Lue keskustelun säännöt.
Naisten koulutus -ja tulotaso on kohonnut -Silti hypergamia pysyy entisellään...Kestämätön tilanne!
01.09.2020 |
Naisten asema on parempi kuin koskaan ennen, ja naiset tienaavat hyvin sekä kouluttautuvat sankoin joukoin.
Voidaankin sanoa että naiset ovat saavuttaneet saman menestyksen tason kuin miehet.
Mutta naisten hypergamia on ennallaan, eli vaaditaan edelleen sitä itseään paljon tasokkaampaa kumppania.
Jokainen varmaan ymmärtää että nykyisen naisten menestyksen kanssa tuo vaatimus muodostaa mahdottoman yhtälön.
Tämän hypergamian takia meillä eivät miehet ja naiset enää kohtaa, sinkkutaloudet ovat ennätyslukemissa ja ennen kaikkea syntyvyys laskee kuin lehmän häntä. Tällä viimeisellä tulee olemaan kauaskantoiset seurakset.
Miksi naiset eivät osaa sopeuttaa hypergamiaansa nykyiseen tilanteeseen?
Kommentit (154)
Korkeakoulutetut pariutuvat usein keskenään, naisia on enemmän korkeakoulutettuina joten kaikille korkeakoulutetuille naisille ei löydy sopivaa kumppania. Ne korkeakoulutetut naiset jää yleensä sinkuiksi.
Matalastikoulutetut pariutuvat usein keskenään ja matalastikoulutetut miehet ei kelpaa korkeakoulutetuille naisille.
Ja usein se korkeakoulutus tietää parempaa palkkaa.
Se kuka väittää ettei koulutustasolla(palkalla) ole merkitystä parinvalinnassa niin hän valehtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.
Vierailija kirjoitti:
Korkeakoulutetut pariutuvat usein keskenään, naisia on enemmän korkeakoulutettuina joten kaikille korkeakoulutetuille naisille ei löydy sopivaa kumppania. Ne korkeakoulutetut naiset jää yleensä sinkuiksi.
Matalastikoulutetut pariutuvat usein keskenään ja matalastikoulutetut miehet ei kelpaa korkeakoulutetuille naisille.
Ja usein se korkeakoulutus tietää parempaa palkkaa.
Se kuka väittää ettei koulutustasolla(palkalla) ole merkitystä parinvalinnassa niin hän valehtelee.
Kyllä, koulutustasolla on väliä. Palkalla ei. Jos se seuraasi sivutuotteena niin ookoo mutta sillä ei ole väliä. Vain akateemisuudella on.
Leila Koo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa yksin jäävät nykyisin köyhät ja kouluttautumattomat, niin miehet kuin naiset.
Koulutetut naiset ja miehet ovat todennäköisemmin parisuhteessa eli itseasiassa naisten odotukset ovat joustaneet (koska naiset ovat koulutetumpia).
Muuten keskustelussa huvittaa nämä miehille suunnatut kommentit "menee paremmin palkattuihin töihin" palstalla, jossa taas alapeukutuksia satelee, jos esim. työttömälle (joka oletetaan naiseksi) ehdottaa töihin menoa.
Täällähän palstamammat voivat siis lakkauttaa Suomesta työttömyyden ja köyhyyden, kun kuka tahansa vain menee noihin hyvin palkattuihin töihin.
Työtön ja köyhä voi helposti saada parisuhteen. Parisuhteen este on mielenterveys- ja päihdeongelmat ja oman terveyden laiminlyönti, kuten vakava ylipaino ja tupakointi. Nämä ovat valitettavan yleisiä köyhillä ja työttömillä.
No, tähän en osaa ottaa kantaa. Väestöliiton tutkimuksissa ei muitaakseni ole nostettu erikseen esiin taustamuuttujia. Mutta on aika idealistista kuitenkin väittää, ettei taloudellisella tilanteella olisi merkitystä myös parisuhteen muodostumisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.
Kylläpä on suppea maailmankuva "akateemisella". Kiinnostuksenkohteita voi kuule olla sillä "n´bensalenkkarillakin" ihan a:sta ö:hön, ei siihen koulutus tai ammatti vaikuta. Typerykseltä vaikutat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseasiassa yksin jäävät nykyisin köyhät ja kouluttautumattomat, niin miehet kuin naiset.
Koulutetut naiset ja miehet ovat todennäköisemmin parisuhteessa eli itseasiassa naisten odotukset ovat joustaneet (koska naiset ovat koulutetumpia).
Muuten keskustelussa huvittaa nämä miehille suunnatut kommentit "menee paremmin palkattuihin töihin" palstalla, jossa taas alapeukutuksia satelee, jos esim. työttömälle (joka oletetaan naiseksi) ehdottaa töihin menoa.
Täällähän palstamammat voivat siis lakkauttaa Suomesta työttömyyden ja köyhyyden, kun kuka tahansa vain menee noihin hyvin palkattuihin töihin.
Palstamiehille ehdotetaan paremmin palkattuihin töihin menemistä siksi, että näihin uuulinaketjuihin ollaan jo lopen kyllästyneitä. Päivästä toiseen samaa urputusta, joka ei kaiken lisäksi ole edes tottakaan.
Aa, sinä siis nostat keskustelun tasoa vastaamalla urputukseen urputuksella. Provosoija provosoi ja sinä esität kyllästynyttä vastaamalla provokaatioon juuri niin kuin toivottu.
Kai kuitenkin tajuat olevasi yhtä rasittava kommentoija kuin tämä "mene töihin"- tyyppi kaikissa toimentulovaikeuksia koskevissa ketjuissa. Et tuo keskusteluun mitään uutta.
Ei tämän keskustelun tasoa voi juuri nostaa, eikä edes kiinnosta. Kunhan vietän aikaani kaltaisteni rasittavien kommentoijien joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.Kylläpä on suppea maailmankuva "akateemisella". Kiinnostuksenkohteita voi kuule olla sillä "n´bensalenkkarillakin" ihan a:sta ö:hön, ei siihen koulutus tai ammatti vaikuta. Typerykseltä vaikutat.
Mua ei kiinnosta sun mielipide. Olen hyvinkoulutettu ja hyvötuloinen ”typerys” sitten :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstavinkujat voisivat miettiä sitä, miksi monille naisille lasten hankinta ilman puolisoa on houkuttelevampi vaihtoehto kuin hankkia lapset sellaisen miehen kanssa, jota ei halua saati rakasta. Miesten pohjasakasta on naisille vain harmia. Parisuhteessa miehet ottavat enemmän kuin antavat, odottavat palvelua vaimoiltaan ja pyrkivät lyttäämään naisen itsetunnon päästäkseen niskan päälle. Vinkuva jättiläisvauva vie huomiota lapsilta, eikä tee omaa osaansa perheen eteen.
Naiset arvostavat luonteenpiirteitä, jotka usein näkyvät hyvänä koulutus- ja tulotasona. Vastuullisuus, kunnollisuus, velvollisuudentunto, kunnianhimo, kiinnostus olla aktiivinen, kyky keskustella ja olla sosiaalinen. Ei se sen kummempaa ole. Miksi näistä täytyisi luopua - jotta miehet eivät pääsisi syyttämään hypergamiasta (tsiisus) ja vetämätön, laiska ja omasta mukavuudenhalustaan kiinnostunut Perakin saisi naisen? Anna mun kaikki kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.
Akateemisena ihmetyttää aina se, miten kapea ihmiskäsitys useilla akateemisilla on. Toisaalta, tunnen suuren määrän akateemisia, joiden akateeminen sivisys rajoittuu tasan omaan oppinaineeseen. Olen mm. yrittänyt selittää KM:lle, mistä kuun vaiheet johtuu (tuli tuosta tähtitieteestä mieleen).
Toisaalta tunnen amiksia, jotka harrastavat noita samoja aiheita, jotka tässä lueteltiin. Mm. päiväkotikaverilla on pari ammattitutkintoa, tuntee alueensa historian, on harrastearkeologi ja erittäin kiinnostunut mm. islamilaisesta kulttuurista - tuntee etenkin käsityöperinteen, joka on lähellä hänen sydäntään.
En vaan ole keksinyt mitä tekisin miehellä jota joudun elättämään. Jos hän toimii kodinhengettärenä, en pidä sitä miehekkäänä ja kiinnostukseni hiipuu ja toisaalta tykkään itse kokata ja tehdä kotitöitä. Kiinnostus taas hiipuu jos mies vaan makaisi sohvalla? Se nyt vaan on miehekästä tuoda leipä pöytään perheelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.Kylläpä on suppea maailmankuva "akateemisella". Kiinnostuksenkohteita voi kuule olla sillä "n´bensalenkkarillakin" ihan a:sta ö:hön, ei siihen koulutus tai ammatti vaikuta. Typerykseltä vaikutat.
Olen myös aina ihmetellyt että miksi se akateemisuus on niin autuaaksi tekevä titteli naisille.
Akateemisissa on idiotteeja, sekä ei-akateemisissa neroja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.Kylläpä on suppea maailmankuva "akateemisella". Kiinnostuksenkohteita voi kuule olla sillä "n´bensalenkkarillakin" ihan a:sta ö:hön, ei siihen koulutus tai ammatti vaikuta. Typerykseltä vaikutat.
Mua ei kiinnosta sun mielipide. Olen hyvinkoulutettu ja hyvötuloinen ”typerys” sitten :)
Juu, niin varmaan. Ylimielinen sinä olet, et muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä esimerkki on esimerkiksi siinä, että jos mies tienaa 100 000e vuodessa, ei hänellä ole mitään ongelmaa olla naisen kanssa joka tienaa vaikk 25 000e vuoteen.
Mutta jos nainen tienaa tuon 100 000e, hän ei edes vilkaise 25 000e tienaavia miehiä.
Hän haluaa mielellään jonkun joka tienaa enemmän kuin hän, eli 150 000e+Ei pidä paikkaansa.
Olen hyvin tienaava naisjohtaja ja puolisoni on selkeästi mua pienipalkkaisempi. Tämä ei haittaa. Mutta se mikä haittaisi olisi se että puoliso olisi alhaisemmin koulutettu. Itse akateemisena haluan ehdottomasti akateemisen puolison.
Koulutus on ilmaista joten miehet vaan yliopistoon. Olen itsekin köyhän perheen lapsena ilman mitään tukea saanut koulutettua itseni (lainalla ja työllä rahoitus).Minulla on sinulle yksi kysymys:
Jos tutustuisit mieheen jonka olettaisit akateemiseksi, koska olisit näin joskus kuullut jostain, ja mies tuntuisi kaikin tavoin täydelliseltä, etkä edes kysyisi akateemisuudesta mitään koska et osaisi epäillä etteikö hän olisi sitä.
Sitten jossakin yhteydessä selviäisikin ettei hän oikeasti ole akateeminen, niin olisiko se hylkäyksen paikka kun häneltä tämä titteli puuttuu?Mikä tekee eron akateemisen ja ei-akatemiisen välillä?
Vaikea kuvitella tuollainen tilanne sillä akateemisen feikkaaminen ei noin vain onnistu. Mutta jos leikitään että noin olisi ja tapaisin ”akateemisen” miehen jota luulisin akateemiseksi - ja joka ei jäisi kiinni siitä ettei olekaan - niin totuuden paljastuessa sitten kyllä kestäisin tämän enkä mitenkään ”heittäisi pellolle”.
Mä harrastan tiedejuttuja, esim tähtitiede, sotahistoria, arkeologia. Äkkiä kyllä käy ilmi onko keskustelukumppani amis bensalenkkari vai akateeminen. Jälkimmäisellä yleensä on joku yleistason tietämys em. asioista. Ensinmainittu ei edes ymmärrä kysymystä.Kylläpä on suppea maailmankuva "akateemisella". Kiinnostuksenkohteita voi kuule olla sillä "n´bensalenkkarillakin" ihan a:sta ö:hön, ei siihen koulutus tai ammatti vaikuta. Typerykseltä vaikutat.
Mua ei kiinnosta sun mielipide. Olen hyvinkoulutettu ja hyvötuloinen ”typerys” sitten :)
Ota lainausmerkit pois, niin alkaa olla parempi. Nauti hyvöistä tuloistasi.
Miehen hyvinvointi yleensä paranee parisuhteessa. Naisen ei. Eikä ainakaan huonossa parisuhteessa. Valinnan kanssa kannattaa olla tarkka.
Voisin ottaa heti huononpituloisen ja tasoisen miehen, jos miehet kykenisi tekemään minulle lapsia, he hoitaisivat suuremman osan kotitöistä ja osaisivat ne lapsetkin kasvattaa.
Ei mua kiinnosta mikään kellaripoikamies, joka pelaa nettipelejä 10h päivä, ei tee kotona mitään eikä tee elämällään mitään.
Naisilla on myös amalgamia lisääntynyt huolestuttavasti, seurataan....
Vierailija kirjoitti:
Voisin ottaa heti huononpituloisen ja tasoisen miehen, jos miehet kykenisi tekemään minulle lapsia, he hoitaisivat suuremman osan kotitöistä ja osaisivat ne lapsetkin kasvattaa.
Ei mua kiinnosta mikään kellaripoikamies, joka pelaa nettipelejä 10h päivä, ei tee kotona mitään eikä tee elämällään mitään.
No lapsia ne ei kyllä voi tehdä. Siihen se sitten kaatui.
Naisten hypergamian vaikutukset eivät häviä, eivätkä pienene, vaan voimistuvat naisten oman statuksen kohotessa.
En nyt jaksa etsiä lähteitä, mutta Väestöliiton tutkimusissa (perhebarometrit) sun muut tämä on noussut viime vuosina esiin. Kuten sanottu - naiset ovat joustaneet.