ahdistunut. Sinun ei tarvitse suostua miehen vuoksi yhtään mihinkään.
Jos mies ei osaa puhua muusta, ei tajua riskejä eikä mahdollisia jaksamiseen liittyviä haasteita, voisiko kyse olla jostain muusta? Miehen omasta ikäkriisistä? Ei kai hän vain painosta sinua?
Miehellä on paha 40 kriisi työ- ym kuvioiden takia. Itellä oli 30 kriisi mutta nyt 40v ei mitään kriisiä. Mulla on kaikki mitä ikinä oon halunnut. Perhe, lapsi, ystäviä, koulutus, hyvä työ, harrastuksia jne. Vammainen lapsi tarkoittaisi käytännössä kaiken muun elämän uhraamista jotta voin hoitaa yhtä ihmistä koko loppuelämäni enkä tehdä enää ikinä mitään muuta.
Ap
No niin, siinähän se tulikin. Mies haluaa vielä yhden lapsen, koska haluaa vielä pystyä olevansa "äijä" tms. Kyseessä on siis jokin ihan muu kuin vauvakuume. Sinun ei tarvitse suostua lapsentekoon miehen mieliksi. Puhukaa asiasta.
Mies ei tajua lapsenhoidon vaativuutta koska teki ekan lapsen aikana uraa, välillä todella pitkiä päiviä, ja mä hoidin käytännössä lapsen yksin ekat vuodet. Mitä nyt illalla jaksoi vähän leikkiä mutta öisin hänen piti saada töiden vuoksi nukkua niin mä hoidin kaikki yöheräilyt yms. Helppo haluta lisää lapsia jos ajattelee että toinen hoitaa. Ap
Alue: Aihe vapaa
Älä hyvä ihminen hanki lasta, kun et selvästikään halua! Taidat olla tämän asian vuoksi todella ahdistunut. Sinun ei tarvitse suostua miehen vuoksi yhtään mihinkään.
Jos mies ei osaa puhua muusta, ei tajua riskejä eikä mahdollisia jaksamiseen liittyviä haasteita, voisiko kyse olla jostain muusta? Miehen omasta ikäkriisistä? Ei kai hän vain painosta sinua?