Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yhden lapsen antaminen isälleen
02.10.2013 |
Mulla on kaksi lasta ennestään. Tapasin miehen ja lyhyen seurustelun jälkeen tulin raskaaksi. Pidin vauvan, koska en hyväksy aborttia kuin erittäin, erittäin painavista syistä. Huolimattomuuteni ei siis ollut painava syy. Miehen kanssa en seurustele enää, mutta olemme ihan hyvissä väleissä.
Lapsemme on nyt puolitoistavuotias, ja käy isällään yökylässä n. 4 kertaa kuukaudessa viettäen siellä 1-2 yötä kerrallaan. Jaksamiseni on ollut kortilla, vaikka parhaani olen tehnyt. Synnytyksen jälkeen olin yksin koska mies ei halunnut mitään perhe-elämää. Silloin väsyneenä sanoin hänelle, että saa ottaa lapsen sitten itselleen.
Lapsen isä ja hänen äitinsä ovat alkaneet nyt puhua, että lapsi muuttaisi isälleen. Että se olisi ihanaa, ja ettei se tee minusta huonoa äitiä jos annan lapsen isälleen ja että ajattelen vain lapseni parasta. Ja eivät he minua kuulemma unohtaisi. Mulle tuli pala kurkkuun enkä pystynyt vastaamaan mitään. Jouduin miettimään asioita nyt kunnolla. Onko lapselle parempi asua vain yhdessä paikassa kuin vuorotella viikko-viikko systeemillä? Isä on hyvä isä, en mä sitä kiellä, joten miksei hänellä olisi oikeus ottaa lapsi luokseen asumaan kun siihen kerran kykenee. Mutta sitten on sisarusten välit.. Keskimmäinen on neljävuotias ja rakastaa kovasti pikkusisarustaan. He ovat samassa päiväkodissa ja myöhemmin samassa koulussa.
Olen yksinäinen ja suvuton, mutta rakastan lapsiani silti enemmän kuin mitään. Teen paljon lasten kanssa ja meillä on hyvä olla yhdessä. Kun kuulin mitä lapseni isä ja hänen äitinsä suunnittelevat, en voinut kuin nieleskellä. He siis pitävät tilannettani kurjana, tai siis haluavat ilmeisesti pitää sitä kurjana, koska suunnittelevat tämmöistä. En kuitenkaan ole mikään reppana, vaan käyn työssä ja opiskelen, elintasomme on vähintään kohtuullinen. Kovilla olen monesti, ja äärimmäisen väsynyt, mutta en mielestäni sen enempää kuin muutkaan pikkulasten äidit.
Isä on hommaamassa nyt uutta ja isompaa asuntoa, että lapsemme saisi oman huoneen hänen luotaan. Isän äiti ilmeisesti viettäisi siellä myös paljon aikaa, joten olisihan aikuisia kaksi yhden sijaan. Mulla on jo nyt hirveän huono olo, ihan kuin lastani oltaisiin riipimässä pois sylistäni :( Tuntuu etten uskalla kiintyä lapseen enempää, kun hellästi pakottamalla hän viedään multa pois. Rakkaudellinen teko olisi kuulemma ryhtyä etä-äidiksi. Kuka äiti ei haluaisi lapsilleen parasta?
Kommentit (75)
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]
Haloo, ei sille lapselle ole parasta erota elämänsä tärkeimmästä ihmisestä! Vuoroviikot vähän myöhemmin ehkä, mutta et todellakaan lapsestasi luovu!!!
[/quote]
Väität siis että äiti on lapselle tärkeämpi ihminen kuin isä? Aika pohjattoman suvaitsematonta puhetta. Taidat olla sellainen miesvihaaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]
Haloo, ei sille lapselle ole parasta erota elämänsä tärkeimmästä ihmisestä! Vuoroviikot vähän myöhemmin ehkä, mutta et todellakaan lapsestasi luovu!!!
[/quote]
Väität siis että äiti on lapselle tärkeämpi ihminen kuin isä? Aika pohjattoman suvaitsematonta puhetta. Taidat olla sellainen miesvihaaja.
[/quote]
*ottaa rautalankaa ja vääntää* äiti on se tärkein ihminen tässä tapauksessa, koska äiti on ollut lapsen elämässä läsnä koko ajan! Isä vain osan aikaa.
Ei olisi ensimmäinen kerta kun nainen hankkiutuu tietoisesti raskaaksi eikä ole aikomustakaan mitään perhettä miehen kanssa perustaa.
Missäs ap:n ensimmäisten lasten isä(t) on? ap ei taida perustaa miehistä muutenkuin siittiöiden luovuttajana + elatusmaksun maksajina
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]
Haloo, ei sille lapselle ole parasta erota elämänsä tärkeimmästä ihmisestä! Vuoroviikot vähän myöhemmin ehkä, mutta et todellakaan lapsestasi luovu!!!
[/quote]
Väität siis että äiti on lapselle tärkeämpi ihminen kuin isä? Aika pohjattoman suvaitsematonta puhetta. Taidat olla sellainen miesvihaaja.
[/quote]
Vittu mikä jankutijankkaaka olet. Suu vaahdossa puhut isän oikeuksista, mutta ajattele nyt asiaa lapsen kehityspsykologian kannalta. Hän on kasvanut äitinsä ja sisarustensa kanssa. Se on lapsen koti. Ja nyt sitten pitäisi isin oikeuksien takia laittaa systeemi päälaelleen. Ota pää perseestä ja katso asiaa lapsen vinkkelistä. Ei tämä mitään isän syrjimistä ole. Samoin, jos lapsi olisi aina asunut isänsä luona, niin siellä sen olisi jatkossakin parasta olla, ellei olisi vakavan laiminlyönnin kohteena.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:19"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:53"]
Totta, koska AP on äiti. Isältä sen sijaan lapsen saa riistää jos äiti niin haluaa. Tää on tätä "tasa-arvoa". :D
[/quote]
Eihän tää isä halunnut perhe-elämää. Perhe se lapsikin on.
[/quote]
Niinhän tämä äiti sanoo, mutta uskotko häntä? Jos hankkii lapsen puolituntemattoman miehen kanssa, ei ainakaan minun kirjoissani ole mikään Äiti Teresa, eikä varsinkaan kuullosta naiselta joka tähtää pitkäikäiseen, vakavaan suhteeseen ja perhe-elämään.
[/quote]
No isäkö oli pyhimys? Samalla lailla hän harrasti seksiä puolituntemattoman naisen kanssa.
(Ja muuten, se sana on "kuulostaa", ei "kuullostaa")
[/quote]
Sillä ei ole väliä onko isä pyhimys, jos äiti ei ole pyhimys. Äidillä, joka ei ole missään mielessä isää parempi, ei ole mitään etuoikeutta riistää isältä lasta. Siksi argumenttisi "eihän tää isä halunnut perhe-elämää" on varsin typerä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:54"]
Lapsen "antaminen" isälleen??? kuulostaa jo lähtökohtaisesti siltä että ikään kuin sinä omistaisit lapset ja suuresta armosta sitten sinä päätät missä ja kenen kanssa lapset ovat... omistatko sinä lapset ja jakelet niitä sit mielihalusi mukaan??
Jos jaksamisesi on jo kortilla niin miksi lapsi ei voisi olla isällään pääosan ajasta? sovitte tapaamiset yms kirjallisesti
Ei se ole lapsen etu olla väsyneen äidin kanssa. On myös rakkautta antaa sitä vastuuta lapsesta lapsen isälle.
T: yh-iskä
[/quote]
Isähän jätti juuri synnyttäneen äidin yksin. Heruiko silloin mitään apua äidille? Tai oliko isä silloin kiinnostunut pienestä vastasyntyneestä vauvastaan? Nyt isä haluaisi sitten rusinat pullasta ja lapsen itselleen. Ehei, miehet, ei se noin mene.
[/quote]
Missä ap sanoi että oli just synnyttänyt? ps. mies ei voi sitä synnytystä hoitaa, vaikka lapsen voisikin.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:54"]
Lapsen "antaminen" isälleen??? kuulostaa jo lähtökohtaisesti siltä että ikään kuin sinä omistaisit lapset ja suuresta armosta sitten sinä päätät missä ja kenen kanssa lapset ovat... omistatko sinä lapset ja jakelet niitä sit mielihalusi mukaan??
Jos jaksamisesi on jo kortilla niin miksi lapsi ei voisi olla isällään pääosan ajasta? sovitte tapaamiset yms kirjallisesti
Ei se ole lapsen etu olla väsyneen äidin kanssa. On myös rakkautta antaa sitä vastuuta lapsesta lapsen isälle.
T: yh-iskä
[/quote]
Eli sun mielestä on ihan ok heitellä lasta vanhemmalta toiselle? Viis lapsesta ja sisaruksista, pääasia on että vanhemmilla on kivaa? Kun pitäähän sille isälle nyt herranjumala se lapsi antaa jos se haluaa, viis siitä lapsesta. Kehnolla tolalla on nykyvanhemmuus kun kukaan ei ajattele lasta.
[/quote]
Ketä ap ajattelee? itseään! kuvittelee olevansa jotenkin huono jos antaa lapsen isänsä hoitoon pääosin. Siis lapsihan on molempien edelleen. Ap valittaa olevansa väsynyt jne mutta ei kun äityiden kruunua pitää kantaa hinnalla millä hyväänsä. Miksi tässä on ylipäätään vastakkain asettelu? suhteet puolisisaruksiin voi edelleen säilyä vaikka ei 24/7 ollakaan saman katon alla
T: yh-iskä
[/quote]
On sinänsä ihan sama mitä ap asiasta ajattelee, ihan kuten on sama mitä isä asiasta ajattelee.
Molemmat vanhemmat haluaa lapsen ja lapsen etu on se joka lähivanhemmuuden päättää. Lapsen etu on pysyä äidin luona, äidin, joka on tämän hoitanut vauvasta lähtien. Lapsen etu on pysyä sisarustensa luona. Tämä on ikävää isälle, mutta kun siitä isästä ei nyt vaan mitenkään saada yhtäkkiä sitä ensisijaista vanhempaa. Ei sille isälle ja lapselle saada sitä suhdetta mikä äidillä ja lapsella on. Isänrakkaus ei poista lapsen kokemaa hylkäystä, eikä se poista ikävää sisaruksia kohtaan. Ei vaikka isä sitä niin kovasti haluaisi. Isän on vaan pakko luoda edelleen sitä suhdetta lapseen ja odottaa että lapsi kasvaa. Parhaiten se onnistuu niillä viikonlopputapaamisilla. Sillä että antaa lapsen olla kodissaan ja jatkaa tapaamisia, luo tähän hyvää suhdetta, niin että lapsi tuntee olevansa turvassa, eikä kenenkään hylkäämä. Luulis tämän olevan jokaiselle järkevälle vanhemmalle aivan päivänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:18"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:01"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:54"]
Lapsen "antaminen" isälleen??? kuulostaa jo lähtökohtaisesti siltä että ikään kuin sinä omistaisit lapset ja suuresta armosta sitten sinä päätät missä ja kenen kanssa lapset ovat... omistatko sinä lapset ja jakelet niitä sit mielihalusi mukaan??
Jos jaksamisesi on jo kortilla niin miksi lapsi ei voisi olla isällään pääosan ajasta? sovitte tapaamiset yms kirjallisesti
Ei se ole lapsen etu olla väsyneen äidin kanssa. On myös rakkautta antaa sitä vastuuta lapsesta lapsen isälle.
T: yh-iskä
[/quote]
Isähän jätti juuri synnyttäneen äidin yksin. Heruiko silloin mitään apua äidille? Tai oliko isä silloin kiinnostunut pienestä vastasyntyneestä vauvastaan? Nyt isä haluaisi sitten rusinat pullasta ja lapsen itselleen. Ehei, miehet, ei se noin mene.
[/quote]
Emme tiedä lähellekkään koko tarinaa, täytyy muistaa että ap pamahti paksuksi lyhyen tuttavuuden jälkeen ja hällä oli jo kaksi lasta. On vain hyvä että mies ei halunnut kaikkia rusinoita jos ei kokenut siihen olevansa valmis. Mies olisi saanut oman lapsen lisäksi kaksi muutakin lasta.
Ja mies kuitenkin haluisi kantaa vastuuta siitä omasta lapsestaan!!! sekö ei ole nyt hyvä asia? sitä vastuutako voi kantaa vain että ottaa koko köörin vastuulleen
Ei naiset, ei se mene näin! miehelläkin on oikeutensa
T: yh-iskä
[/quote]
Niin, hänellä on tapaamisoikeus. Se riittää tällä hetkellä, lapsen etu ei vaadi muuttoa isän luo, pikemminkin päinvastoin, lapsen etu on se että hän pysyy kotonaan.
Äläkä viitti esittää yh-isää, kun et todellakaan ole sellainen. Et ole isä ollenkaan.
[/quote]
Missä on sanottu että lapsen etu kärsii isän luokse muutosta?
Ja älä väitä asioita minusta kun et niitä tiedä.
T: yh-iskä
[/quote]
Jos et sitä tajua niin ET todellakaan ole isä. Et tiedä etkä ymmärrä lapsista yhtään mitään.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]
Haloo, ei sille lapselle ole parasta erota elämänsä tärkeimmästä ihmisestä! Vuoroviikot vähän myöhemmin ehkä, mutta et todellakaan lapsestasi luovu!!!
[/quote]
Väität siis että äiti on lapselle tärkeämpi ihminen kuin isä? Aika pohjattoman suvaitsematonta puhetta. Taidat olla sellainen miesvihaaja.
[/quote]
Tietysti on, koska äiti on hänet hoitanut syntymäst saakka. Lapsi on vasta 1,5-vuotias, ja tämän ikäisen tärkein ihminen on se, joka on hänet pääasiassa hoitanut. Jos isä olisi hoitanut lapsen alusta saakka ja äiti ollut se, jonka luona vain käydään niin siinä tapauksessa lapsen tärkein ihminen olisi isä. LAPSEN etu ei missään nimessä ole se, että hän joutuu muuttamaan isälleen. Lapsen kannalta se on joutumista. LAPSEN etu on se, mikä näissä asioissa pitäisi ratkaista. Ei miehen tai naisen oikeudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 20:46"]
Haloo, ei sille lapselle ole parasta erota elämänsä tärkeimmästä ihmisestä! Vuoroviikot vähän myöhemmin ehkä, mutta et todellakaan lapsestasi luovu!!!
[/quote]
Väität siis että äiti on lapselle tärkeämpi ihminen kuin isä? Aika pohjattoman suvaitsematonta puhetta. Taidat olla sellainen miesvihaaja.
[/quote]
Tottakai ensisijainen vanhempi on lapselle se tärkein ihminen. Tässä tapauksessa se on äiti. Jos isä olis hoitanut lapsen vastasyntyneestä niin se olis isä. Tämä on fakta joka ei inttämällä muutu miksikään.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:45"]
Minä en nyt oikein ymmärrä näitä vastauksia. Lapsi on siis isällään nyt jo 4-8 yötä kuukaudessa, olisiko suuri muutos jos määrä lisääntyisi parilla isän ollessa lähivanhempi?
[/quote]Puolitoistavuotiaan aikakäsityksellä, jos nyt on ollut paria yötä kerrallaan isän luona, ja sitten muutaman yön äidillään, muutos ei olisi iso, jos rytmi vaihtuisi päinvastaiseksi. Molemmat vanhemmat on tulleet niin tutuiksi, että niiden luona voi turvallisesti olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:54"]
Lapsen "antaminen" isälleen??? kuulostaa jo lähtökohtaisesti siltä että ikään kuin sinä omistaisit lapset ja suuresta armosta sitten sinä päätät missä ja kenen kanssa lapset ovat... omistatko sinä lapset ja jakelet niitä sit mielihalusi mukaan??
Jos jaksamisesi on jo kortilla niin miksi lapsi ei voisi olla isällään pääosan ajasta? sovitte tapaamiset yms kirjallisesti
Ei se ole lapsen etu olla väsyneen äidin kanssa. On myös rakkautta antaa sitä vastuuta lapsesta lapsen isälle.
T: yh-iskä
[/quote]
Eli sun mielestä on ihan ok heitellä lasta vanhemmalta toiselle? Viis lapsesta ja sisaruksista, pääasia on että vanhemmilla on kivaa? Kun pitäähän sille isälle nyt herranjumala se lapsi antaa jos se haluaa, viis siitä lapsesta. Kehnolla tolalla on nykyvanhemmuus kun kukaan ei ajattele lasta.
[/quote]
Ketä ap ajattelee? itseään! kuvittelee olevansa jotenkin huono jos antaa lapsen isänsä hoitoon pääosin. Siis lapsihan on molempien edelleen. Ap valittaa olevansa väsynyt jne mutta ei kun äityiden kruunua pitää kantaa hinnalla millä hyväänsä. Miksi tässä on ylipäätään vastakkain asettelu? suhteet puolisisaruksiin voi edelleen säilyä vaikka ei 24/7 ollakaan saman katon alla
T: yh-iskä
[/quote]
On sinänsä ihan sama mitä ap asiasta ajattelee, ihan kuten on sama mitä isä asiasta ajattelee.
Molemmat vanhemmat haluaa lapsen ja lapsen etu on se joka lähivanhemmuuden päättää. Lapsen etu on pysyä äidin luona, äidin, joka on tämän hoitanut vauvasta lähtien. Lapsen etu on pysyä sisarustensa luona. Tämä on ikävää isälle, mutta kun siitä isästä ei nyt vaan mitenkään saada yhtäkkiä sitä ensisijaista vanhempaa. Ei sille isälle ja lapselle saada sitä suhdetta mikä äidillä ja lapsella on. Isänrakkaus ei poista lapsen kokemaa hylkäystä, eikä se poista ikävää sisaruksia kohtaan. Ei vaikka isä sitä niin kovasti haluaisi. Isän on vaan pakko luoda edelleen sitä suhdetta lapseen ja odottaa että lapsi kasvaa. Parhaiten se onnistuu niillä viikonlopputapaamisilla. Sillä että antaa lapsen olla kodissaan ja jatkaa tapaamisia, luo tähän hyvää suhdetta, niin että lapsi tuntee olevansa turvassa, eikä kenenkään hylkäämä. Luulis tämän olevan jokaiselle järkevälle vanhemmalle aivan päivänselvää.
[/quote]
Mistä tiedämme millainen suhde kenelläkin on lapseen? se että asuu jossain ei kerro suhteesta vielä yhtään mitään. On valitettavan paljon esimerkkejä miten vanhempi uupuu kun pieniä lapsia on monta. Siinä ei rakkaus riitä kun voimat ovat loppuneet. Ja hylkäämisen tunne tulee siitä kun kukaan ei välitä, ei huolehdi eikä anna aikaa. Hylkääminen ei tule siitä että asuu isän luona. Pieni lapsi tarvitsee huolenpitoa, sitä voi tarjota myös isä.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:45"]
Ymmärsin tuon otsikon ihan eri tavalla, mutta onneksi olin väärässä... :D
[/quote]Hyi helvetti miten likainen mielikuvitus sulla on!!! :(((((
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:24"]
Ei olisi ensimmäinen kerta kun nainen hankkiutuu tietoisesti raskaaksi eikä ole aikomustakaan mitään perhettä miehen kanssa perustaa.
Missäs ap:n ensimmäisten lasten isä(t) on? ap ei taida perustaa miehistä muutenkuin siittiöiden luovuttajana + elatusmaksun maksajina
[/quote]
Ap on antanut lasta isälleen todella paljon. Jos olis menty lastenvalvojan ohjeiden mukaan niin puolet tuosta olis riittänyt. Oikeuskaan ei olis noin pienelle määrännyt kuin minimitapaamiset. Yökyläilyäkään tuskin olis tullut.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:34"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:45"]
Minä en nyt oikein ymmärrä näitä vastauksia. Lapsi on siis isällään nyt jo 4-8 yötä kuukaudessa, olisiko suuri muutos jos määrä lisääntyisi parilla isän ollessa lähivanhempi?
[/quote]Puolitoistavuotiaan aikakäsityksellä, jos nyt on ollut paria yötä kerrallaan isän luona, ja sitten muutaman yön äidillään, muutos ei olisi iso, jos rytmi vaihtuisi päinvastaiseksi. Molemmat vanhemmat on tulleet niin tutuiksi, että niiden luona voi turvallisesti olla.
[/quote]
No kyllähän se aika iso muutos on, jos lapsi tähän saakka on ollut isällään yhden tai kaksi yötä viikossa ja 5-6 yötä kotona, ja tilanne muutetaan yhtäkkiä päinvastaiseksi.
Olisiko mahdollista, että asuisit lapsen isän kanssa samalla suunnalla, jotta lapsi voisi nähdä molempia vanhempiaan lähes päivittäin? On aika kamalaa, jos noin pieni lapsi menisi yhtäkkiä isälleen asumaan, kun kuitenkin on tottunut jo kotiinsa ja sisaruksiin. Olisiko mahdollista, että lapsi olisi kuukaudesta viikon isällään ja sitten sulla 3 viikkoa? Isäkin varmaan käy töissä, joten päiväkodissa tulisi kuitenkin viettämään useita tunteja päivässä. Eikä voi ajatella asiaa VAIN sen yhden lapsen kannalta, vaan myös niiden sisarusten kannalta. Olisi ollut tosi kamalaa, jos mun pikkuveli ois yhtäkkiä muuttanut meiltä pois, koska pikkuveli oli mun paras kaveri!!! Ei pienet lapset ymmärrä näitä kuvioita, joten nyt kannattaa todellakin MIETTIÄ, mikä on se PARAS ratkaisu LAPSEN/LAPSIEN kannalta. Te ollette muodostaneet jo perheen ja yhden lähteminen pois siitä, ei ole mikään pikkujuttu. Lapsen mummuhan voi varmaan nähdä lastaan myös teidän luonanne, jos haluaa?
Ja todellakin vaikuttaa siltä, että lapsen muuttaessaan pysyvästi isällensä, se tehdään vain sen isän äidin eduksi. Ei välttämättä niin, mutta sen kuvan tuosta sai :/
En sanonut, että ap on juuri synnyttänyt. Luepa hänen eka viesti vielä uudelleen ajatuksen kanssa. Tämä vastauksena nro 50:lle
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:35"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:12"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:04"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:54"]
Lapsen "antaminen" isälleen??? kuulostaa jo lähtökohtaisesti siltä että ikään kuin sinä omistaisit lapset ja suuresta armosta sitten sinä päätät missä ja kenen kanssa lapset ovat... omistatko sinä lapset ja jakelet niitä sit mielihalusi mukaan??
Jos jaksamisesi on jo kortilla niin miksi lapsi ei voisi olla isällään pääosan ajasta? sovitte tapaamiset yms kirjallisesti
Ei se ole lapsen etu olla väsyneen äidin kanssa. On myös rakkautta antaa sitä vastuuta lapsesta lapsen isälle.
T: yh-iskä
[/quote]
Eli sun mielestä on ihan ok heitellä lasta vanhemmalta toiselle? Viis lapsesta ja sisaruksista, pääasia on että vanhemmilla on kivaa? Kun pitäähän sille isälle nyt herranjumala se lapsi antaa jos se haluaa, viis siitä lapsesta. Kehnolla tolalla on nykyvanhemmuus kun kukaan ei ajattele lasta.
[/quote]
Ketä ap ajattelee? itseään! kuvittelee olevansa jotenkin huono jos antaa lapsen isänsä hoitoon pääosin. Siis lapsihan on molempien edelleen. Ap valittaa olevansa väsynyt jne mutta ei kun äityiden kruunua pitää kantaa hinnalla millä hyväänsä. Miksi tässä on ylipäätään vastakkain asettelu? suhteet puolisisaruksiin voi edelleen säilyä vaikka ei 24/7 ollakaan saman katon alla
T: yh-iskä
[/quote]
On sinänsä ihan sama mitä ap asiasta ajattelee, ihan kuten on sama mitä isä asiasta ajattelee.
Molemmat vanhemmat haluaa lapsen ja lapsen etu on se joka lähivanhemmuuden päättää. Lapsen etu on pysyä äidin luona, äidin, joka on tämän hoitanut vauvasta lähtien. Lapsen etu on pysyä sisarustensa luona. Tämä on ikävää isälle, mutta kun siitä isästä ei nyt vaan mitenkään saada yhtäkkiä sitä ensisijaista vanhempaa. Ei sille isälle ja lapselle saada sitä suhdetta mikä äidillä ja lapsella on. Isänrakkaus ei poista lapsen kokemaa hylkäystä, eikä se poista ikävää sisaruksia kohtaan. Ei vaikka isä sitä niin kovasti haluaisi. Isän on vaan pakko luoda edelleen sitä suhdetta lapseen ja odottaa että lapsi kasvaa. Parhaiten se onnistuu niillä viikonlopputapaamisilla. Sillä että antaa lapsen olla kodissaan ja jatkaa tapaamisia, luo tähän hyvää suhdetta, niin että lapsi tuntee olevansa turvassa, eikä kenenkään hylkäämä. Luulis tämän olevan jokaiselle järkevälle vanhemmalle aivan päivänselvää.
[/quote]
Mistä tiedämme millainen suhde kenelläkin on lapseen? se että asuu jossain ei kerro suhteesta vielä yhtään mitään. On valitettavan paljon esimerkkejä miten vanhempi uupuu kun pieniä lapsia on monta. Siinä ei rakkaus riitä kun voimat ovat loppuneet. Ja hylkäämisen tunne tulee siitä kun kukaan ei välitä, ei huolehdi eikä anna aikaa. Hylkääminen ei tule siitä että asuu isän luona. Pieni lapsi tarvitsee huolenpitoa, sitä voi tarjota myös isä.
[/quote]
Niin mistäpä me todellakaan kenenkään suhteet tiedämme. Yhtä hyvinhän voi olla ettei isä lasta edes halua vaan mummo. Mies on taipunut äitinsä painostuksen alla ja alkanut vaatia lasta. Onko sitten oikein muuttaa lapsi isän luo jotta mummo saa itselleen lapsen? Mistä me edes tiedämme, että isä ja mummo haluaa ja pystyy lapsen hoitamaan? Entäs jos lasta laiminlyödään isän luona? Se että haluaa lapsen luokseen asumaan ei vielä kerro siitä että kykenee sen lapsen hoitamaan. Entä jos mummo vaikka onkin dementikko, jota isän pitää kohta hoitaa? Pystyykö hän hoitamaan sekä pienen lapsen että äitinsä? Se että isällä näyttää olevan äitiä parempi koti, ei vielä takaa että se koti todella on parempi. Väsynyt äiti olis ollut pikku Eerikallekin huomattavasti parempi vaihtoehto kuin surullisenkuuluisa isänsä.
Kuten huomaat aina voi jossitella. Jos ap on huono äiti eikä hoida lasta kunnolla niin silloinhan isä voi oikeudessa vaatia huoltajuutta itselleen. Senhän hän saa kun kerran äiti on huono. Pelkkä väsymys ei kyllä vielä ihan riitä, mutta ainahan voi jossitella ja keksiä lisää. Näillä tiedoilla ei ole mitään syytä muuttaa lapsen lähihuoltajaa.
Mikä estää isää näkemästä lastaan päivittäin, jos OIKEIN KOVASTI HALUAA??? Jos olisin tuollaisessa tilanteessa ja lapsi olis mulle tärkeä, niin kyllä mä ainakin kävisin lasta katsomassa siellä äidin luonakin. Monissa pihoissa on leikkipaikka ja näin isä voisi helpottaa äidin arkea ja lapsi ei menetä mitään vaan saa enemmän huomiota myös isältään. Minä ottaisin ne muutkin lapset mukaan leikkeihin. Tai kai se sitten olisi sitä perhe-elämää, jota lapsen isä ei halunnutkaan, oops!
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 22:15"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:59"]
[quote author="Vierailija" time="02.10.2013 klo 21:53"]
Totta, koska AP on äiti. Isältä sen sijaan lapsen saa riistää jos äiti niin haluaa. Tää on tätä "tasa-arvoa". :D
[/quote]
Eihän tää isä halunnut perhe-elämää. Perhe se lapsikin on.
[/quote]
Niinhän tämä äiti sanoo, mutta uskotko häntä? Jos hankkii lapsen puolituntemattoman miehen kanssa, ei ainakaan minun kirjoissani ole mikään Äiti Teresa, eikä varsinkaan kuullosta naiselta joka tähtää pitkäikäiseen, vakavaan suhteeseen ja perhe-elämään.
[/quote]
No isäkö oli pyhimys? Samalla lailla hän harrasti seksiä puolituntemattoman naisen kanssa.
(Ja muuten, se sana on "kuulostaa", ei "kuullostaa")