Lue keskustelun säännöt.
Mies jäi kiinni valehtelusta. Vai puhuuko totta?
11.10.2013 |
Soitin eilen miehelleni, joka on työmatkalla omalla autolla. Sanoi olevansa just kahvilla, paikassa x. Soitin kahden tunnin kuluttua uudestaan, ja oli sanojensa mukaan perillä, yli 300 km:n päässä.
En ensin hoksannut koko juttua, sit myöhemmin aloin ajattelemaan asiaa ja tarkastin netistä - välimatkaa tosiaan yli 300 kilometriä! Jos kysyn tätä asiaa siltä tänään kun tulee kotiin, niin minut taas leimataan vainoharhaiseksi kyttääjäksi ja saan selityksiä sitä ja tätä. Lopulta uskon varmaan itsekin olleeni väärässä :(
Kommentit (61)
Meillä kestää ajaa 180km 2.5h / rajoituksia matkan varrella 50-120km/h pääasiassa 90km/h, on se kyllä ihmeen nopeasti päässyt..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 11:56"]
Eihän sille pettämiselle mitään voi. Mun mummo sanoi aina, että mitä pidempi lieka sitä parempi :)
Jos on löytänyt jonkun ihanan naisen, niin en voi muuta kuin toivottaa onnea. Eniten suututtaa valehtelu ja se, että mun luottamusta on käytetty hyväksi - jos mua on petetty. No illalla selviää, en tiedä miten otan asian puheeksi mut en osaa kyllä peitellä mun fiiliksiä ollenkaan. Mies huomaa aina heti jos mua vaivaa joku asia.
Kiitos vielä kommenteista <3
[/quote]
Toivottavasti kaikki on kunnossa, mutta kokemuksesta tiedän, että naisen intuitio on kyllä hyvä ja jo epäilyjä on, on niihin yleensä myös syy. Itse tuossa tilateessa kävisin kyllä läpi mm miehen puhelimen (joo, joo, on puhelin salaisuu, tiedetää...mut silti) ja taskut. Itse sain niin tatvittavat tiedot ja mies sai lähteä. Oli pettänyt jo kauan.
Pakko oli vielä tarkistaa navigaattorilla, ja tosiaan antoi kolme eri reittivaihtoehtoa ja jokaiseen matka-ajaksi reilusti yli kolme tuntia. Jos aikoo ajaa kolmen tunnin matkan kahdessa, niin saa kyl vetää hirveetä ylinopeutta. Voi paska.
ap
Jotenkin tuttu juttu. Mies lähti kans kolmen päivän työmatkalle, sit soittikin et jääkin vielä yhdeks yöksi, kun väsyttää.. Sit tuli vaan tunne et nyt on loppu lähellä, soitin siskolle ja sanoin et se on pettäny mua, ja et tiiän vaan ku on sellanen olo. Noh sitten kun mies palasi, en voinu pidätellä vaan kysyin et mikä on. Pitkien "en mä tiiä en tiiä en tiiä" jälkeen selvis joskus paljon myöhemmin että vieraissahan sitä oltiin käyty.
Kyl sen vaan sisimmässään tuntee..
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 12:46"]
Jotenkin tuttu juttu. Mies lähti kans kolmen päivän työmatkalle, sit soittikin et jääkin vielä yhdeks yöksi, kun väsyttää.. Sit tuli vaan tunne et nyt on loppu lähellä, soitin siskolle ja sanoin et se on pettäny mua, ja et tiiän vaan ku on sellanen olo. Noh sitten kun mies palasi, en voinu pidätellä vaan kysyin et mikä on. Pitkien "en mä tiiä en tiiä en tiiä" jälkeen selvis joskus paljon myöhemmin että vieraissahan sitä oltiin käyty.
Kyl sen vaan sisimmässään tuntee..
[/quote]
Just tätä mä tarkoitan tällä mun intuitiolla. Sanaton viestintä on aika voimakas väline; toinen lähettää ja toinen vastaanottaa tiedostamattaan, kunnes jossain kohtaa se iskee tietoisuuteen jonkin muun asian yhteydessä. Mulle on nyt käynyt niin :(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia sinulle ap! Toivottavasti saat asian selvitettyä miehesi kanssa. Hirveä tilanne tuollainen epätietoisuus. Pettämisen salailu on jotenkin niin hirveä teko, kun sen toinen sitten aavistaa. Parempi olisi vain olla rehellinen ja kertoa suoraan.
Mä lupaan tulla kertomaan miten kävi.
Hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse voisin antaa anteeksi pettämisen, mutta tuollaista valehtelua ja salailua en. Sitä, että pettäminen on ollut harkittua ja suunniteltua tuolla tavalla. Tai voisin antaa anteeksikin, aina kannattaa antaa anteeksi (jos ei siksi, että toinen ansaitsee sen, niin siksi, että itse ansaitsee mielenrauhan), mutta luottamus olisi kyllä mennyt pitkäksi aikaa ja ilman luottamusta suhde ei toimi tasapainoisesti.
Minua on nykyisen mieheni toimesta petetty kerran alkuaikoina. Mies oli viihteellä kaatokännissä, oli päätynyt sänkyyn jonkun naikkosen kanssa ja ensimmäisenä aamulla naisen vierestä herättyään soitti mulle itkien ja kertoi mitä oli tapahtunut. Annoin anteeksi ja keskustelimme asiasta pitkään ja paljon. Tässä olemme edelleen ja onnellisia ollaan.
Avoimet, luottamukselliset välit ovat kaiken a ja o. Jokainen tekee virheitä, jokainen tekee tyhmiä asioita ennenkuin ajattelee -se on inhimillistä ja anteeksiannettavaa. Anteeksiannettavaa ei ole, jos homma on suunniteltua, pitkäkestoista ja selkeästi ajateltua. Se on sitä luottamuksen pettämistä.
Tsemppiä ap:lle, mitä tässä nyt sitten käykään. Minä toivon, että saatte juteltua asioista rehellisesti ja avoimesti, niin ettei mikään jää vaivaamaan, oli lopputulos sitten mikä tahansa. Muista, että anteeksiantaminen on tärkeeä ennenkaikkea oman itsesi vuoksi.
PS. Anteekstiantaminen ei tarkoita teon hyväksymistä ja unohtamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 11:22"]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 11:17"]
Pettämisreissulla.
[/quote]
Jos näin on niin saa sit lähteä saman tien. Tietää sen itsekin, etten voi antaa pettämistä anteeksi ikinä.
Mä palaan asiaan myöhemmin, en enää pysty jatkamaan tätä keskustelua hajoamatta ihan kokonaan. Kerään voimia ja ajatuksia iltaa varten.
ap
[/quote]Tuota, pikkuisen 'kyttääjältä' vaikutat... Kahden ihmisen parisuhde toki pääasiallisesti tulee perustua luottamukselle ja yhteisille säännöille, mutta jos jotain tapahtuu - pettäminen, luottamuksen menetys jostain muusta syystä tms. - niin eihän se nyt tänä päivänä ole mikään maailmanloppu. Olethan sinä hyvä nainen kykeneväinen huolehtimaan itsestäsi. Jotain rankaa nyt!
Löysin miehen lompakosta yllättäen tyhjän kortsupaperin kesken kauppareissun (tai mies ojensi rahaa ja samalla lompakosta tuli mukana tuo tyhjä paperi. Sydän hakkasi ja olin ihan ihmeissäni että miten tämä voi olla mahdollista. Minun intituitioni ei ollut varoittanut yhtään mistään pettämiseen liittyvästä.
Kotona jututin miestä asiasta eikä tiennyt kuulemma itsekkään mistä tuo tyhjä kortsun paperi oli lompakkoon tullut. Lopulta muisti että oli joskus ottanut mökille meille kortsun mukaan varuiksi ja antoin lompakon minulle. Kyllähän se vuoden lompakossa mukana kulkenut kortsukin sitten löytyi kuittien ym. alta mytystä. Eli kuori oli kulunut rikki ja kortsu tippunut lompakkoon.
Tämä vain kertomuksena siitä että minun vaistoni ei varoittanut mistään ja vaikka hetkeen en keksinyt tyhjälle kortsun kuorelle mitään oikeaa selitystä sellainen löytyikin.
Eli joskus asioille löytyy viaton selityskin. Mutta valitettavasti minusta ap:n tilanne ei kuulosta siltä että sille helposti löytyisi viaton selitys (siis kun taustalla noita omituisia työaikoja ym).
Tsemppiä ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, toivottavasti kaikki on hyvin?
no meillä menee usein 250 km ajoon 1½ tuntia (tyhjät tiet, ei pidetä taukoa) kyllähän tuo on mahdollista.
Tosin olen ajanut myös 450 km ja aikaa mennyt vajaa 3 tuntia. Kaikki on suhteellista.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 17:23"]
no meillä menee usein 250 km ajoon 1½ tuntia (tyhjät tiet, ei pidetä taukoa) kyllähän tuo on mahdollista.
Tosin olen ajanut myös 450 km ja aikaa mennyt vajaa 3 tuntia. Kaikki on suhteellista.
[/quote]
mulle tuli vasta nyt ketjun viestit näkyviin. Alkaa aiak epärealliselta vaikuttaa, mutta kaikkihan on mahollsita
Osta miehelle iPhone ja siihen find my iPhone-sovellus. Pystyy erittäin kätevästi vakoilemaan missä luuri kulkee.
Miten meni miehesi kanssa?