Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ovat aina myöhässä? Ajantaju?
27.09.2013 |
Ihan aidosti ihmettelen, miten sellaisten ihmisten ajatusrata kulkee jotka ovat AINA myöhässä? Minulla on kolmekymppinen ystävä (lapseton) joka ei.vaan.ikinä ole missään sovitussa ajassa. Jos on ollut edellisenä päivänä puhe että nähdään kaupungilla iltapäivällä kolmelta, niin hän lähtee kotoaan vasta kolmelta tai sen jälkeen..Tuntuu että hänen aikakäsityksensä on aivan eri planeetalta.
Tai toinen esimerkki: hän voi herätä aamulla kahdeksalta, mutta pääsee liikenteeseen vasta 4h päästä. Joskus yhteisiä illanviettoja vietettäsessä, hän meikkaa kolmatta tuntia kun minä olen tilaamassa taksia puoli kahden aikaan yöllä kun ei tässä enää kannata baariin lähteä...
Tuntuu että näillä "ajantajuvammaisilla" on joku toisten ihmisten huomioonottokyky täysin puutteellinen. Tosi itsekästä varastaa toisten aikaa ja antaa toisten odottaa ja odottaa ja odottaa. Ja tiedän, olen itse ollut aivan liian kiltti enkä ole tarpeeksi napakasti sanonut tuosta ainaisesta myöhästelystä.
Niin ja tämä ihminen ei ole töissä. Mielenkiinnolla seuraisin sitä työssäkäyntiä tuolla aikataulutuksella...
Kommentit (116)
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 06:52"]
Tämä ketju on nyt pahasti vinksahtanut. Myöhästely on kurjaa, mutta ei se kerro itsekkyydestä tai tyhmyydestä.
Sen sijaan tähän ketjuun on nyt kirjoitellut moni, joille myöhästely on joku kumma punainen vaate. Jos kaveri on minuutinkin myöhässä, saa häntä syyttää itsekkääksi paskaksi. Oikeastiko ajattelette noin? Joko elämänne on hyvin tapahtumaköyhää tai olette vain nipottajia.
Jos kerran tiedätte kaverinne olevan aina myöhässä, miksi ette huomioi sitä tapaamisia sopiessanne? Sopikaa tapaamiset vapaammalla aikataululla tai paikkoihin joissa odottaminen ei niin haittaa. Jos leffateatterissa on oltava 17.00, sopikaa tapaaminen 16.30. Jos kaveri on ajoissa, käytte ennen leffaa kaffella/oluella.
En ymmärrä sitä että jonkun elämä näyttää kaatuvan siihen että kaveri myöhästelee. Samalla tavalla on itsekästä olla aina 15 minuuttia etuajassa ja syyllistää kaveria siitä että hän ei ole silloin vielä valmis.
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 21:40"]
Ihmeellistä syyllistämistä. Mä en ymmärrä tätä ketjua. Jotkut ihmiset nyt vaan on tuollaisia. Ei mua ainakaan stressaa se jos joku on myöhässä. Tietyt kaverini on aina myöhässä ja otan sen huomioon heidän kanssa aikataulua rukatessa. Veljenikin on aina myöhässä kaikkialta.
Ei se mistään itsekkyydestä kieli. Mistä te sen keksitte?
[/quote]
[/quote]
Jos toisen myöhästely on "punainen vaate" kuten totesit, se saattaa johtua siitä, että toinen on vuosikausia kyllästymiseen asti saanut olla odottelemassa tätä myöhästelijää ja kuunnella sitten hänen koottuja selityksiään, jotka valitettavasti useimmiten kuulostavat vain ärsyttävältä itsetehostukselta. Siinähän myöhästelijä jälleen kerran ottaa itselleen lisää tilaa tyyliin minun tärkeät muut kiireeni ja sinullahan ei ole parempaakaan tekemistä kuin odotella sitä, kunnes minun korkea-arvoisuuteeni suvaitsee "purjehtia" paikalle.
Muotiguru Lagerfeld totesi jossain, että ystävyys on kuin damokleen miekka. Tarkoittaen sitä, että ystävyys ei ole mikään itsestäänselvyys. Arvosta siis ystävääsi ja hänen aikaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.09.2013 klo 07:47"]
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:51"]
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
[/quote]
Ei pidä paikkansa. Nää tyypit jotka ovat aina myöhässä, ovat vaan yksinkertaisesti sitä mieltä että heidän aikansa on arvokkaampaa kuin muiden, ja että he ovat tärkeämpiä ihmisiä kuin muut.
Jos aikuinen ihminen ei osaa herätä ajoissa ja olla ajoissa siellä missä olla pitää, on jollain lailla vajaa älynlahjoiltaan tai sitten ihan vaan olevinaan jotain helvetin tärkeetä. Ja minkäköhän takia tässä heti ensimmäisten viestien joukossa piti mainita että lapsettomistahan tässä on kyse? Omien kokemusten perusteella ei pidä sekään paikkaansa, eli tarkoitus oli taas ainoastaan päästä tölväisemään lapsettomia.
[/quote]
En jaksanut lukea koko ketjua, joten tähänkin on ehkä kommentoitu jo, mutta en usko että tarkoitus oli mollata lapsettomia, mutta ehkä halusi korostaa sitä että myöhästelijä on vastuussa vain itsestään, ei ole edes kyse siitä että lapsi tekee vielä kakan vaippaan kun pitää lähteä tms.
En myöhästele, mutta usein yksi kaverini tulee etuajassa sovittuun tapaamiseen minua ennen. Hän pistää vahingon kiertämään niin, että sanoo: mun pitää käydä vessassa - odota vähän aikaa. Odottaessani mietin, että miksi ihmeessä ei käynyt sillä aikaa, kun olin poissa... :)
Miksi se teidän odottajien aika on niin mielettömän kallisarvoista? Kun minä odotan, niin ei ole tullut mieleenkään ajatella, että siinä tuhlaantuu mun kallisarvoista aikaani. Onko teillä muilla jotenkin kallisarvoisempaa aikaa?
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 11:13"]
Miksi se teidän odottajien aika on niin mielettömän kallisarvoista? Kun minä odotan, niin ei ole tullut mieleenkään ajatella, että siinä tuhlaantuu mun kallisarvoista aikaani. Onko teillä muilla jotenkin kallisarvoisempaa aikaa?
[/quote]
Jokaisen oma asia, jos ei arvosta omaa aikaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Myöhästelyllä on myös tapana tarttua. Kun yksi ja toinen on myöhässä vaikkapa luennolta, alkavat muutkin ajatella, että ei siellä kannata olla ajallaan, kun siellä kaikki muutkin tulevat paikalle kun lystää. Välinpitämätön asenne tarttuu.
Samoin jos oppii, että paikallisjuna on talvisin myöhässä aina väh. 5 min, alkaa mennä itsekin sinne myöhässä, ettei tatte värjötellä pakkasessa.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 01:40"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 01:35"]
olisitteko noin tylyjä esim pakko-oireiselle kaverillenne?
[/quote]
VOI KYLLÄ, jos tämä kyseinen pakko-oireinen on ollut tyly minua kohtaa vuosikymmeniä!!! Ei edes yritä hakea apua ongelmiinsa "ku ei mua kuitenkaan voi kukaan auttaa..." Olisin ollut paaaaaljon ymmärtäväisempi, jos tietäisin hänen tekevän töitä sen eteen, että pakko-oireet (valot, hella, tietokone yms.) vähenisivät, niin että osaisi olla ajoissa myös ystävälle, eikä vain kaupungin liikelaitoikselle!
[/quote]
ei pakko-oireista välttämättä parane koskaan. oletpa julma. onneksi en ole kaverisi. t. pakko-oireinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 01:26"]
"Anteeks mut mää oon tämmönen hehehe" >:(
[/quote]
Tää on tosiaan hyvä lausahdus... mullakin on työkaveri joka tosiaan on aina myöhässä, nukkuu aina pommiin ja selitys on juurikin toi "mä vaan oon tällainen" ja se pitäis sitten ottaa jotenkin viehättävänä ja boheemina piirteenä.
Ja aika stressaavaa kyllä on kun pitäis saada työasioita eteenpäin eikä ikinä voi tietää milloin kollega suvaitsee saapua paikalle.
Mulla kaveri, jonka kanssa jos sopii että huomenna yliopistolla syömään kello 13, tämä "pääsee" paikalle tunnin myöhemmin, tai vielä myöhemmin. Ja siis hän ei selitä mitään (on siis kotona ja tekee gradua (jota on khrm tehnyt jo reilut pari vuotta...) ) vaan tulee tosiaan ihan sitten kun "on saanut aikaseksi lähteä". Joskus saattaa ilmottaa että "mee vaan edeltä, mä vähän myöhästyn!" ja tämä siis tarkoittaa että "mee vaan EDELTÄ"= minä ehdin syömään ja palaamaan omien hommien pariin ennen kun neiti vasta pääsee paikalle.
En tajua miksi sitten hän ylipäänsä sopii että "mennään syömään kello 13" jos ei tosiaan ole paikalle läheskään siihen aikaan. Tai miksi ja mihin hän ylipäätään käyttää kelloa :D ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidan tuntea ap:n
Tämä hänen mieliaiheensa ja tultuaan "hiljattain" äidiksi on aina ihmeellinen tarve nostaa esiin toisten lapsettomuus. Itse en ole lapseton, mutta jotenkin ärsyttää jo tämä lapsettomien kiireettömyyden kyttääminen. Relaa ap jo, elämässä on suurempiakin asioita. Tai hanki lisää niitä lapsia, se viimeistään pakottaa sinut keskittymään olennaiseen.
terveisin
ystäväsi
Myöhästely ärsyttää, siis varsinkin sellaisten, jotka ovat aina myöhässä.
Itse en ole oikeastaan koskaan myöhässä, koska en pidä siitä ajatuksesta, että joku joutuu mua odottelemaan. Lähden siis hyvissä ajoin, enkä jää kuuntelemaan hyvää kappaletta loppuun/juomaan vielä kupillista kahvia/lukemaan uutisia. Sitten se olenkin minä, joka seison vartin ulkona odottelemassa, eli olisin tosiaan sittenkin voinut juoda vaikka kupposen kahvia lämpimässä kodissani.
Aion vastaisuudessa tehdä niin, että odotan max. 10min ylimääräistä, sitten lähden pois.
Toisaalta näiden myöhästelijöiden ansiosta arvostan niitä, jotka ovat aina ajoissa. Siinä syntyy jotenkin sellainen luottamus, kun tietää, että se toinen on siellä sovittuna aikana. Varsinkin, kun lapsuudessa on ollut paljon luottamuksen pettämistä, osaa arvostaa luotettavuutta ja sellaista "ennustettavuutta".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menen autolla, kun pitäisi tavata kahvilassa 15.00. Laitan mittariin maximiajan 2h, koska se on ihan hyvä aika. Menee 5min, kaveri ilmoittaa ettei ole vielä päässyt lähtemään. Kaveri tulee kun minulla on 1h enää aikaa jäljellä, ja harmittelee sitten kun minun pitää niiin aikaisin lähteä. Ens kerral sitten paremmalla ajalla, jooko?
Tai menen bussilla koska on ruuhka-aika, tietää että vaikeaa löytää paikkoja. Lippu voimassa 2h, kaveri tietää tämän. Ei, minua ei huvita ostaa uusi lippu koska kaveri haluaisi olla pidempään kahvilla, kun itse on ollut 30min myöhässä.
Tai olen luvannut kyydin jollekin, haen kotiovelta, ilmoitan että haen klo.17, ilmoitan vielä kun lähden että menee vartti, ja kaveri ei ole ikinä valmis ajoissa.
Jippii.
Vihaan myöhästelijöitä!
Yksi ratkaisu on olla sopimatta mitään tarkkoja aikoja. Niin minä teen, kun en kuitenkaan ole koskaan ajoissa missään.
Tulen sitten käymään "illalla" tai nähdään kaupungilla "joskus kolmen jälkeen, soittelen kun olen siellä". Saatan myös ilmoittaa tapaamisajaksi, että lähden yhdeltä kotoa tai pääsen töistä puoli viisi. Tulen siitä sitten suoraan. Minun on helpompi hahmottaa lähtöaika ja ilmoittaa se, kuin alkaa arvioida, kauanko minulla kestää.
Kuten sivulla neljä kirjoitin, en hahmota matkojen pituuksia enkä myöskään niihin kuluvaa aikaa. Kävelen tietyn puolen kilometrin matkan useita kertoja viikossa, mutta en ole ikinä ajatellut, kauanko matkaan menee. Jos sovin tietyn ajan sinne menemiselle, lähden puoli tuntia aiemmin, varmuuden vuoksi. Toki järjellä tajuan, että minun on nuorena ja normaalipainoisena pystyttävä kävelemään nopeammin kuin kilometrin tuntivauhtia, mutta kun en itseasiassa ole matkankaan pituudesta varma.
Olen usein omissa maailmoissani ja rutiininomaiset fyysiset toimet, kuten kävely, saavat minut helposti uppoutumaan mielikuvitusmaailmoihin ja hupsvaan olenkin jo perillä. En mitenkään aktiivisesti seuraa kulkemaani matkaa tai kulunutta aikaa.
Kelloa katselen muutenkin harvoin. En ole mikään ajan orja, riittää että töihin ja kouluun mennessä on skarpattava ja se on jo ihan tarpeeksi ahdistavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 15:00"]
Taidan tuntea ap:n
Tämä hänen mieliaiheensa ja tultuaan "hiljattain" äidiksi on aina ihmeellinen tarve nostaa esiin toisten lapsettomuus. Itse en ole lapseton, mutta jotenkin ärsyttää jo tämä lapsettomien kiireettömyyden kyttääminen. Relaa ap jo, elämässä on suurempiakin asioita. Tai hanki lisää niitä lapsia, se viimeistään pakottaa sinut keskittymään olennaiseen.
terveisin
ystäväsi
[/quote]
Tööt, väärin! Emme tunne toisiamme ;) Olen raskaana, esikoinen tulossa.
Mutta tsemppiä sinulle ja myöhästelystäsi kärsiville ystäville!
-ap
Olin ennen se "aina myöhässä" -tyyppi. Sen opin kotoa, äidiltä. Äitini viettää jokaisen valveillaolohetkensä puhelimessa, joten hän ei ehdi siivota, laittaa ruokaa, käydä kaupassa, tai tehdä ylipäätään mitään. Ikinä. Siispä ainoa hetki tehdä mitään on se sekuntti, kun pitäisi lähteä. Näinpä sitten myöhästyimme aina kaikkialta kaksi tuntia, kun sillä lähtöhetkellä ryhdyimmekin siivoamaan koko taloa ja tekemään puutarhatyöt yms. (Kätevää, eikö totta!)
Nyt aikuisena kasaan äitini tavarat hänen juorutessa puhelimessa, autan hänelle takin päälle, kannan hänen laukkunsa, käsineensä yms. autoon ja työnnän hänet puhelimineen ulos ovesta. Lukitsen oven, vaikka hän kauhukseen huomaakin että nyt ne roskikset jäi tyhjentämättä.
Itse teen siten, että olen valmis lähtöön puoli tuntia ennen kuin pitäisi viimeistään lähteä. Näin ollen voin sitten ihan oikeasti vielä ladata kännykän, tekaista tiskit ja tyhjentää roskakorit. Ja olen ihan ajoissa.
Minä, sukulaiseni ja ystäväni olemme kaikki aina myöhässä. Olemme kaikki taiteellisissa ammateissa ja määritämme omat työaikamme.
Joo ja se meidän suvun palkittu ja tunnettu taiteilija on ihan uskomattoman täsmällinen, luotettava ja mahtava organisaattori. Sukujuhlissa on paikalla poliisia ja opettajaa ja muita käskyammattilaisia, mutta niin vaan se meidän taiteilija on se, joka kertoo, mitä tehdään.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 19:59"]
Minä, sukulaiseni ja ystäväni olemme kaikki aina myöhässä. Olemme kaikki taiteellisissa ammateissa ja määritämme omat työaikamme.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 20:04"]
Joo ja se meidän suvun palkittu ja tunnettu taiteilija on ihan uskomattoman täsmällinen, luotettava ja mahtava organisaattori. Sukujuhlissa on paikalla poliisia ja opettajaa ja muita käskyammattilaisia, mutta niin vaan se meidän taiteilija on se, joka kertoo, mitä tehdään.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2013 klo 19:59"]
Minä, sukulaiseni ja ystäväni olemme kaikki aina myöhässä. Olemme kaikki taiteellisissa ammateissa ja määritämme omat työaikamme.
[/quote]
[/quote]
Minäkin olen luotettava ja mahtava organisaattori. Silti myöhästelen.
-taiteilija
Monella on taustalla passiivis-aggressiivinen käytösmalli, kuten joku tuolla aiemmin itsestään kertoi. Vallankäyttöä, kun valtaa/suuttumusta/vihaa/vitutusta ei ns. kiltin tytön syndrooman takia voi näyttää.
Luojan kiitos käytännössä kaikki ystäväni ovat todella säntillisiä. Sen sijaan teini-ikäisellä veljelläni on diagnosoitu ADD, ja hänelle on äärimmäisen vaikeaa pysyä sovituissa aikatauluissa. Usein vaikkapa sukuloimaan lähtiessä hän menee vasta suihkuun, kun pitäisi jo lähteä, tai muu perhe odottaa jo autossa, kun hän vasta valitsee sopivia vaatteita. Käytännössä aina käy niin, että hän vain yksinkertaisesti unohtaa alkaa valmistautua uppouduttuaan liikaa esim. kännykän näpräämiseen tai pleikkarin pelaamiseen.
Yritän parhaani mukaan ymmärtää veljeäni, vaikkei itselläni keskittymisvaikeuksia suoranaisesti olekaan. Ongelmaksi koituu se, että hän ei edes halua yrittää parantaa tapojaan. Olen ehdottanut kännykkämuistutuksia, vaatteiden valkkaamista etukäteen, päivän aikatauluttamista ja vaikka mitä muuta. Hän ei ole halukas edes yrittämään, ja syy lienee se, ettei hänelle koidu myöhästelystä mitään konkreettista haittaa.
Joskus harvoin kyllä pääsee käymään niin, että veljeni onkin ajoissa valmis ja joudumme odottamaan jotakuta muuta. Kyllä silloin veli mankuu ja valittaa, että miksi muita pitää aina odottaa. Silloin kyllä meinaa keittää yli ja pahasti.