Kesäkuiset 2014

Heippa.

Joku kyseli unista. Mä oon nähnyt ihan hirveitä painajaisia! 

Mun kokemukset emloista taas tosi hyvät. Kerralla on saatu ja en oo tuntenut yhtään mitään :D Mutta kai varmasti riippuu tapauksesta.

Kivoja neuvolakäyntejä. Kertokaahan sitten miten meni :)

lintu89   7+5

Inklaa, on se fb rryhmä jo olemassa :) linkki löytyy kun selaat tätä keskustelua muutaman sivun taaksepäin.

Joku kyseli ultran ajanvarauksista, meillä Jyväskylässä ainakin tuli kutsulla 3-4 viikkoa ennen sitä aikaa. Itse kun osallistun siihen nt-seulontaan, niin verikokeissa pitäis käydä kahta viikkoa ennen ultraa.

Mulla ei oikeestaan farkut vielä ahdista, sillä ehkä on jotain tekemistä asian kanssa, että oon kesän aikana laihtunu lähemmäs 6 kiloa, niin farkut on jo ennestään ollu vähän väljät ;) 

Vielä ois tasan viikko ultraan, me ei olla edes vielä nähty meidän pikkuista kun ei käyty varhaisultrassa. Mutta kyllä tuolla jotain on, alavatsa on sen verran pönkeä jo <3 

Heippa. Kirjottelinkin jo tuolla aikasemmin. En ehdi niin usein tänne kirjotteleen, mutta nyt taas. Mulla oli eka neuvola eilen ja ihan kivasti siellä meni. Mulla, kun oli maaliskuussa se tuulimuna, niin kaikki neuvolajututkin oli tuttua. Lueskelin noita viestejä ja täällä ainakin yks näyttäs olevan jyväskylästä. Sinä PUMPERNIKKEL. Niin jos sua kiinnostaisi tutustua joskus ihan paremmin ja enemmän? Se olis tosi kivaa. Itse olen siis myös jyväskylästä ja nyt on mulla 8+3 eli juhannusvauvaa odotellaan. Vielä en kuitenkaan taida uskaltaa yhteystietojani antaa. Odotetaan nyt se maaginen 12 viikon raja. Me ollaan käyty jo varhaisultrassa viime viikolla ja siellä kaikki oli tosi hyvin. Toivottavasti tulis kutsu kunnalliseen ultraan pian, niin ei tarvis sit mennä toiseen varhaisultraan. Meinaan meinaa mennä toiseenkin ultraan yksityiselle, jos kunnallisen ultra kestää vielä pitkään.

Kiva, kun jaksatte kirjoitella tällekin palstalle..itsehän olen niin "jälkeen jäänyt" etten ole fb-profiilia luonut, joten mukava lukea sitten tätä kautta teidän viestejänne. Mä en ole juurikaan nähnyt vielä vauvaunia. Yhdessä yritin kyllä salailla pömpöttävää vatsaa, ei muuta. Odotan mielenkiinnolla mieheni vauvaunia, koska hänellä on monesti todella vilkas unimaailma. Farkut menevät täällä vielä painamatta jalkaan, mutta jos oikein on turvonnut olo, olen suosiolla vetänyt enemmän stretchit farkut ylleni. Tänään kopsahti postiluukusta jo aika ultraan (eka neuvola oli siis ma), joka on 3.12. Sitä edellisellä viikolla pitäs käydä verikokeissa..joita itse en ainakaan toistaiseksi jännitä. Hemoglobiini oli ma yllättävänkin hyvä 146.

Kesämami14 9+6

Jaaha täällä vietetään kotipäivää. Pääsin aamulla luokkaan ja lähdin kiireesti pois ja oksensin. Hätäännyin tästä "ei mitään varoitusta-oksennuksesta" niin paljon et lähdin kiireesti kotiin. Soitin vaan koulun johtajalle. Kotona tuntui aika pian toooosi tyhmälle. Tajusin ettei ole tautia, vaikka sitä on kyllä mun luokassa liikkeellä. Hyvä kun siis vessaan ehdin, kun ei tosiaan mitään huonoa oloa. Yhtäkkiä vaan tuli. 

Nyt mietin kuumeisesti kehtaanko huomenna mennä töihin? Siis kun pitäisi pitää yksi terve päivä, mutta tiedän nyt etten ole kipee. En kuitenkaan haluis vielä tällee 7+6 paljastaa mitään. Mitä itse tekisitte? Tunnollisen työntekijän on vaikeaa olla kotona terveenä. Jos olisin odottanut edes hetken, niin olisin tajunnut sen johtuvan raskaudesta. :/

Lintu89   7+6

Elisha joo ois tosi siistiä! Muutenkin ois kiva jossain vaiheessa pitää porukalla semmoinen "masumiitinki" . Toki jos vaan sattuu olemaan porukkaa suht samalla alueella, meillä ei ainakaan isäntä anna ajaa yksin pitkiä matkoja ;) mahdollisesti vois suunnitella jonnekin keväälle? Sit vois jo vähän vertailla masuja :D

Ootteko muuten ajatellu osallistua johonkin mammajumppaan tms? Mites varsinkin esikoista odottavat niin perhevalmennukseen?  

Lintu89 minä nauttisin ylimääräisestä vapaapäivästä ;)

On ollu tosi surullista lukea menetyksistä täällä kesäkuisissa :( Paljon voimia jokaikiselle! 

Itse tuskailin taannoin sen varhaisultrassa käynnin takia, kun katsoivat että voisi olla tuulimuna, joka sittemmin osoittautui vääräksi luuloksi. Nyt sitten huomenna menemme kolmenteen ultraan, koska alkio on luultavasti kiinnittynyt entisiin sektioarpiini. Joutunee kai sitten seuraamaan tarkemmin raskautta. Edellisessä raskaudessa sitä toivoi, että uktria olisi enemmän kuin se 2, mut jotenkin nyt ei jaksaisi näitä. Niin epävarma olo edelleen. Eikä tietty auta kun lukee muitten menetyksistä :( Voisipa vaan nauttia nyt tästä.. Maha edelleen iso, ettei entiset housut enää mahdu ollenkaan, ja viikkoi pitäis olla 8+0.. Jotenkin toivois turvotuksenkii menevän jo ohi, ettei joudu selittelemään kenellekään mitään, ennen kuin ollaan ainakin sen 12 vkon yli päästy.. Huh..ompa epävarmuutta puhkuvaa tekstiä! Mutta tälläistä täältä..katsellaan mitä huomenna sanovat sairaalassa käynnillä.. Tsemppiä kaikille!

Sladyx&katkarapu

Lintu89, minulla myös oksennus tuli "ihan puskista". Tänään oon ollu tosi tarkka yliopistolla, että ei pääse nälkä yllättämään. Repussa pakattuna myslipatukoita jne. niin saa nopsaan napattua, jos on yhtään heikottava olo. Mutta sinuna kyllä nauttisin vapaapäivästä huomenna ;)

Mua vähän huolettaa, kun ei ole päässyt harrastamaan urheilua tän etovuuden takia :( Ainoa, mitä oon oikeestaan uskaltanut nyt tehdä, on lenkkeily. En vaan jotenkin oo uskaltanut mennä ryhmäliikuntoihin, kun jos yhtäkkiä rupeekin yrjöttämään siellä... Toivottavasti alkais tää etovuus rauhottumaan, niin uskaltais taas salillekin...

No nyt liityn minäkin näihin vuotelijoihin. Säikähdin ihan kamalasti kun äsken vessassa käydessäni holahti ihan reippaasti veristä ja rusehtavaa vuotoa. Mitään kipuja ei kuitenkaan ole. Soitin päivystykseen ja huomenna terveyskeskuksen kautta kuulemma edetään. Nyt kauhea paniikki päällä ja linnottaudun suihkuun.

Hih, kuitenkin töihin tässä ollaan menossa. Selitykset tarkoin suunniteltuna "Ei ainakaan mahatautia ollut, eikä kyllä aamupahoinvointiakaan vaikka se aamuoksennus siihen sopiskin. Että en tiedä sitten mitä oli." :P hehehe.. Mietin että jos vitsailen aamupahoinvoinnilla niin kukaan ei epäile ;)

Avustaja lupas jo olla mun "oksennuksen piilottelu-vastaava" :D Jos jotain vastaavaa siis käy.

Nyt täällä on 8+0 Ja paino samoissa vielä toistaiseksi kun ennen raskautta. Neuvolakorttiin tuli kyllä kilon suurempi paino kuin normaalisti. Päiväpaino ja vaatteet päällä.

Korkealle nousevat vyötäröfarkut oon jo pakannut varastoon. On sen verran tukalat. Omat suurimmat menee tosi hyvin :) Turvotus päivästä iltaan on vaan jotain niin jäätävää, ettei siinä ees pysty vetään mahaa sisään :/

Mukavaa viikonloppua kaikille. Mä meen tänään pippaloihin selitykset valmiina ;D

Lintu89    8+0

Hei taas täältäkin! :)

Meillä oli tiistaina eka neuvola ja saatiin kyllä tosi mukava neuvolantäti.:) Aika rauhoittunut olo tuli sen käynnin jälkeen ja nyt vaan koitetaan sinnitella sinne kunnalliseen ultraan asti joka saatiin vasta 10.12, mutta toisaalta jos kaikki on hyvin niin sit voidaan uutinen paljastaa laajemmin just jouluna kun tapaa paljon sukulaisia yms. 

Huomenna oon muutaman hyvän ystävän kanssa lähössä viettämään iltaa ja heille ajattelin uutisen kertoa jo huomenna, että pääsee jakamaan tätä iloa ja epävarmuutta jonkun tämän kaiken kokeneen kanssa..

Tsempiä ja voimia kaikille!

Juhannuslapsi 8+6

Oon niin onnellinen! Eka neuvola takana ja saatiin kuuluviin ihanat pienet sydänäänet. <3 Kyllä siinä meinas taasen itkuun pillahtaa, on se niin ihmeellistä taas oikeesti ymmärtää, että sisällä kasvaa uusi elämä! Esikoinen pyöri vieressä ja hämmmästeli doppleria, sillä ehkä sain itkun pidettyä sisällä. ;)

LA tällä hetkellä siis osuu 13.6. (niinkun jollain muullakin tais olla?) eli viikkoja kasassa 10+0. Ultraa sitten vaan odotellessa, sain ajan vasta 8.12. kun on tuolla Tampereella niin kiireistä.

Tuli mieleen, ootteko ajattelut selvittää vauvan sukupuolen vai odottaa jännityksellä loppuun asti? Entä ootteko miettinyt nimiä?

Ollaan miehen kanssa vähän sellasia hupsuja, että mietitään jo nimiä ihan täysillä. Esikoisenkin nimi oli päätetty melkein samantien kun testi näytti positiivista. :D Nyt meillä on jo tytölle varteenotettava vaihtoehto, mutta pojan nimestä ei olla vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Tänään tuli sitten tieto ultra-ajasta postitse ja kas - tietenkin osui koko syksyn ainoa pakollinen meno juuri siihen :// Ei auta kuin soittaa maanantaina, toivottavasti ei veny sitten hirveän pitkälle tuo aika :( Jotenkin vaan mun tuuria, että esim. joka ti ja ke sopii hela dagen, samoin esim. kyseinen tarjottu aika mikä tahansa muu torstai, muttei juuri tuo :D

Vähän mietityttää kyllä, että kun asutaan Espoossa (mutta suunnitteilla on muutto Helsingin puolelle alkuvuodesta), niin neuvolatäti sanoi, että laittaa lähetteen ultraan kätilöopistolle, koska tod.näk. päädytään synnyttämään sinne (varsinkin kun on naistenklinikan remppa). Niin nyt tuli sitten kutsu tuonne naistenklinikalle?? Naistenklinikka on meille huomattavasti parempi vaihtoehto liikennöinnin kannalta, sillä meillä ei ole autoa, mutta mietin vaan, että voiko tulla jossain vaiheessa ongelmia sitten siitä, että ollaan asioitu tuolla eikä kättärillä?

P.S. tästä autottomuudesta tulikin mieleen, että mies jossain vaiheessa totesi sitten synnytyksestä, että toivottavasti päästään mieluummin kättärille eikä jorviin, kun sinne pääsee helpommin bussilla. Minä vedin tästä heti hirveät kilarit, että aijaa, herra meinaa sitten tuupata minut hirveissä supistuksissa johonkin seutubussiin tunniksi :D Mies kyllä sitten vähän tarkensi, että ajatteli lähinnä sitä, että pääsisi sitten itse kotiin, kun sellainen hetki tulee...

Poistun kesäkuisista. Ultrassa ei löytynyt enää sykettä, ja alkio oli saman kokoinen kuin reilu viikko sitten kontrolli-ultrassa. Nyt raskaudenkeskeytys- tabletit laitettu alapäähän, ja odottamaan kivuliasta yötä.. Olo sumea ja tyhjä. Läheisten tuki auttanut vähän. Mieheni kanssa juteltu pitkin iltaa, ja jos jotain positiivista tästä voi repiä irti, niin tää on lähentänyt meitä entisestään. Tarrasukkia teille muille koko sydämestäni! Ehkä joskus vielä liityn odottajiin uudelleen, jos sellainen onni suodaan. Nyt ottamaan väistämätön kipu vastaan... :'(

Sladyx

Pitkästä aikaa tänne taas kirjottelen kuulumisia. Useammin tulee kyllä luettua tätä palstaa, on kiva kuulla teidän muiden kuulumisia mutta välillä on vähän ikäväkin lukea niitä ikäviä uutisia...voimia teille kaikille keillä raskaus on päättynyt, paljon haleja, ymmärrystä ja zemppiä tulevaan!

Raskausoireita täällä on viel väsymys aika vahvasti...vois nukkua vaikka ympäri vuorokauden joka päivä...siis ihan järkyyttävää tämä väsymys!! Etova olo tulee aina kun haistaa jotain vähänkään epämiellyttävää ja sit tulee yökkä :D

Täällä jänniteltiin viime torstaihin saakka, kun oli toka neuvola mis kuunneltiin sydänääniä(rv10+2). Rauhallisin mielin menin makaamaan siihen pöytä/sängylle(mikä onkaan), mutta sitten kun itsekkin kuulin, että nyt siellä joku sykkii alkoi hengästyttää ja oma pulssi oli varmaan kaks sataa ja sit terkkari totesi että siinä ne nyt on pikkuisen sydän äänet ja ne löi lujaa 150 niin itkuhan siinä pääsi ja yhdessä sit terkkarin kanssa itkettiin :D Varmistin vielä ettei se syke ollut minun kun rupes jännittää niin paljon, niin ei ne ollu...ei minun sydän olisi lyönyt niin nopeesti :) Mutta oli se ihana tunne kuulla, että masussa oli elämää<3 Kertaheitolla tuli kyllä sellanen kiintymyksen tunne tähän mahan asukkiin...oon ihan rakastunu ;) <3 hih! Vertakin muuten otettiin ja labran täti ei millään uskonut että ei minulta saa kyynärtaipeesta verta, niin se eka tökitti ton kyynärtaipeen ja sit vasta itsekkin totes että olisi pitänyt uskoa minua ja ottaa heti kämmenselästä sitä verta:) Nyt on kivat mustelmat kyynärtaipeessa ja kämmenselässä.

Nyt sitten jännitetään tiistaihin saakka jolloin meillä on eka ultra (rv11+0). Jos masussa on kaikki hyvin, niin olis tarkoitus kertoa isovanhemmille ja kavereille tästä raskaudesta.

Toivon kovasti että kaikki menisi nyt jatkossakin hyvin ja teille muillekkin paljon tarrasukkia ja onnea odotukseen!

Nope rv10+4

Pakko kirjoittaa vähän unista tänne, sillä yleensä en muista mitään unia, mutta nyt raskausaikana muistan todella tarkasti ja unet ovat aivan pöhköjä! Edellisyön uni on vieläkin ihan syöpyneenä verkkokalvoille. Unessa olimme lähteneet miehen kanssa Italiaan ja siellä mietittiin, että mentäisiin vielä jonnekin Aasiaan matkalle ennen lapsen syntymää (minulla unessa hervoton maha). Sitten mies alkoi ottamaan selvää, voidaanko lentää ja huomasikin, että ei voida enää lentää edes takaisin Suomeen, koska raskaus on jo niin pitkällä. Joten hankimme jostain maailman pienimmän Fiatin kotimatkaa vaeten! Olin säätämässä pelkääjän paikan tuolia taaemmas, kun mies asettuikin sinne takapenkille taakseni. Sitten kuskiksi tuli joku italialainen mummo joka ajoi meidät kotiinsa ja tarjosi ruokaa. Uni päättyi siihen, kun minä olisi halunnut jatkaa matkaa ja ottaa ruoat evääksi, mutta mies ei tajunnut vinkkiäni vaan jäi syömään... Olen myös nähnyt unia, joissa lapsi on jo olemassa ja joskus sellaisia, että odotan jo toista lasta jne. Millaisia unia muut olette nähneet? Vai onko muilla tällaista? :D

JaneLane 10+4

Janelane meil on sama rv :) joo siis minä oon nähny paljonkin nyt unia ja ennimmäkseen painajaisia. Aika alus näin unta et meni kesken ja nyt viimeks näin sellasta unta et synnytin ja sit heti synnytyksen jälkeen minut kiidätettiin toiseen maahan hoitoon ja en edes ehtiny nähä kumpaa sukupuolta vauva oli ja sit läksin lentokoneella vauvan luo mutta se syöksy maahan ja sit heräsin oikeesti siihen ku itkin sitä kun oli niin ikävä vauvan luo. Siis tosi outoja unia jotka ehkä peilaa siihen et jossain tuolla alitajunnassa oon aika varpaillani tän rsskauden suhteen.

Täällä on kyllä meikäläisellä ollut tooosi väsy viikko, onneksi nyt vloppu niin vähän edes helpottaa kun saanut nukkua, nukkua ja nukkua :) torstaina kävin neuvolassa ekaa kertaa ja oli kiva käynti, vaikka vähän hassu olo siellä odotustilassa oli kaikkien isomahaisten kanssa! Th oli oikein kiva ja vino pino tuli papereita ja ohjeita mukaan! Kivaa!

Noin muuten on kyllä mielialan heittelyt tulleet kuvioihin. Just nyt on niin surkea olo ettei ole tosikaan. Tuntuu ettei oikein kukaan iloitse meidän vauvasta, ovat vaan järkyttyneitä uutisista, vaikka muutamia ihan vilpittömiä onnittelujakin olen saanut. Toki meidän suhde ei aina ole ollut ruusuilla tanssimista (kenenkä olisi..) mutta ollaan molemmat kuitenkin oltu iloisia vauvasta ja odotetaan sitä kovasti. Kaikki asiat ovat kuitenkin paremmin kuin koskaan ja olemme järkeviä ja vastuullisia aikuisia, niin toivoisi että muutkin olisivat iloisia puolestamme. Eräs ystäväni, jolle ekana kerroin, vastasi tosi laimeasti vaan kun kerroin uutisista tänään ja siitä tuli tosi paha mieli. Hän on itse kovin vauvakuumeinen ja meidän "yllätysvauva" ei tainnut olla kovin mieluinen yllätys hänelle :(

Sitten kun näissä tunnetiloissa pyörii ja miettii niin tuntuu ettei olla ansaittukaan vauvaa, ja että onko tuo mieskään onnellinen vauvasta (vaikka tiedän että on!) Oma olo on vaan niin ankea :( Pelkään että jään vauvan tultua yksin niiltä vähiltäkin ystäviltä, kun tuntuu ettei kukaan edes nyt iloitse meidän puolesta, mutta toivotaan että vaikka mammakavereita saisi sitten lisää! Tuli vain tämänpäiväisen jälkeen olo, että ehkä kerron lopuille ystäville vasta sitten kun on pakko.. töissä tuntuu tietävän jo liian moni, meillä kun työpiste vaihtuu jos on raskaana, kun on kaikenlaista raskaudelle haitallista ainetta ja laitetta ympärillä, niin näistä jutuista jää sitten heti kiinni :) onneksi töissä on muutama muu odottava, niin ollaan yhdessä tsempattu toisiamme! Onko muut saaneet näitä "ihania" tunnemyrskyjä? Taitaa olla että aamulla nauran koko asialle, ja vollotan illan tullen taas ties mille hölmölle jutulle ;) ei oo helppoa näiden hormoonien kanssa!

Majjj 8+1