Ruotsin kielen taitajia?

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:50"]

Olen oppinut taivuttamaan ruotsin jobba-verbin epäsäännöllisenä jobba - jobbar - (har) jobbit. Muistelen että epäsäännöllisen taivutuksen rinnalla on myös säännöllinen (har) jobbat-muoto, joka on ilmeisesti sitten yleistynyt, koska nettisanastoista sitä ei löydy enää.

Vanhoissa 70-luvun sanakirjoista tuon voisi tarkistaa. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan niitä enää tallessa. 

[/quote]Voi pahus, mullakin olisi ollut ikivanhat Lea Lampenin ruotsin sanakirjat, mutta heitin ne jossain muutossa roskiin kun uusiakin on tullut hankittua. Olen tosiaan sitä mamusukupolvea joka oppi sanomaan 18:kin aderton. Tuossa teoriassasi voisi olla perää. Täytyykin tarkistaa, kun kirjastoon menen jos sieltä löytäisin jonkin vanhan sanakirjan. Kiitti! ap

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:25"]

Jobbit sanaa käytetäessä tartkotaan myös sanaa työlästä.  Det var så jobbit.

Slangia se tosin on.

[/quote]

Sinulla on kirjoitusvirhe esimerkkilauseessasi.

Se on työlästä = Det är jobbigt. 

Jobbig merkityksessä "työläs" on ihan yleisesti käytetty sana, eikä se ole slangia. 

http://www.ulflundell.com/album_generic.jsp?skiva=32

Tuolta löytyy oikea versio siitä ap:n toisesta esimerkistä, eli typo oli. Itse en ole kuullut käytettävän har jobbit, mutta voihan se jotain slangia olla. Enkä kyllä asunutkaan kuin vuoden Ruotsissa, eli kielitaito ei oo ihan niin hyvä.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:50"]

Olen oppinut taivuttamaan ruotsin jobba-verbin epäsäännöllisenä jobba - jobbar - (har) jobbit. Muistelen että epäsäännöllisen taivutuksen rinnalla on myös säännöllinen (har) jobbat-muoto, joka on ilmeisesti sitten yleistynyt, koska nettisanastoista sitä ei löydy enää.

Vanhoissa 70-luvun sanakirjoista tuon voisi tarkistaa. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan niitä enää tallessa. 

[/quote]

Missä olet tuon oppinut.....?

Ei noin puhuta. Ei noin ole puhuttu. Jos lukee vanhoja ruotsinkielisiä kirjoja, niissä sanotaan kyllä har jobbat.

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:57"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:25"]

Jobbit sanaa käytetäessä tartkotaan myös sanaa työlästä.  Det var så jobbit.

Slangia se tosin on.

[/quote]

Sinulla on kirjoitusvirhe esimerkkilauseessasi.

Se on työlästä = Det är jobbigt. 

Jobbig merkityksessä "työläs" on ihan yleisesti käytetty sana, eikä se ole slangia. 

[/quote]

Slangia nimenomaan ilman tuota geetä...

jobba jobbar jobbade jobbat

Kuten jo useamman kerran yllä todettu, 'jobbit' on kirjoitusvirhe. Olisi mielenkiintoista kuulla jobba verbin imperfektimuodon siltä, koka taivuttaa verbin epäsäännöllisesti. :)

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:50"]

Olen oppinut taivuttamaan ruotsin jobba-verbin epäsäännöllisenä jobba - jobbar - (har) jobbit. Muistelen että epäsäännöllisen taivutuksen rinnalla on myös säännöllinen (har) jobbat-muoto, joka on ilmeisesti sitten yleistynyt, koska nettisanastoista sitä ei löydy enää.

Vanhoissa 70-luvun sanakirjoista tuon voisi tarkistaa. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan niitä enää tallessa. 

[/quote]Voi pahus, mullakin olisi ollut ikivanhat Lea Lampenin ruotsin sanakirjat, mutta heitin ne jossain muutossa roskiin kun uusiakin on tullut hankittua. Olen tosiaan sitä mamusukupolvea joka oppi sanomaan 18:kin aderton. Tuossa teoriassasi voisi olla perää. Täytyykin tarkistaa, kun kirjastoon menen jos sieltä löytäisin jonkin vanhan sanakirjan. Kiitti! ap

[/quote]

Kuulutaan sitten ilmeisesti samaan sukupolveen, ap. :)

Aderton on tuttu, samoin jobbigt, työläs-merkityksessä. :D

Ja tree lausuttiin [tre:] eikä [tri:] niin kuin se näköjään ääntyy nykyään aika monella rannikkoruotsalaisella. 

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 00:02"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:53"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:50"]

Olen oppinut taivuttamaan ruotsin jobba-verbin epäsäännöllisenä jobba - jobbar - (har) jobbit. Muistelen että epäsäännöllisen taivutuksen rinnalla on myös säännöllinen (har) jobbat-muoto, joka on ilmeisesti sitten yleistynyt, koska nettisanastoista sitä ei löydy enää.

Vanhoissa 70-luvun sanakirjoista tuon voisi tarkistaa. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan niitä enää tallessa. 

[/quote]Voi pahus, mullakin olisi ollut ikivanhat Lea Lampenin ruotsin sanakirjat, mutta heitin ne jossain muutossa roskiin kun uusiakin on tullut hankittua. Olen tosiaan sitä mamusukupolvea joka oppi sanomaan 18:kin aderton. Tuossa teoriassasi voisi olla perää. Täytyykin tarkistaa, kun kirjastoon menen jos sieltä löytäisin jonkin vanhan sanakirjan. Kiitti! ap

[/quote]

Kuulutaan sitten ilmeisesti samaan sukupolveen, ap. :)

Aderton on tuttu, samoin jobbigt, työläs-merkityksessä. :D

Ja tree lausuttiin [tre:] eikä [tri:] niin kuin se näköjään ääntyy nykyään aika monella rannikkoruotsalaisella. 

[/quote]Jep, just esim. tuossa aderton/arton:ssa huomaa kuinka vanhaa kieltä sitä käyttääkään, kun en ole asunut Ruotsissa enää moneen kymmeneen vuoteen niin ei mun ruotsin kieli ole kehittynyt samaa tahtia kuin heillä siellä. Ja näinä Suomen-vuosina tosiaan sanavarastokin kadonnut lähes kokonaan. ap

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 00:00"]

jobba jobbar jobbade jobbat

Kuten jo useamman kerran yllä todettu, 'jobbit' on kirjoitusvirhe. Olisi mielenkiintoista kuulla jobba verbin imperfektimuodon siltä, koka taivuttaa verbin epäsäännöllisesti. :)

[/quote]

Voipi olla, että kieli on kehittynyt siitä, kun dinosaurukset oppivat ruotsia. Näköjään unohtui imperfektimuoto edellisestä kommentistani (en muista, kuinka mones). 

jobba - jobbar - jobbade - (har) jobbit/ (har) jobbat

Aikoinaan ruotsin opettajani selitti, miksi tällä sanalla oli (70-luvulla) kaksi eri muotoa, mutta en muista muuta kuin sillä voisi olla jotakin tekemistä sen kanssa, että jobba on lainasana englannin kielestä. 

Ilmeisesti 1.deklinaatio sai voiton, koska sitä suositaan ja epäsäännöllisiä muotoja kaihdetaan uudissanoissa. 

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:58"]

[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 23:50"]

Olen oppinut taivuttamaan ruotsin jobba-verbin epäsäännöllisenä jobba - jobbar - (har) jobbit. Muistelen että epäsäännöllisen taivutuksen rinnalla on myös säännöllinen (har) jobbat-muoto, joka on ilmeisesti sitten yleistynyt, koska nettisanastoista sitä ei löydy enää.

Vanhoissa 70-luvun sanakirjoista tuon voisi tarkistaa. Valitettavasti minulla ei ole kuitenkaan niitä enää tallessa. 

[/quote]

Missä olet tuon oppinut.....?

Ei noin puhuta. Ei noin ole puhuttu. Jos lukee vanhoja ruotsinkielisiä kirjoja, niissä sanotaan kyllä har jobbat.

[/quote]

70-luvulla, ihan tavallisessa suomalaisessa keskikoulussa olen tämän oppinut. Keskikoulu oli koulumuoto, joka edelsi  peruskoulua. :)  Koulun nimeä en viitsi mainita, sillä en halua tuttavieni tietävän salaisesta paheestani, AV:lla luuraamisesta.   

[quote author="Vierailija" time="03.10.2013 klo 00:08"]

Ilmeisesti 1.deklinaatio sai voiton, koska sitä suositaan ja epäsäännöllisiä muotoja kaihdetaan uudissanoissa. 

[/quote]

Hups, lipsahti virhe: tarkoitan tietenkin 1. konjugaatiota. Tosin myös substantiivien taivutuksessa 1. dekl. on yleisin. 

Kaikki uudet verbit taipuvat ensimmäisen konjugaation mukaan. Yksikään uusi verbi ei taivu epäsäännöllisesti (ei edes 70-luvulla).