Miten suhtautua "hankalaan" ihmiseen?
On mielestään maailman kovimman kohtalon kokenut ihminen. On menettänyt työpaikkansa, ei ihmissuhteita, ei mitään. Hyvin älykäs (ehkä liiankin) ja kaikkiaan vaativa luonne. Uhkailee itsemurhalla, vetoaa ihmisten tunteisiin surkuttelemalla itseään. Ammattiapukaan ei ymmärrä. Ainoa, milloin ammattilaiset ymmärtävät, on silloin, kun mennään tämän ihmisen mielen mukaan. Jokainen eriävän mielipiteen esittäjä on täyttä paskaa (vaikka olisi pitkän kokemuksen omaava erikoislääkäri).
Jankkaa aina samoja asioita ja ettei kukaan ymmärrä. Kaikki on huonosti. Jos sanon, että ihmisillä on paljon surkeampiakin kohtaloita (vaikkapa liikuntakyky mennyttä), suuttuu, kun en ymmärrä häntä, vaan vertaan muihin.
Uuvun kohta itse, kun ei ole keinoja tuon ihmisen suhteen. Muita ei ole, joille puhuisi, kaikki ovat hänet jättäneet yksin.
Pitää itseään toimintakyvyttömänä ja lamaantuneena.
Kommentit (31)
No laitat rajat. Kerro selvästi mitä jaksat kuunnella mitä et. Jos ei usko lähdet pois. On hyvä osoittaa myötätuntoa, mutta ihmissuhde on kahden kauppa ja jos se täyttyy vain toisen vellomisista se ei ole enää mikään vuorovaikutussuhde. Terapia on sitä varten. Muissa ihmissuhteissa on jonkun verran huomioitava myös se toinen osapuoli. Jos on kovin ongelmainen ihminen, joka ei suostu ottamaan vastuuta ongelmissaan ja näkee vain muissa vikoja, hn tädellakin siarastuttaa läheisensä. ja siksi läheisen pitää osata laittaa raja jaksamiselle. Ei ole tervettä antaa sellaista mitä ei ole. Jos ei ole voimia loputtomasti tukea toista niin sitten ei ole.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 22:50"]
Tää oli kuin minun ystäväni. Mies petti vuosia sitten ja vieläkin jauhaa siitä joka päivä, monta kertaa. Tää mun ystävä ei edes kysy enää mitä kuuluu, vaan aloittaa ihan heti, valivalivali ihan joka asiasta.
Oon Niin poikki sen ihmisen kanssa. Miten joku ei voi ymmärtää että elämässä on jollain asiat oikeesti tosi huonosti. Minulat kuoli toinen ystvä syöpään keväällä, tää ei edes surkutellut taikka ottanut osaa, vain hänen ja hänen ongelmansa. Mun tekisi mieli kiljua ääneen joskus kun olen niin vihanen. Ei tässä kohta auta muu kuin kylmästi ottaa etäisyyttä. Kaikkeni olen kuunnellut ja koittanut apua tarjota, mikään ei kelpaa.
[/quote]
Tai sitten et vain välittänyt siitä kuolleesta ystävästäsi niin paljoa, että se olisi herättänyt sinussa syviä tunteita?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 22:55"]
Miten joku maallikko-ystävä tai omainen voisi olla avuksi, jos ammattilaisten apu ei toinna mitään. Ja ammattilaisilla on sentään työkaverit tai työnaohjaus tukena, toisin kuin omaisilla.
[/quote]
on ihmisiä, joilla on auktoriteettikammo (onko se oikea sana, en tiedä). Ystävän auttamaksi voivat suostuakin.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 22:53"]
"Ehdottaisitko, että ihmisen on muututtava kovemmaksi, kylmemmäksi ja julmemmaksi pärjätäkseen tässä maailmassa?"
En, vaan ihmisen pitää lakata surkuttelemasta itseään ja keskittyä siihen miten saa itsensä taas tasapainoon. Jos näkee kaikessa vain menetettyjä mahdollisuuksia eikä pääse sen yli, jää jumiin ja väsyttää kaikki, myös itsensä.
[/quote]
Tasapaino = olla yhtä kusipää kuin muutkin?
...
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 23:00"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 22:53"]
"Ehdottaisitko, että ihmisen on muututtava kovemmaksi, kylmemmäksi ja julmemmaksi pärjätäkseen tässä maailmassa?"
En, vaan ihmisen pitää lakata surkuttelemasta itseään ja keskittyä siihen miten saa itsensä taas tasapainoon. Jos näkee kaikessa vain menetettyjä mahdollisuuksia eikä pääse sen yli, jää jumiin ja väsyttää kaikki, myös itsensä.
[/quote]
Tasapaino = olla yhtä kusipää kuin muutkin?
[/quote]
Riippuu siitä, onko sinulla voimia ja halua kuunnella häntä. Minusta tuntuu, että hän haluaa puhua sinulle ja tuntee, että häntä auttaa se, että hän saa purkaa sinulle pahaa oloaan. Hän tuskin odottaa mitään muuta sinulta.
Jos sinulla on aikaa ja voimia, mielestäni voisit auttaa häntä siten, että kuuntelet vain, mitä hän puhuu. Älä neuvo missään asiassa. Anna hänen sanoa sanottavansa ja nyökkäile tms. Asennoidu niin, että se, mitä hän sanoo, on hänelle totta. Hänen negatiivinen asenteensa elämään tuskin tulee muuttumaan. Se on hänen persoonallisuutensa. Hyväksy se, että hän on sellainen kuin on, äläkä yritä mitenkään muuttaa häntä. Kun hän puhuu, kuuntele rauhallisesti ja lempeästi.
Osa älyköistä ja samalla sairaista ihmisistä pyörittää puolelleen terapeutitkin. Ei siinä tule autetuksi. Kehuipa tässä yksi surkuttelija osaansa, ettei hänen kaltaisiaan ole kuin yksi muu tapaus Suomessa. Eli niin huonokuntoiset ovat harvassa.
Missä sitten tulee raja vastaan, kun samoja kielteisiä asioita joutuu kuuntelemaan vuodesta toiseen? Onko oikeampaa toimia niin, että laittaa välit kokonaan poikki vai kuuntelee valituksia säälistä ja väsyen itse.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 23:23"]
Missä sitten tulee raja vastaan, kun samoja kielteisiä asioita joutuu kuuntelemaan vuodesta toiseen? Onko oikeampaa toimia niin, että laittaa välit kokonaan poikki vai kuuntelee valituksia säälistä ja väsyen itse.
[/quote]
Se on ihan sun oma päätös mihin sen rajan vedät.
Onko sitten niin, että älykkäät, henkisesti sairaat ihmiset eivät tule autetuksi?
Minäkin ihmettelen joitain alapeukkuja.