Kun ostitte omakotitalon
Tuliko teille talosta tunne "tämä se on minkä haluan ostaa"?
Olen käynyt kymmenkunta taloa katsomassa ja kaikista on ollut lähinnä sellainen tunne, että no jos nyt ei kertakaikkiaan mitään parempaa ole tarjolla...
Kommentit (26)
Ei. Ei mulla ollut sinkkuna todellakaan varaa semmoisiin taloihin, joista tuollainen tunne tulisi. Joten piti etsiä riittävän hyvä.
Tuli. Tiesin heti että tässä haluan asua. Kävin katsomassa parin vuoden ajan taloja ja mikään ei oikein napannut. Kyllä sen tietää kun oikea osuu kohdalle.
Piti rakentaa itse oma talo, jotta sai mieleisen talon.
Talosta ei tullut. Se oli lastulevyllä ja mineriitillä 70-80-luvuilla rempattu eli pilattu, ja ollut pitkään tyhjillään. Joka paikka täynnä roinaa.
Tontista ja maisemasta sen sijaan tiesin heti. 3 ha loivassa länsirinteessä, josta avautuu kilometrien kumpuileva peltoaukea jokilaaksoon. Talokin oli pohjimmiltaan oikein hyvä, muoto ja huonejärjestys ja koko sopiva ja mansardikatto ryhdissään. Tosin 20 v. ollaan nyt tehty remonttia.
Kyllä tuli! Olimme etsineet parisen vuotta ja käyneet katsomassa kaikki kiinnostavat kohteet ympärikunnissa ja kaupungeissa. Heti kun tultiin tämän talon aulaan (aurinko paistoi ihanasti isoista ikkunoista) niin kuiskasin miehelle että 'oioi tää on ihana' (ettei välittäjä kuullut että ollaan innoissaan) <3
Jäi semmoinen fiilistely että "tässä olis periaatteessa asiat kunnossa meidän tarpeita varten", mutta sijainti mietitytti vähän. Asia jäi hautumaan, sitten välittäjä soitteli ja kysyi jatkosta ja se oli sitten ehkä itsellekin sysäys eteenpäin ja jotenkin meistä tuli sitten ihan tosissaan talon ostajia pikkuhiljaa. Olin todella stressaantunut oston aikaan ja kehittelin kaikkia kauhuskenaarioita ongelmista. Tehtiin ostotarjous ehdollisena, eli käytettiin homekoirat tutkimassa talo ensin vielä ja sitten lyötiin kaupat lukkoon.
Eihän tämä talo täydellinen ole, mutta jossain vaiheessa löytyi itsellekin realiteetit että minkä verran lainaa saadaan ja mitä voidaan oikeasti sillä rahalla saada. Tämä oli paras mitä sillä rahalla saatiin ja hyvin onnellinen olen talosta parin vuoden jälkeen, paljon onnellisempi kuin silloin ostohetkellä 😄
3 vuotta oltiin etsitty tietyillä spekseillä ja käyty katsomassa välittäjien mukaan ihan teille sopivia taloja. No ei olleet lähellekään mitä haettiin. Sitten pieni ilmoitus lehdessä ja kun päästiin perille, niin tuli tunne että tää on meidän tuleva koti ja samantien tutkittiin paikat tarkoin (vanha hirsitalo) ja melkein sitlä istumalta tehtiin kaupat.
Kyllä sen tietää, kun oikea sattuu kohdalle. Hyvin pystyy karsimaan jo etukäteen. Nykyistä taloa ostaessa kävimme katsomassa vain kahta taloa, joista toinen oli se oikea. Edellistä taloa ostaessa laitoimme muuton jäihin, koska yhtään katsomisen arvoista ei tullut vastaan. Lopulta tuli yksi uusi myytiin. Käytiin katsomassa ja tehtiin kaupat. Ekaa taloa ostaessa katseltiin enempi, mutta silloinkin oli sama. Vasta se oikea herätti halun ryhtyä kauppoihin.
Tuon takia suunnittelimme ja rakensimme itse, emme olleet valmiita kompromisseihin eikä mistään tullut sitä tunnetta.
100v lomatalo etelä-Euroopassa taas natsasi kerralla:) Näimme potentiaalin ja purimme koko talon runkoa myöten ennenkuin remontoimme kaiken uudelleen vanhaa kunnioittaen.
En suosittele ostamaan omakotitaloa fiiliksellä, sillä homma voi mennä pahasti puihin. Ensiksi olennaista on, että talon katto ja perustukset ovat kunnossa eli ne pitää tarkistaa huolella, koska niistä tulevat kosteusvauriot. Ja tietysti putkiston ja kosteiden tilojen kunto on ensiarvoisen tärkeää tarkistaa. Kaiken voi toki remontoida, jos osaa ja on aikaa, mutta jos talossa on jotakin isoa vikaa pitäisi se näkyä hinnassa. Näiden jälkeen voi sitten miettiä sitä fiilistä talossa.
Sen verran kun olen käynyt omakotitaloja katsomassa ovat nuo ensikis mainitut olleet käytännössä joka kerta pielessä. Siksi päädyttiin kerrostaloasuntoon Helsingin keskustassa vanhassa kivitalossa. Omakotitalohommat jäi sitten mökin varaan.
Kyllä tuli. Kävimme katsomassa useita taloja ja päätimmekin jo ostaa yhden. Tämä minkä ostimme sen sijaan tuli vähän kuin puun takaa yllättäen ihan viime metreillä.
Ei talon tarvitse olla täydellinen sellaisenaan. Hyvin harvoin onkaan, yhtään mikään asunto. Tärkeintä on sijainti, mieleinen piha ja alue, mieleinen pohjaratkaisu sekä että talo on hyvässä kunnossa ja vuosien mittaan remppailtu. Lista ON pitkä, mutta on aivan eri asia ostaa talo kuin asunto.
En minäkään tule ostamaan TÄYDELLISTÄ taloa. Ostan talon, jossa on potentiaalia vaikka mihin, ja sitten remppautan (en itse, vaan teetän) täydelliseksi.
Itselleni täytyy nimenomaan tulla tunne, että remontilla tästä saa täydellisen. Jos fiilis on sellainen että "voihan tämän remontoida, mutta..." ei se silloin ole oikea talo minulle.
Minähän löysin jo yhden aivan ihanan talon, ja todellakin siitä tuli juuri sellainen fiilis mitä etsinkin. Eli että remontilla tästä saisi täydellisen. Ikävä kyllä asukas on pilannut talon tavalla x, jota en halua tänne paljastaa. Olisi vaatinut todella paljon, että tuon asian olisi saanut pois päiväjärjestyksestä. Talo roikkuu edelleen myynnissä, kuukausia ja kuukausia ja kuukausia myöhemmin, "kumma juttu."
Joo, tai lähinnä pihasta. Se oli vasta toinen talo jota mentiin katsomaan, ja tarkoitus oli vain harjoitella katsomaan niitä taloja ja kysymään niistä, se ei ollut edes alueella jota harkittiin. Mutta kun kurkistin takaovesta pihalle, olin myyty. Ja toki talokin oli ihan jees. Nyt on 16 vuotta asuttu tyytyväisinä.
Mä tiesin jo kuistille astuessani, että tämä se on! Oltiin käyty useampaa katselemassa, mutta tämä tuntui heti omalta 😊
Me ei löydetty valmiista taloista sellaista, jota oltaisi haluttu. Ei ollut kovin kallista mahdollista ostaa, eikä haluttu myöskään tinkiä liikaa talon kunnosta tai sijainnista. Niinpä rakennettiin itse.
Käytettiin säästöt siihen, että ostettiin velaton tontti, ja käytettiin tonttia vakuutena kun nostettiin pankista lainaa rakentamista varten. Vakuus kasvoi sitä mukaa kun talo valmistui, ja nostettiin lisää lainaa.
Tuntui että kakka tulee housuun