Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ovat aina myöhässä? Ajantaju?
27.09.2013 |
Ihan aidosti ihmettelen, miten sellaisten ihmisten ajatusrata kulkee jotka ovat AINA myöhässä? Minulla on kolmekymppinen ystävä (lapseton) joka ei.vaan.ikinä ole missään sovitussa ajassa. Jos on ollut edellisenä päivänä puhe että nähdään kaupungilla iltapäivällä kolmelta, niin hän lähtee kotoaan vasta kolmelta tai sen jälkeen..Tuntuu että hänen aikakäsityksensä on aivan eri planeetalta.
Tai toinen esimerkki: hän voi herätä aamulla kahdeksalta, mutta pääsee liikenteeseen vasta 4h päästä. Joskus yhteisiä illanviettoja vietettäsessä, hän meikkaa kolmatta tuntia kun minä olen tilaamassa taksia puoli kahden aikaan yöllä kun ei tässä enää kannata baariin lähteä...
Tuntuu että näillä "ajantajuvammaisilla" on joku toisten ihmisten huomioonottokyky täysin puutteellinen. Tosi itsekästä varastaa toisten aikaa ja antaa toisten odottaa ja odottaa ja odottaa. Ja tiedän, olen itse ollut aivan liian kiltti enkä ole tarpeeksi napakasti sanonut tuosta ainaisesta myöhästelystä.
Niin ja tämä ihminen ei ole töissä. Mielenkiinnolla seuraisin sitä työssäkäyntiä tuolla aikataulutuksella...
Kommentit (116)
Mielenkiintoista lukea täällä kohtalotovereita ja myöhästelijöiden omia mielipiteitä :)
Juu tuo vallankäyttö on minullekin tullut mieleen. Tyyppi ei esim. suostu ottamaan edes muutamaa juoksuaskelta (siis oikeasti 10 m matkaa juoksuaskelein) jotta ehtisi bussiin, vaan mieluummin myöhästyy bussista ja odottaa 15 min. seuraavaa. Ymmärrän tuon jos on ihan yksin liikenteessä eikä menossa mihinkään tapaamiseen tms. mutta silloinkin kun hän on seurassa tai menossa tapaamiseen, ja se 15 min. bussin odottaminen merkitsee sitä että toinen sitten odottaa häntä sen 15 min. kauemmin :S
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10, 11 kuulostivat aivan mieheltäni.
Kympille kysymys: Jos olet havainnut kerta toisensa jälkeen, että alkaessasi valmistautumaan tuntia ennen, kaikki jää viime tippaan, onko sinulla koskaan käynyt mielessä, että aloittaisit 2 tuntia aiemmin seuraavalla kerralla? Tai jos tuntuu, että suuri osa ajasta menee hukkaan, oletko kokeillut, että tekisit ekana pois kaikki lähdön kannalta tärkeimmät ja eniten aikaa vievät asiat, jolloin ne eivät voi jäädä viime tippaan?
Tämä ei ollut ilkeilynä kysytty vaan mielenkiinnosta. Meillä kun mies tekee samaa, mutta oppimiskäyrä tuntuu olevan tuossa kohtaa erittäin huono: Vaikka huomaa, että toistuvasti tulee kiire, silti tekee saman virheen kerta toisensa jälkeen eikä tajua, että voisi muuttaa omaa toimintaansa.
11:n viestiin: Kaverisi on aivan kuin oma mieheni. (Oma mies ei nyt ihan yhtä paha, mutta aivan sama tyyli.) Itselläni on tapana noudattaa tuota edellisessä viestissä tekemääni listaa ennen lähtöä hyvinkin orjallisesti ja kiireen uhatessa yleensä vielä priorisoida tehtävät, eli jättää viimeiseksi ne, jotka eivät ole aivan välttämättömiä lähdön kannalta. (Esim. kynnet lakataan viimeksi: Jos kiire tulee, juhliin voi mennä mieluummin kynnet lakkaamattomina kuin myöhästyä.) Miehellä ei tunnu olevan tällaista hahmotusta päässään oikein ollenkaan, joten hyvin tyypillisesti vielä siinä vaiheessa kun olemme lapsen kanssa ulkovaatteet päällä menossa, mies siistii keittiön, päättää viedä roskat jne, vaikka olisi kuinka kiire.
17: Jos sinulla on aina tavarat hukassa ja myöhästyt sen vuoksi, mikset ala lähtemään aina varttia aiemmin, jolloin sinulle olisi vartti vain tavaroiden etsimistä varten? Tämäkin on tuttu selitys meillä, vaikka meillä mies ei onneksi olekaan hajamielinen, mutta joskus jotain on kuitenkin kateissa. Em. juhliin lähtöön liittyen hän ei lähes koskaan tarkasta edellisenä päivänä ovatko vaatteet, jotka aikoo pukea kaapissa ja puhtaana. Se tehdään tunti ennen lähtöä ja sitten se on vain huonoa tuuria tai jonkun muun syy sekä ennen kaikkea täysin ennakoimaton vastoinkäyminen, johon ei olisi mitenkään voinut varautua, jos vaatteet eivät olekaan käyttökunnossa tai hukassa.
Eikä mun miehelläni ole mitään keskittymishäiriötä tai muuten vaikeuksia pitää asioita hallussa. Ajantaju vain on hämmentävän huono.
14: Olen ihan samaa ihmetellyt minäkin, miten ihminen ei voi kyetä tajuamaan ajankäyttöä. Mutta kun nyt sitä olen kymmenen vuotta vierestä seurannut, niin pakko todeta, että joillekin se vain on todella vaikeaa. (Ei täysin mahdotonta tosin, joissakin asioissa on tullut huomattavaa parannusta, mutta melkoisen "kouluttamisen" se on vaatinut.)
t. 18
Minä vihaan myöhästelyä. Olen mielummin oven takana tuntia aikaisemmin kuin myöhästyn. Ja pää räjähtää jos joku aikuinen etana on mukana, lapsen kanssa ei ole ongelma vaikka vähän myöhästyy. Ne akateemiset jotka ovat toista tuntia jatkuvasti myöhässä ja alkavat selitellä sitä sillä vartillaan saavat minun puolesta jäädä vartiksi hidastelemaan palavaan taloon, me muut häivytään sieltä liukkaasti kyllä.
Ja exän voisin jättää sinne kanssa. Ei mitään hahmotusta kellonajoista. Esimerkiksi jos piti olla jossain juhlassa kello 18.00, alkoi ex etsiä vaatteita päälleen 17.55 ja alkaa marista kun ei löydykään silitettyä paitaa. Jos hänellä oli lääkäriaika kello 13.00, matkaan menee 15min, toteaa hän pihassa 12.59 että eihän hän ole vielä edes myöhässä. Vakio oli kun lähdimme jonnekin pidemmälle matkalle, minä ja muksu istuimme puolisen tuntia autossa odottemassa että eräs saa hiuksensa kivasti pipon alle. Kesällä ei niin haitannut mutta talvella minä kyllä pysyin lämpinä ihan raivon voimalla mutta lasta saattoi alkaa palelemaan paikallaan istuminen. Ja jos emme istuneet siellä autossa valmiina niin ex alkoi mäkättämään kun emme ole valmiita.
Nyt alkoi verenpaine nousemaan kun näitä muisteli. En haikaile kyllä yhtään exän perään.
Tuo pakko-oireilu kuullostaa tutulta, mutta ettekö te voisi silittää ne hemmetin paitanne jo edellisenä päivänä? Ja katsoa että oikean värisiä sukkia on puhtaana kaapissa? Ja ne helvetin hiukset menevät siellä pipon alla joka tapuksessa hiukan epäjärjestykseen niin ei sitä pipoa pidä ottaa sataa kertaa pois päästä kun pitää ne kolme karannutta karvaa laittaa ojennukseen! Ja jos ei edellisenä iltana katsotut vaatteet käy niin katsokaa vaikka sunnuntaina aamulla ne vaatteet valmiiksi koko viikolle! Ja käykää ammattilaisella meikkauttamassa itsenne ja opetelkaa tekemään max. 10min arkimeikin! Lähinnä teki mieli antaa exälle musta silmä
aivan samaa ihmettelen ,
Tuttavani tekevät itse kutsun tulla kylää.
soittavat jopa josko voisin laittaa jotain hyvää , he sit seuraavavn kerran.
pyydän vahvistamaan ajan he soittavat kun lähtevät matkaan.
,mutta kuinkas ollakkaan ruuat kerkee jäähtyä ja parikin tuntia saattaa vietähtää puolen tunnin matkaan
voi jessus että on ärsyttävää. en edes kutsu heitä koskaan.
vaan he kutsuu itsensä.
kerran sain heiltä kutsun ja kusussa pyydettiin tuomaan grillattavat ja + juomat mukana,
onneksi sattui olemaan muuta menoa.
is
22, tunnen tuskasi :D
Helposti otan myöhästelyn ja vitkuttelun myös ns. passiivis-aggressiivisena vastarintana tms. Ikäänkuin pitäisi osoittaa toiselle jokin "kumpi määrää, kumman tahtiin mennään" -kaapin paikan, koska toinen loukkaantuu jos myöhästelystä huomauttaa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle tulee mieleen passiivinen vastarinta. Vastustaa siis menemistä, lähtemistä, ja on siksi myöhässä, kun ei jaksa tai huvita mennä. Itse olen aina myöhässä. Ja usein siksi, etten jaksaisi lähteä mihinkään. Kun on pakko mennä, niin mennään, mutta lähteminen on vaikeaa, siksi myöhästyn. Se ei tarkoita, etteikö toinen olisi tärkeä. Vaan kertoo pikemminkin, että oma olo ja toimintakyky on niin huono, että kaikki on tavattoman työlästä ja kuluttavaa.
Niin ja juu, tavallaan ymmärrän kehonkuvahäiriöt ja niiden kanssa kamppailun, mutta kun ilmeisesti se on ihan sama miten on meikki/mitkä vaatteet jos se pelikuva ällöttää. Eikö silloin olisi vaan ihansama mennä nyt näillä meikeillä ja näillä vaatteilla (jotka äsken vielä vaikuttivat hyviltä) eikä alkaa kymmenennen kerran vaihtorumbaan, koska ei se peilikuva siitä parane niin ratkaisevasti vaan fiilis vaan pahenee kun on sitten lisäksi myöhässäkin :P
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä myöhästeleekö ihminen sitten niiden kanssa enemmän, jotka sen sallivat? Tai eivät siis nosta siitä äläkkää? Ei tämä myöhästelevä tuttuni koskaan ole kampaajalta tai kosmetologilta myöhästynyt (paria minuuttia enempää). Eli ts. myöhästelee ilmeisesti silloin kun ajattelee että ei ole "kuin tapaaminen ap:n kanssa vaan" :( Tulee helposti tosiaan sellainen olo että minä olen se jolla ei ole väliä vaikka joutuu odottamaan, koska esim. mun kanssa "perutusta" ajasta ei tule laskua maksettavaksi :P
-ap
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 22:39"]
En tiedä myöhästeleekö ihminen sitten niiden kanssa enemmän, jotka sen sallivat? Tai eivät siis nosta siitä äläkkää? Ei tämä myöhästelevä tuttuni koskaan ole kampaajalta tai kosmetologilta myöhästynyt (paria minuuttia enempää). Eli ts. myöhästelee ilmeisesti silloin kun ajattelee että ei ole "kuin tapaaminen ap:n kanssa vaan" :( Tulee helposti tosiaan sellainen olo että minä olen se jolla ei ole väliä vaikka joutuu odottamaan, koska esim. mun kanssa "perutusta" ajasta ei tule laskua maksettavaksi :P
-ap
[/quote]
Juu, näinhän se on. Ihmiset jotka myöhästelevät aina, ja väittävät että eivät voi asialle mitään, myöhästyvät kovin harvoin esim. lentokoneesta kun ovat lähdössä matkalle. Kai heillä jotain kykyä ajoissa oloon siis on.
Mieheni on paatunut myöhästelijä. En ymmärrä miten hän voi aamulla herätä yli puoli tuntia myöhemmin kuin minä (pitää lähteä samaan aikaan), lukea täysin rauhassa lehdet ja vieläpä valita ja silittää vaatteitaan siinä aamutohinassa. Ts. miehellä ei sitä aamutohinaa ole, kun tyynen rauhallisesti lukee lehteä minun hoitaessa lapsia aamukuntoon kiireellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieheni haluaisi olla aina kotona ja olen päätellyt myöhästelee tahalleen ettei tarvitse mennä.
nykyään valehtelen ajan 30 min aikaisemmaksi, auttaa asiaa.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:51"]
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
[/quote]
Ei pidä paikkansa. Nää tyypit jotka ovat aina myöhässä, ovat vaan yksinkertaisesti sitä mieltä että heidän aikansa on arvokkaampaa kuin muiden, ja että he ovat tärkeämpiä ihmisiä kuin muut.
Jos aikuinen ihminen ei osaa herätä ajoissa ja olla ajoissa siellä missä olla pitää, on jollain lailla vajaa älynlahjoiltaan tai sitten ihan vaan olevinaan jotain helvetin tärkeetä. Ja minkäköhän takia tässä heti ensimmäisten viestien joukossa piti mainita että lapsettomistahan tässä on kyse? Omien kokemusten perusteella ei pidä sekään paikkaansa, eli tarkoitus oli taas ainoastaan päästä tölväisemään lapsettomia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, sitä harrastankin jos on kyse jostain tärkeästä menosta. Arjessa on kuitenkin joskus mahdotontakin varata riittävästi aikaa tuohon sähläämiseen. Kun totuus on että mikään varattu aika ei riitä ja sitten kun sitä aikaa on, tulee tehtyä jotain epäolennaista ja aika menee siihen.
Osaan jossain määrin hallita tätä ongelmaani ja pakkokin on hallita. Asiakkaalle mennessäni varaan matkaan puoli tuntia ylimääräistä ajoaikaa. Jos olen ajoissa, käyn sitten paikan päällä lähimmällä huoltoasemalla kaffella ennen kuin menen paikalle.
Mulla on pari läheistä kaveria, jotka ovat samalla tavalla ongelmaisia kuin mä. Tiedetään rajoitteemme ja sovitaan tapaamisajat aina noin aikoina. Kerron mihin aikaan pyrin lähteen kotoa ja sovitaan että tavataan jossain kahvilassa, jolloin ei niin haittaa vaikka toinen myöhästyy. Ehtii siinä sitten selata vaikka päivän lööpit odotellessa.
Parille kaverille oon suoraan sanonut että laskekaa aina akateeminen vartti.
-16
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 21:45"]
17: Jos sinulla on aina tavarat hukassa ja myöhästyt sen vuoksi, mikset ala lähtemään aina varttia aiemmin, jolloin sinulle olisi vartti vain tavaroiden etsimistä varten?
[/quote]
Eipä kyllä pidä paikkansa. Oon vieläpä erittäin älykäskin ja osaan aikatauluttaa, mutta kuten lainaamassasi tekstissä, kaikki kasautuu aina niille viime minuuteille. Ja todellakin aina joku hukassa. En tee sitä tahallani ja siksi yritänkin sitä piirrettä parantaa. Jos kyse onkin vaan mun lähdöstä, saatan onnistuakin. Mutta sitten kun on lapsimuuttujat mukana, ei oikeasti kuluvaa aikaa voi enää ennustaa.
Eilen töihin ja hoitoon lähtiessämme lapsi esim laittoi saappaat jalkaansa. Ne olivat olleet kylppärissä kuivumassa, pesin ne illalla. Pohjan alle oli jäänyt vielä vettä ja tietenkin siinä lähtöä tehdessämme lapsi liukastui, kaatui mun automatkalle ottamani termosmukin päälle, josta valui kahvit siihen lattialle ja mun kankaisen laukun päälle. Tätä episodia ennen olimme jotakuinkin ajoissa.
-16
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:51"]
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
[/quote]
Ei pidä paikkansa. Nää tyypit jotka ovat aina myöhässä, ovat vaan yksinkertaisesti sitä mieltä että heidän aikansa on arvokkaampaa kuin muiden, ja että he ovat tärkeämpiä ihmisiä kuin muut.
Jos aikuinen ihminen ei osaa herätä ajoissa ja olla ajoissa siellä missä olla pitää, on jollain lailla vajaa älynlahjoiltaan tai sitten ihan vaan olevinaan jotain helvetin tärkeetä. Ja minkäköhän takia tässä heti ensimmäisten viestien joukossa piti mainita että lapsettomistahan tässä on kyse? Omien kokemusten perusteella ei pidä sekään paikkaansa, eli tarkoitus oli taas ainoastaan päästä tölväisemään lapsettomia.
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni on ollut myöhästelijä, nyt jo tavat parantumaan päin. Itse olen aina ajoissa n.10min ennen sovittua aikaa paikalla ja todella paljon on siepannut, kun mies menee suihkuun, kun me jo lasten kanssa olimme valmiina, esim. juhliin lähdössä. Itseäni hävettää tulla ilman hyvää syytä myöhässä juhliin tms tapaamisiin. Muutaman kerran olen lasten kanssa lähtenyt juhliin ja jättänyt miehen kotiin, hän on sitten tullut jollain muulla kyytillä paikalle. Nolatkoon itsensä, minä haluan pitää periaatteistani kiinni ja opettaa lapsille toisten ihmisten kunnioitusta. Ja mainittakoon, että olen silittänyt miehen vaatteet valmiiksi ja hänen tehtävänsä on ollut vain laittaa itsensä valmiiksi. Itse hoidan itseni ja 3 lasta lähtökuntoon.
Nykyään hän on parantanut tapojaan, onko saarnaamiseni ja kyydistä jättäminen auttaneet, ehkä...
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 08:08"]
Eipä kyllä pidä paikkansa. Oon vieläpä erittäin älykäskin ja osaan aikatauluttaa, mutta kuten lainaamassasi tekstissä, kaikki kasautuu aina niille viime minuuteille. Ja todellakin aina joku hukassa. En tee sitä tahallani ja siksi yritänkin sitä piirrettä parantaa. Jos kyse onkin vaan mun lähdöstä, saatan onnistuakin. Mutta sitten kun on lapsimuuttujat mukana, ei oikeasti kuluvaa aikaa voi enää ennustaa.
Eilen töihin ja hoitoon lähtiessämme lapsi esim laittoi saappaat jalkaansa. Ne olivat olleet kylppärissä kuivumassa, pesin ne illalla. Pohjan alle oli jäänyt vielä vettä ja tietenkin siinä lähtöä tehdessämme lapsi liukastui, kaatui mun automatkalle ottamani termosmukin päälle, josta valui kahvit siihen lattialle ja mun kankaisen laukun päälle. Tätä episodia ennen olimme jotakuinkin ajoissa.
[/quote]
Hyvä että yrität parantaa tapojasi ;) . Miten jokin voi olla aina kadoksissa? Jos illalla katsoo että kaikki tarvittava on valmiina, niin mihin ne tavarat yön aikana katoavat?
Tuo kahvin mukaan otto ja märät kengänpohjat kuulostavat siltä, että teillä on ollut kiire jo ennen lähdönhetkeäkin. Jos kuivumassa olleet kengät on otettu eteiseen lapselle valmiiksi jo 30 min aiemmin tai kahvi juotu heti herättyä tunti ennen lähtöä, niin tilannetta ei olisi tullut. Ovatko muutkin "viimehetken kriisit" yleensä vältettävissä ts. sellaisia joita ajoissa oleville perheille ei tule? Kyllä meillekin noita "kriisejä" tulee joskus (esim. kissa oksentaa matolle), mutta kyllä se on todella, todella harvinaista.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 21:11"]
Mä.
Oon vaan hajamielinen. Teen lähtöä kyllä silloin kun pitäisikin.
Esimerkiksi töihin lähtiessä olen laskenut että riittää kun 7.00 lähden kotoa. Sitten se alkaakin. Auton avaimet hukassa, missä on lompakko, missä on lounarit, missä on työpaikan avain, missä on kotiavaimet. Vaikka olen tehnyt näille säilytyspaikkoja on aina joka aamu joku näistä hukassa.
Kun tulen töistä teen asiat mielestäni aina samalla tavalla. Riisun takin, riisun huivin, riisun kengät, lasken kännykän & avaimet käsistäni omille paikoilleen. Joskus kuitenkin avain unohtuu farkkujen taskuun, joskus käsilaukkuun, joskus käyn laskemassa kauppakassin keittiöön ensin ja avain kulkeutuukin keittiön pöydälle, josta kenties jonnekin muualle.
Tässä syy siihen miksi minä olen aina myöhässä.
Eikä mulla noi säilytysjutut ole auttaneet itse ongelmaan. Sen sijaan avaimet on nykyään aina sellasessa isossa värikkäässä nauhassa ja lompakot myös isoja ja värikkäitä. Nämä pienet jutut auttavat huomattavasti etsimisessä, mutta silti AINA lähtö viivästyy vähintään 15 minuuttia kun joku asia puuttuu.
Sitten jos joskus pääsen lähtemään ajallaan, ajattelen aikaa olevan ruhtinaallisesti ja hidastelen matkalla.
Puhumattakaan tietenkin vielä siitä että lapset viivästyttää joskus.
Mulla kyse on siitä hajamielisyydestä. Keskittymisongelmia vaikkapa työpaikalla ei ole.
[/quote]
Mitä jos laittaisit heti herättyäsi kamat kuntoon ja sitten vasta itsesi.. Ei se nyt niin vaikeaa ole kun tiedät missä se ongelma on.
Minusta he vain ovat itsekkäitä. Esim. työkaveri joka aina myöhästyy sovitusta työpalaverista ei ajattele sitä että varastaa muiden aikaa ja aiheuttaa ongelmia. Jos minä olen ajoissa paikalla muutama minuutti ennen palsua ja hän saapu 5 min. yli - vuoden mittaa vie multa tunteja ja tunteja turhaan, omaa itsekkyyttään.
Niin, en ehkä ole sitten tuossa suhteessa ihan järjestelmällinen. Otan kengät eteiseen vasta silloin kun niitä tarvitaan. Olen aamuisin myös armoton kolistelija. Jos muutan järjestyksen päälaelleen, ei meillä nuku kukaan muu enää sen jälkeen kun herään. Siksi tavaroiden etsiminen vasta tuossa vaiheessa.
Illalla kaikki valmiiksi? Teoriassa hyvä idea, mutta ei nyt vaan ole toiminut koskaan. Aina jotain jää aamulle.
-16
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 08:49"]
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 08:08"]
Eipä kyllä pidä paikkansa. Oon vieläpä erittäin älykäskin ja osaan aikatauluttaa, mutta kuten lainaamassasi tekstissä, kaikki kasautuu aina niille viime minuuteille. Ja todellakin aina joku hukassa. En tee sitä tahallani ja siksi yritänkin sitä piirrettä parantaa. Jos kyse onkin vaan mun lähdöstä, saatan onnistuakin. Mutta sitten kun on lapsimuuttujat mukana, ei oikeasti kuluvaa aikaa voi enää ennustaa.
Eilen töihin ja hoitoon lähtiessämme lapsi esim laittoi saappaat jalkaansa. Ne olivat olleet kylppärissä kuivumassa, pesin ne illalla. Pohjan alle oli jäänyt vielä vettä ja tietenkin siinä lähtöä tehdessämme lapsi liukastui, kaatui mun automatkalle ottamani termosmukin päälle, josta valui kahvit siihen lattialle ja mun kankaisen laukun päälle. Tätä episodia ennen olimme jotakuinkin ajoissa.
[/quote]
Hyvä että yrität parantaa tapojasi ;) . Miten jokin voi olla aina kadoksissa? Jos illalla katsoo että kaikki tarvittava on valmiina, niin mihin ne tavarat yön aikana katoavat?
Tuo kahvin mukaan otto ja märät kengänpohjat kuulostavat siltä, että teillä on ollut kiire jo ennen lähdönhetkeäkin. Jos kuivumassa olleet kengät on otettu eteiseen lapselle valmiiksi jo 30 min aiemmin tai kahvi juotu heti herättyä tunti ennen lähtöä, niin tilannetta ei olisi tullut. Ovatko muutkin "viimehetken kriisit" yleensä vältettävissä ts. sellaisia joita ajoissa oleville perheille ei tule? Kyllä meillekin noita "kriisejä" tulee joskus (esim. kissa oksentaa matolle), mutta kyllä se on todella, todella harvinaista.
[/quote]
Argh! Kuulostaa tutulta tämän ketjun kokemukset myöhästelijöistä. Vihaan AINA myöhässä olevia!
Yksi kaverini on myöhässä ja saattaa alkaa vaikka siivota just samana päivänä kun tietää että ois joku meno -oikeuttaa sillä sitten sen myöhästelyn. Ihankuin ei voisi tehdä sitä suursiivousta joku toinen päivä >:(
Mä olen usein myöhässä. Syy ei ole ehtiminen tai piittaamattomuus, vaan se, että mulla on jonkinlainen kehonkuva- tai ulkonäköön liittyvä pakko-oirehäiriö enkä PYSTY poistumaan kotoa ellen näytä mielestäni hyvältä tai edes siedettävältä. Ja tämän mielentilan/omakuvan hankinta vaatii sen minkä vaatii, eli normaalisti tuntien peilailun, ehostautumisen ja ennen kaikkea "sopivien" vaatteiden etsinnän ja sovituksen.
Niin, ja ratkaisu tähän ei ole katsoa ne "sopivat" vaatteet valmiiksi edellisiltana (keinovalossa), sillä se mikä silloin näytti hyvältä, ei välttämättä toimi enää aamulla (päivänvalossa).