Voisiko joku kertoa miten täällä Suomessa kaltaiseni 1800e/kk bruttona tienaava mies voi saada naisen, ostaa kodin tai perustaa perheen?

Niin millä alalla se ap on? Ois helpompi tarjota eri vaihtoehtoja, jos tietäisi onko esim muutto mahdollinen ja työllistyminen pikku paikkakunnalla.

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: lakkaa itse arvioimasta itseäsi tulojen perusteella. Nehän on vaan sun tulot, ja sinä olet sinä! Kaksi eri asiaa! Toiseksi: on paljon kuntia joissa omakotitalon saa halvalla. Mikä pidättelee sinua nykyisellä paikkakunnalla, joka ilmeisen kallis? Se työ, josta maksetaan 1800€? Eiköhän vastaavaa löydy pienellä sinnikkyydellä muualtakin jos etsit avoimin mielin.

Se oliskin mukava jos esimerkiksi asunnon osto olisi vain asenteesta kiinni...Ei olisi mitään väliä onko tulot 500 vai 5 000 kuussa.

Painu vit tuun siitä haihattelija "tsemppari"

Olen 28-vuotias eli aikalailla ikäisesi ja suhtaudun ihan eri tavalla asiaan. Itsekin mietin että olisi kiva olla varallisuutta kunnolla ennen kuin pukkaa lapsia, mutta sehän on vain MINUN haaveeni. Ei pientä lasta kiinnosta oikeasti onko omakotitalo vai lähiön kerrostalo, kunhan on turvalliset ja tasapainoiset vanhemmat ja rahat riittää vaatteisiin ja ruokaan ja johonkin edulliseen harrastukseen. Sitten jos ja toivottavasti kun ura urkenee ja tulee enemmän varallisuutta, voi muuttaa omakotitaloon. Tämän ehtii vielä kun lapset ovat kouluikäisiä. 

Mihin on kadonnut Suomesta "vaikka perse edellä puuhun"-asenne?

Mahdollisuudet pariutua kohenevat heti, kun lopetat ajattelemasta naisia tavaroina, jotka ostetaan rahalla.

N

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laatuneidon elätykseen ei riitä 1800, vaikka kaikki menisi. Luxustuotteet, ulkomaanmatkoja, hienot ravintolat, autot, shampanjabileet. Toi on lähempänä viikko kuluja.

Onneksi laatuneitoja ei ole riesaksi asti. Ja kaikki halukkaat taitavat päästä instaan ihailemaan heitä? Se on loppujen lopuksi varmaan aika hyvä niin päin, koska luultavasti et pystyisi loputtomiin skoolailemaan shampanjalla ja keskustelemaan luksustuotteista.

Helpomminkin voisit saada kaverit kateellisiksi. Hurmaa joku sellainen, joka ei ole vielä ruvennut laatuneidoksi, osta hänelle hyvät meikit (se ei maksa liikaa) ja itsellesi kamera. Parit hiuslisäkkeet ehkä vielä? Sitten opettelet blurraamaan vähän ja photosoppaamaan paljon. Tadaa! Sinulla on halvempi laatuneito, joka sopii lompakollesi ja saattaa vielä olla kiitollinenkin kun saa avullasi paljon seuraajia. Täällä oli joku ketju, missä neuvotaan kuinka feikataan luksuselämää.

Itse en ole kavereiden parisuhteissa kateellinen mistään blurratusta pikselimössöstä tai meikatusta naamasta, vaan vaikka heidän purjehdusreissuistaan, neljän vuoden parisuhteesta, yhteisestä koirasta, yhdessä rakennetusta puutarhavajasta tai pizzauunista. Minulla ei ole edes sometilejä, muita kuin Linkedin. En usko että joku sometodellisuus merkkaa hirveästi kolmekymppiselle sinkulle, vielä kun ei ole keksitty filtteriä tai appia jolla laitetaan alulle yhteinen talo, asuntolaina tai lapsia. Joku kumppanin ulkokuori ei hirveästi merkkaa, kun omakin naama on jo pikkuhiljaa rupistumaan päin.

-ihan ohiksena vaan 26v sinkkunainen

Omakotitaloelämä on ensinnäkin yliarvostettua. Siitä tule kuin hirveä stressi kun miettii että onkohan ne kylpyhuoneen vesieristeet kunnossa ja onko tuo perustus vähän painunut ja mitenhän se ilma kiertää tuolla välikatolla, onkohan se homeessa tai hiirenpesissä. Unohda koko juttu, ei ole sen arvoista. Melkein kaikissa taloissa on piileviä vikoja.

Naiset ei oikeasti välitä sun rahoista, vaikka täällä niin väitetään. Naiset käy töissä, niillä on oma palkka. Jos itse haluat enemmän palkkaa niin ehdit vielä opiskellakkin. Vaikka ilta-aikaan aikuislinjalla tai etänä.

"Saada naisen", olisit voinut sanoa löytää puolison, löytää vaimon. Mutta ikään kuin nainen olisi joku hyödyke kuten auto.

Tuu tarhaan töihin. Meillä kaikki miehet on löytäneet siippansa täält ja palkkakin sama. Sitku ei jaksa duunia enää voit palata omalle alalle. Palkka muuten sama😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: lakkaa itse arvioimasta itseäsi tulojen perusteella. Nehän on vaan sun tulot, ja sinä olet sinä! Kaksi eri asiaa! Toiseksi: on paljon kuntia joissa omakotitalon saa halvalla. Mikä pidättelee sinua nykyisellä paikkakunnalla, joka ilmeisen kallis? Se työ, josta maksetaan 1800€? Eiköhän vastaavaa löydy pienellä sinnikkyydellä muualtakin jos etsit avoimin mielin.

Se oliskin mukava jos esimerkiksi asunnon osto olisi vain asenteesta kiinni...Ei olisi mitään väliä onko tulot 500 vai 5 000 kuussa.

Painu vit tuun siitä haihattelija "tsemppari"

Jaa, mun kaveri joka tienasi brutto 1900, säästi siitä kyllä asunnon käsirahan ja osti kaksion. Varmasti olisi vaikka yksin voinut jonkun vuoden päästä ostaa meidän pikkukaupungista rintamamiestalon, lainalla tietysti. Tosin tapasi yhden kivan varastomiehen, ja ostivat sen sitten yhdessä.

Sun tyyppistä ihmistä hän ei kyllä olisi katsellut hetkeäkään, hänen miehensä on mukava ja huolehtiva.

Me asutaan vuokralla tosi onnellisesti. Sattu löytymään tosi halpa asunto hyvältä alueelta. Ei tarvitse stressata remonteista taikka muista kulueristä. Meillä kuukaudessa menee ~2000e vuokraan/ruokiin/vaatteisiin/laskuihin. Joten kahden 1800 tuloilla elelee oikein mukavasti.

Mun mies tienaa vähemmän kuin sinä. Kun tavattiin, oli aika pa ja kyllä se näkyi jo ihan ensitapaamisella vaatetuksesta, mutta eipä itkeskellyt sitä. Joku toinen voi olla köyhä yli 2000 euron kuukausituloilla ja rypeä itsesäälissä, ja se henkinen köyhyys ja ahdinko näkyy ja on luontaantyöntävää. Kertoohan se nyt paljon ihmisen asenteesta, että jos tulot on ok ja silti rypee köyhyydessään, on itse ne esteet itselleen rakentanut. Ja sellaisen ihmisen kanssa eläminen, elämässä eteneminen on hidasta ja rankkaa. Rahallisesti köyhällä miehellä ja naisella voi olla kumppani ja lapset ja talo, ja hyvä elämä jos on sydän paikallaan. Sitten on niitä rahallisesti rikkaampia, joilta puuttuu jotain olennaista sen kumppanin ja perheen pitämiseksi.

Tulosi ei ole este naisen löytämiselle, yhteensä tienaatte varmasti sen verran että rahat riittää ei nyt välttämättä muuttovalmiiseen taloon ja sijainnistakin joudutte ehkä tinkimään. Eikä noi tulot ole este sillekään, että alkaisit säästää tosissasi taloa varten.

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisuudet pariutua kohenevat heti, kun lopetat ajattelemasta naisia tavaroina, jotka ostetaan rahalla.

N

Tai sitten ehkäpä tällä miehellä on ihan oikeasta elämästä kokemusta kuinka naiselle ei kelpaa mies kun se tienaa liian vähän?

Kannattais laskeutua välillä alas todellisuuteen sieltä norsunluutornista

Vierailija kirjoitti:

Ensinnäkin: lakkaa itse arvioimasta itseäsi tulojen perusteella. Nehän on vaan sun tulot, ja sinä olet sinä! Kaksi eri asiaa! Toiseksi: on paljon kuntia joissa omakotitalon saa halvalla. Mikä pidättelee sinua nykyisellä paikkakunnalla, joka ilmeisen kallis? Se työ, josta maksetaan 1800€? Eiköhän vastaavaa löydy pienellä sinnikkyydellä muualtakin jos etsit avoimin mielin.

Kivan positiivinen kommentti! Itsekin harmittelen kun tulee tällaisia avauksia ja kaikki vaan haukkuu. En yhtään ihmettele miksi miehet lannistuu. Ja totta turiset! Oma mieheni oli köyhä kun kirkonrotta kun tavattiin. Tärkeintä ei todellakaan ollut se miten paljon rahaa lompakossa oli, vaan se miten hän sitä käytti. Ei uhkapelejä, ei ryyppyreissuja. Hän oli vastuullinen rahankäyttäjä, pyrki elämään säästeliäästi ja vaikkei paljoa saanutkaan kuussa säästöön, niin se ei haitannut kun tiesi että oli käyttänyt ne viimeisetkin pennoset fiksusti. Tämä sai mknut arvostamaan häntä todella paljon. Hän ei häpeillyt köyhyyttään, vaan realistisesti toi sitä esille. Jos esim kysyin haluaako hän mennä ravintolaan kanssani, hän aina kyseli kävisikö mieluummin kahvi, siihen olisi varaa. Mielelläni myöa tarjosin hänelle, kun hän ei tehnyt asiasta numeroa. Aikaisempi deittini suuttui jo siitä että halusin itse maksaa, kommenttina tuli että "Luuletko ettei rahaa löydy vai?!". Jos rahasta tekee itselleen ongelman, se on sitä myös muille. Jos on realistinen ja fiksu (viesteissä ap vaikuttaa tällaiselta!) niin fiksu nainen ei myöskään katso sinua kieroon lompakkosi takia. Yhdessä on sitten helpompi toteuttaa muut unelmat!

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei oikeasti välitä sun rahoista, vaikka täällä niin väitetään.

Eikö sinua hävetä valehdella ja johtaa harhaan noin rankasti?

Vierailija kirjoitti:

Trollolloo ja sössönsöö, taas trolli.

Ei ole vaan karua todellisuutta monille. Olen 40v ja palkkani on ollut 2200kk vasta puolitoista vuotta. Sitä ennen sain 1800-1900€kk brutto.

Mun miesserkku on pitkäaikaistyötön, mutta hänellä on oma omakotitalo syrjäisen paikkakunnan maaseudulla, vaimo ja kolme lasta.

Syrjäseudulla asunnot ovat tosi halpoja.

Vierailija kirjoitti:

Minä sinkkunainen ostin kerrostalokolmion Helsingistä yhtä pienellä palkalla, joten miksei mieskin pystyisi samaan. Yhden tai kahden lapsen kanssa mahtuu vielä tämän kokoiseen asuntoon, ja jos perheen kanssa pitäisi löytää isompi, niin onhan siinä kohtaa sitten jo kahden aikuisen tulot käytettävissä.

Puolison löytäminen on sitten asia erikseen, mutta ei tuon tulotason pitäisi olla sille mikään este.

Minä vuonna? Minulle pankki lupasi 1900€kk brutto tuloilla maksimissaan 60 000€ lainaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sinkkunainen ostin kerrostalokolmion Helsingistä yhtä pienellä palkalla, joten miksei mieskin pystyisi samaan. Yhden tai kahden lapsen kanssa mahtuu vielä tämän kokoiseen asuntoon, ja jos perheen kanssa pitäisi löytää isompi, niin onhan siinä kohtaa sitten jo kahden aikuisen tulot käytettävissä.

Puolison löytäminen on sitten asia erikseen, mutta ei tuon tulotason pitäisi olla sille mikään este.

Minä vuonna? Minulle pankki lupasi 1900€kk brutto tuloilla maksimissaan 60 000€ lainaa.

Lainaan tarvitaan sekä säästöt että tietyt tulot. Itse sain ostettua Espoosta 180 000€ asunnon yksin 2000€ bruttotuloilla koska säästöjä oli 40000€. Silloin lainakin on pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä sinkkunainen ostin kerrostalokolmion Helsingistä yhtä pienellä palkalla, joten miksei mieskin pystyisi samaan. Yhden tai kahden lapsen kanssa mahtuu vielä tämän kokoiseen asuntoon, ja jos perheen kanssa pitäisi löytää isompi, niin onhan siinä kohtaa sitten jo kahden aikuisen tulot käytettävissä.

Puolison löytäminen on sitten asia erikseen, mutta ei tuon tulotason pitäisi olla sille mikään este.

Minä vuonna? Minulle pankki lupasi 1900€kk brutto tuloilla maksimissaan 60 000€ lainaa.

Vuonna 2013. Ekasta konttorista olisivat antaneet vain 35 000 (mitä sellaisella summalla Helsingissä edes tekisi?), mutta kun menin toiseen konttoriin ja otin isäni mukaan, niin kummasti virkailija katsoi pelkän tuntipalkkani lisäksi myös säästöjäni ja tiliotettani, josta näki, miten pienet menot mulla on. Sain siis sen tarvitsemani 120 000 euroa ja loput katoin säästöilläni. Isä oli siis pankissa vain mukana, ei ole lainassa millään lailla takaajana tai osallisena.