Olen väsynyt vanhempieni naisvihaan
Onko muita samassa tilanteessa olevia: Olen aikuinen nainen, ja aivan h*lvetin kyllästynyt vanhempieni kivikaudelle jämähtäneisiin mielipiteisiin. Äitini kommentoi esim. rais**ustapauksia, joissa nainen on mennyt bileillan päätteeksi miehen kotiin, mutta tullut sitten rais***uksi, koska onkin kieltäytynyt peiton heiluttelusta, sanomalla mm., että "mielestäni se on lupaus, jos lähtee toisen kotiin". Voiko idiootimpaa mielipidettä olla? Isän mielestä naisille saa huudella törkeyksiä kadulla, koska "jos pukeutuu niin, että hakee huomiota, niin ei siitä pidä loukkaantua, kun huomiota saa" ja "naiset tykkää siitä, kun vähän huudellaan". Kun annan erilaisia tapausesimerkkejä, joilla osoitan kuinka kapeakatseisia he ovat, menevät joskus hiljaisiksi, mutta joskus isäni yrittää vain olla jotenkin vekkuli ja tekotirskahtelee, että "hihhih, suuttui..." Koskaan eivät pahoittele typeriä sammakoitaan. Isällä ei myöskään ole mitään itsehillintää siinä, miten hän meitä lapsiaan fyysisesti kohtelee - hänen yksi bravuurinsa on nyhtää korvasta ylöspäin, mikä tuottaa minulle oikeasti todella terävää kipua, mutta hän ei vain lopeta vaikka olen reagoinut kymmenillä eri tavoilla ja tehnyt tiettäväksi, että korvani nyhtäminen sattuu. En ymmärrä, miksi hän ei voi lopettaa sitä. Hän osaa kuitenkin myös halata ja kertoa meille, että on ylpeä ja rakastaa jne., joten en osaa ymmärtää, miksi hän kokee fyysisen satuttamisen olevan niin tärkeä hellyyden osoittamisen muoto. Toista sisarustani, jolla on fibromyalgia, isä tökkii etusormella käsivarteen samanlaisissa tilanteissa kuin minua nyhtää korvasta. Sanomattakin lienee selvää, että tuo tuottaa sisarukselleni kipua, ja siitäkin on isälle sanottu, mutta ei mene jakeluun. Miksi ei voi vaikka silittää selkää tai taputtaa kevyesti olkapäätä? Pakkoko on oikeasti tuottaa kipua ja hihitellä siinä toisen suuttuessa, että "isä vähän kiusaa!". Ikään kuin hän ei uskoisi, että puhumme totta, tai että kyseessä on vakava asia.
Olen kokenut, että he ovat aina kohdelleet meitä lapsia tasa-arvoisesti ja hyvin, enkä muista mitään näitä älyvapaita lausuntoja lapsuudesta tai nuoruudesta (korvan nyhtäminen ja käsivarren tökkiminen ovat olleet läsnä niin kauan kuin muistan), mutta nyt aikuisena tuntuu, että joka kerta kun nähdään, he jankkaavat näitä samoja älyttömyyksiä. Aina vaan samat typerät sammakot suusta, ja aina vaan annan lisäesimerkkejä ja perusteluja siitä, miten kivikautista heidän ajattelunsa on. Olen yrittänyt eri sävyillä (huumori, vakava, napakka, puhtaasti faktapohjalta, omien kokemusten kautta jne.) ja eri taktiikoilla, mutta heidän vinyylilevy vain jumittaa ja vinkuu samassa kohtaa. Ei pääse neula eteenpäin. En jaksaisi enää kuunnella, mutta en jaksa enää puuttuakaan. Muuten kyllä rakastan vanhempiani, mutta tämä syö jo niin paljon, että olen alkanut välttää tekemisissä oloa.
Mitä tässä voi enää tehdä? Helpointa olisi, kun voisi vain lakata pitämästä yhteyttä, mutta kun eivät he varsinaisesti kuitenkaan huonoja ihmisiä ole, vaan ovat olleet hyvät vanhemmat.
Kommentit (41)
Oma äitini tekee tuota. On siis muuten todella kiltti, eikä puhu pahaa muiden selän takana. Kuitenkin kommentit vaikkapa uutisiin on tasoa:”Itsehän ne naiset Sinne lähti huoraamaan.” Tämä kommentti siis Axel Smithin salakuvaukseen liittyvästä uutisoinnista.
Itselläni on kaksi pientä tytärtä ja aion kyllä tehdä heille selväksi, että miehet ja naiset, muun sukupuoliset on kaikki saman arvoisia.
Niin kuin huomaat ap, täällä on liikaa trolleja. Itse en kyllä ainakaan tuota fyysistä hommaa kattelis yhtään. Sairasta. Tirvaise sitä ”leikillä” takas. Noihin tyhmiin mielipiteisiin tuskin pystyt vaikuttamaan...
Vanhempasi vaikuttavat tosi simppeleiltä. Sinä onneksi et.
Ymmärrän yskän. Itselläni on sukulaisia, joilla on joku vimma toitotttaa sitä sisäitettyä misogyniaansa koko ajan. Inhottaa ja tuntuu pahalta kuunnella sitä rumaa ja oksettavaa puhetta.
Säälittää noiden sukulaisten lapsenlapset, jotka joutuvat 2020 luvulla kokemaan 1800-lukulaista tyttövihaa ja vähättelyä.
Itse olen omat vanhempani pistänyt ruotuun. Eivät ottaneet vakavasti ja tosissaan ennen kuin raivosin pääpunaisena.
Mitkään nätisti ja asiallisesti puhumiset eivät toimi tuollaisiin tapauksiin, koska heille se on vain hyttysen ininää. Tyttöjä ja nuorempia naisia ei tarvitse kuunnella ja ottaa vakavasti, koska nehän on vähempi arvoisia ihmisiä. Siksi kannattaa suosiolla unohtaa piipittäminen ja ärähtää niin, että naisvihaajien korvat soivat vielä seuraavalla viikollakin.
Onneksi en tunne omassa elämässäni ap:n kaltaisia ihmisiä, joilla on pakkomielle pakottaa kaikki läheisensä tietyntyyppisiksi, mikä nyt sattuu olemaan muodissa kulloinkin.
80äo elämänkoululaiset vanhemmat. Perussettiä.
Kannatta varmaan ottaa etäisyyttä ja todeta vaan "just, aha, juujuu" sammakoihin, pyöritellä silmiä ja lopettaa keskustelu siihen. Tuntuu että vaan saavat vettä myllyyn jankkaamisesta ja haluavat olla oikeassa.
Jos minua nyhdettäisiin korvasta tekisin saman tekijälle, sitä voi ainakin kokeilla.
On tosiaan vaikea tajuta, miten jotkut eivät ymmärrä, että jokaisella ihmisellä on oikeus itse päättää omasta kehostaan ja että seksuaalinen kanssakäyminen on sellainen asia, jossa kummankin pitää olla mukana halukkaasti ja vapaaehtoisesti, ettei ole sellaista tilannetta jossa saa pakottaa toisen seksiin. Väkisinmakaaminen on törkeää, miten kukaan voi puolustella sellaista?!
Jos jostain asiasta tulee jatkuvasti riitaa, sano suoraan, että et enää halua puhua aiheesta ja jos joku jatkaa, poistu tilanteesta, piste.
En kannata väkivaltaa, silti en osaa olla miettimättä, mitä isäsi mahtaisi ajatella, jos sinä ottaisit joskus yllättäen häntä kovakouraisesti korvasta kiinni tai sisaresi tökkisi isääsi voimakkaan kivuliaasti ja sanoisitte vain, että rakkauden ilmaisemistahan se on ...
Vanhemmat, ei ole aina hyvä heidän kanssaan, eikä ilman!
Tuo "kiusaamalla välittäminen" on niin tyypillistä suurten ikäluokkien ja vielä hieman heitä nuoremmankin ikäluokan ihmisille. Heidän omista tunne-elämän ongelmistahan se kielii mutta ei se mitenkään pyyhi pois sitä, kuinka paljon vahinkoa sellainen käytös on aiheuttanut. Minä olen vasta nyt kolmekymppisenä oppinut, mitä aito välittäminen ja rakkaus on ja miten se näkyy toisen ihmisen käytöksessä. Puistattaa ajatella, kuinka normaalina tuollaista kiusaamista niin pitkään pidin.
Samaten naisviha on heillä yleistä, huumorin varjolla vähättelystä avoimeen vihamielisyyteen. Monesti naiset itse saattavat olla jopa julmempia sanomisissaan ja asenteissaan. Jokin defenssihän siinäkin on takana, halutaan tällä haukkumisella ja tuomitsemisella todistaa, ettei itse ole niin kuin muut naiset.
Aloittajana jättäisin yhteydenpidon vanhempien kanssa minimiin. Ei tuollainen ole rakastavan ja tervepäisen vanhemman käytöstä.
Taidat olla vielä aika nuori? Siksi mietin, koska annat vanhempiesi vaikuttaa sinuun noin paljon.
He kuulostavat todella vanhanaikaisilta ja naisvihamielisiltä, mutta se on asia, jolle et voi mitään. Tai ehkä voit yrittää jankata ja etsiä vaikka äidillesi kirjallisuutta naisvihasta, mutta noin ihan sinun voimiasi ajatellen luovuta ja anna mennä korvasta sisään ja ulos. Naiset eivät aina tiedosta naisvihaansa ja miesten asenteet taas ovat niin syvällä, ettei niitä kovinkaan helposti voi muuttaa. Jos on todella vaikeaa kuunnella juttuja, niin tiedäthän, että vanhempien kanssa ei ole pakko olla tekemisissä jos se on hankalaa?
Väkivaltaa sinun ei tarvitse ikinä sietää. Minusta sinä voisit koittaa selittää tuota satuttamista jotenkin eri tavalla. Itse olen kirjoittanut pitkän tekstiviestin ihmiselle, joka hauskuutti itseään kutittamalla minua niin, että joskus itkin. Se on oikeasti ihan hirveää. Se avasi hänen silmänsä ja kutitus loppui.
Mulle tulee ekana mieleen että tuo "naiset tykkää kun huutelee"/uhrien vähättely ja teidän nyppiminen ja tökkiminen kielloista huolimatta on samaa sarjaa. Isäsi ei näe naisia ihmisinä joilla on oikeus rajoihin ja äitisi uskoo samaan koska muuten joutuisi myöntämään oman kärsimyksensä miesten käsissä. Surullinen suurten ikäluokkien ajattelumalli.
Mitä vanhempi naisvihaaja, sitä mahdottomampi hänen kantaansa on muuttaa, mutta fakta on myös se, että naisvihaaja ei voi olla fiksu ihminen. Ikinä.
Naisvihaajia yhdistää yleensä ulkoinen (sekä tietysti sisäinenkin) rumuus. Miehillä se naisviha tulee siitä kun omat speksit ei riitä kauniisiin naisiin, naisilla taas siitä, kun ollaan kateellisia muille naisille kun itse on niin ruma.
Vierailija kirjoitti:
Naisvihaajia yhdistää yleensä ulkoinen (sekä tietysti sisäinenkin) rumuus. Miehillä se naisviha tulee siitä kun omat speksit ei riitä kauniisiin naisiin, naisilla taas siitä, kun ollaan kateellisia muille naisille kun itse on niin ruma.
Eläpä höpäjä ja leimaa. Yksi naisvihamielisimmästä tapaamistani ihmisistä on tällainen entinen missi, joka on ikäisekseen erittäin hyvännäköinen edelleen. Vaan se ei tunnu hänelle itselleen riittävän, ei sitten millään ja se johtaa sitten sellaiseen nuorten naisten kyttäämiseen ja lyttäämiseen. Tympeää sitä on kuunnella.
Ottaisin etäisyyttä tuollaisiin vanhempiin. Ihan sama ovatko sukua minulle, minulla on oikeus viettää aikani sellaisessa seurassa, joka kunnioittaa minua ja rajojani, ja jossa viihdyn. Ei kenenkään tarvitse tuhlata elämäänsä takertumalla ihmisiin, jotka laskevat elämänlaatua.
Jos vanhempasi alkavat ihmetellä miksi et käy kylässä, voit mainita asiallisesti että et viihdy kun sinuun kajotaan kivuliaasti ja sukupuolestasi puhutaan halventavasti. Oppivat tai eivät, se ei ole enää sinun ongelmasi.
Kyllä saa olla kiitollinen ettei omat vanhemmat tuollaisia. Vanhempia kuin ap:n vanhemmat, muttei ikinä mitään tuommosta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vanhempi naisvihaaja, sitä mahdottomampi hänen kantaansa on muuttaa, mutta fakta on myös se, että naisvihaaja ei voi olla fiksu ihminen. Ikinä.
Niin, sellaisia ne naiset on. Varsinkin vanhemmat.
Monet vanhemmat naiset ovat vähän alistuneita ja haluavat miellyttää miestään/ miehiä mielipiteillään. Hirveää.
Tuohon alkuun ainakin vanhempasi on oikeassa. Muuta en lukenut, liikaa tekstiä.