Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ovat aina myöhässä? Ajantaju?
27.09.2013 |
Ihan aidosti ihmettelen, miten sellaisten ihmisten ajatusrata kulkee jotka ovat AINA myöhässä? Minulla on kolmekymppinen ystävä (lapseton) joka ei.vaan.ikinä ole missään sovitussa ajassa. Jos on ollut edellisenä päivänä puhe että nähdään kaupungilla iltapäivällä kolmelta, niin hän lähtee kotoaan vasta kolmelta tai sen jälkeen..Tuntuu että hänen aikakäsityksensä on aivan eri planeetalta.
Tai toinen esimerkki: hän voi herätä aamulla kahdeksalta, mutta pääsee liikenteeseen vasta 4h päästä. Joskus yhteisiä illanviettoja vietettäsessä, hän meikkaa kolmatta tuntia kun minä olen tilaamassa taksia puoli kahden aikaan yöllä kun ei tässä enää kannata baariin lähteä...
Tuntuu että näillä "ajantajuvammaisilla" on joku toisten ihmisten huomioonottokyky täysin puutteellinen. Tosi itsekästä varastaa toisten aikaa ja antaa toisten odottaa ja odottaa ja odottaa. Ja tiedän, olen itse ollut aivan liian kiltti enkä ole tarpeeksi napakasti sanonut tuosta ainaisesta myöhästelystä.
Niin ja tämä ihminen ei ole töissä. Mielenkiinnolla seuraisin sitä työssäkäyntiä tuolla aikataulutuksella...
Kommentit (116)
Itse myöhästelen silloin, kun en oikein haluaisi lähteä, ja siksi valmistautuminen jää vähän viime hetkeen. Joku tuolla aiemmin mainitsikin tämän syyn. Tosin minun kohdallani kyse on aina vain muutamista minuuteista, pidemmät myöhästelyt koen niin noloiksi ja epäreiluiksi toisen kannalta, etten kehtaa niitä harrastaa.
En sitten tiedä, mitä liikkuu näiden jatkuvasti myöhästelevien mielessä. Jotenkin luulisin, että heillä saattaa olla ihan yleisessä elämänhallinnassa puutteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
saan saman palkan tulin sitte 15 tai 20min myöhässä.
On pari tuollaista ystävää, iältään ovat 30v-35v ja lapsettomia.
Olen itsekin lapseton ja 25v, mutta ehken niin itsekäs kuitenkaan koska ajoissa oleminen on mulle aika tarkkaa... Myös mieheni lukeutuu vähän noihin hidastelijoihin ja monesti pahoitan mieleni, jos ollaan sovittu ystävien kanssa meno ja minä odotan valmiina mutta toisella kes....tää. Sitten tietysti joudun soittamaan että ei olla vielä valmiina... :( Mikä tuntuu kaikista pahimmalle... Ja juu, juteltu on näille hituroiville kavereilla ja miehelle ja tehty selväksi etten tykkää.
Niin ja ravintolassa/kahvilassa ollessa tällä ihmisellä menee 10 min. vessareissuun. Siellä sitten selaa kaikessa rauhassa kännykällään facebookkia samaan aikaan kun kaveri/treffikumppani odottaa kahvilan/ravintolan pöydässä...
Saattaapa jopa soitella sieltä vessasta jollekin, voi odotussss!!!!
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuulun akateemisiin, joille sallittu akateeminen vartti. ;)
Kannattaa sopia tollasten tyyppien kanssa tapaamiset aina tuntia aiemmaksi kuin mitä oikeasti tarkottaa. Toimii, olen kokeillut. Ja eivät ne tyypit sitä tahallaan tee, niillä on ihan oikeasti se ajantaju hakusessa, eivät osaa ennakoida sitä, miten kauan mihinkin hommaan kuluu aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kuulun akateemisiin, jotka eivät siedä akateemista varttia!
6, Hyvää havannointia.
7, Taidat olla väärissä piireissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Akateeminen olen minäkin, samoin henkilöt jotka nostattavat verenpainettani tuolla ajantajuttomuudellaan. Tosiaan kun kyse ei ole edes "vaan" siitä vartista, vaan puolesta tunnista tuntiin sovitusta ajasta...
-ap
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on yksi tuollainen kaveri. Hän saattaa esim. alkaa tiskaamaan vielä (omien sanojensa mukaan "suorii nopeasti keittiön") vaikka odotan takki päällä eteisessä. Minusta tuo on vain ja ainoastaan itsekkyyttä.
Minun mielestäni se on tietynlaista sosiaalista kömpelyyttä ja itsekyyttä (eli samoilla linjoilla 11 kanssa). Ja annas olla jos minä olen myöhässä! Sitten soi kyllä puhelin 2 min. päästä sovitusta ajasta että "Eikö meidän tasalta pitänyt nähdä?!?" Ja tyyppi jaksaa muistuttaa että "Nyt olin ite ajoissa". Juu. Kerran vuodessa näin päin.
Tuntuu että tällä myöhästelijä ihmiselllä ei muutenkaan ihan kaikki ole ns. hallussa. Hän saattaa alkaa tekemään jotakin asiaa, jättää sen kesken, alkaa tekemään toista asiaa, jättää kesken ja siirtyy kolmanteen. Ja sitten muistaa että ainii toi eka asiakin pitäs tehä ja hups, 2 tuntia menny eikä mitään saanu tehtyä. Keskittymishäiriö+ajantajuongelma? Niin ja ns. äitipäällä ei tuota voi selittää kun yksin asuu lapsettomana *huooooh*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja vielä kun jotkut tosiaan sanovat että "eivät ihmiset sitä tahallaan tee, he eivät vaan osaa ennakoida/tajua miten paljon heillä mihinkin menee aikaa". Tavallaan tämän ymmärrän että se ei ole tahallista mutta silti: miten ihmeessä ihminen ei voi kyetä tajuamaan miten paljon hänellä menee aikaa vaikka suihkussa käyntiin, pukemiseen ja meikkaamiseen? 30 elinvuotta takana eikä tiedä miten paljon aikaa menee perustoimiin? :O
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:51"]
Mä olen aina myöhässä ja mun mies ja lapsetkin on. Mä ihan oikeasti aloitan valmistautumisen lähtöön tuntia ennen, mutta silti kaikki kasautuu siihen viimeiseen viiteen minuuttiin. Mä en todellakaan tee sitä sen takia, etten kunnioittaisi ihmisiä. Mä en vaan yksinkertaisesti osaa olla ajoissa missään.
[/quote]
Kyllä tuo juurikin kertoo siitä, että et arvosta muiden ihmisten aikaa yhtä korkealle kuin omaasi. Jos kerran tiedät, että tunti ei riitä valmistautumiseen, on sinun joko alettava valmistautua aiemmin tai tehtävä jotain (esim laukun pakkaus) jo ennakkoon. "En osaa" on surkea tekosyy. Mitä ihmeen ennakoimattomia ja ennenkuulumattomia asioita siihen lähtöhetkeen muka AINA voi kasautua? Ja kyllä, minulla on lapsia, ja olemme aina paikalla mieluiten vähän etuajassa.
Mä.
Oon vaan hajamielinen. Teen lähtöä kyllä silloin kun pitäisikin.
Esimerkiksi töihin lähtiessä olen laskenut että riittää kun 7.00 lähden kotoa. Sitten se alkaakin. Auton avaimet hukassa, missä on lompakko, missä on lounarit, missä on työpaikan avain, missä on kotiavaimet. Vaikka olen tehnyt näille säilytyspaikkoja on aina joka aamu joku näistä hukassa.
Kun tulen töistä teen asiat mielestäni aina samalla tavalla. Riisun takin, riisun huivin, riisun kengät, lasken kännykän & avaimet käsistäni omille paikoilleen. Joskus kuitenkin avain unohtuu farkkujen taskuun, joskus käsilaukkuun, joskus käyn laskemassa kauppakassin keittiöön ensin ja avain kulkeutuukin keittiön pöydälle, josta kenties jonnekin muualle.
Tässä syy siihen miksi minä olen aina myöhässä.
Eikä mulla noi säilytysjutut ole auttaneet itse ongelmaan. Sen sijaan avaimet on nykyään aina sellasessa isossa värikkäässä nauhassa ja lompakot myös isoja ja värikkäitä. Nämä pienet jutut auttavat huomattavasti etsimisessä, mutta silti AINA lähtö viivästyy vähintään 15 minuuttia kun joku asia puuttuu.
Sitten jos joskus pääsen lähtemään ajallaan, ajattelen aikaa olevan ruhtinaallisesti ja hidastelen matkalla.
Puhumattakaan tietenkin vielä siitä että lapset viivästyttää joskus.
Mulla kyse on siitä hajamielisyydestä. Keskittymisongelmia vaikkapa työpaikalla ei ole.
No, syitä on monia. Huono ajantaju on yks. Mutta vallankäyttö on toinen. Mulla on yks kaveri, josta meni monta vuotta tajuta, että miksi se ei koskaan voi olla ajoissa. Sitten pääsin seuraamaan läheltä sen perhe-elämää ja muutenkin muitakin ihmissuhteita. Myöhässä oleminen on vaan yksi tapa saada toinen sopeutumaan omaan tahtiin. Toinen on esim. se, että jos ollaan yhdessä lähdössä johonkin, toinen saa odottaa viime tippaan saakka, että tämä kaveri alkaisi toimia. Sitten viimeisellä hetkellä juostaankin kieli vyön alla sinne, minne nyt olikin tarkoitus mennä. Tai lapset joutuu odottamaan pitkiäkin aikoja, että äiti saa aloitettua ruuan laiton. Jos lapset hoputtavat tai mankuvat nälkäänsä, odotus vain pitenee. Sovitut tapaamiset perutaan ja muutetaan monta kertaa ja jätetään kaveri ihmettelemään ja odottelemaan. Se on vallankäyttöä. Pakko muuten lisätä, että tällä mainitsemallani ihmisellä on jokin pakko määrätä jopa tahti, jolla kävellään.
[quote author="Vierailija" time="27.09.2013 klo 20:45"]
Kannattaa sopia tollasten tyyppien kanssa tapaamiset aina tuntia aiemmaksi kuin mitä oikeasti tarkottaa. Toimii, olen kokeillut. Ja eivät ne tyypit sitä tahallaan tee, niillä on ihan oikeasti se ajantaju hakusessa, eivät osaa ennakoida sitä, miten kauan mihinkin hommaan kuluu aikaa.
[/quote]
Juuri näin. Mun mieheni on tuollainen. Muuten hyvinkin älykäs (siis oikeasti), mutta ajantaju huono. Ei pysty hahmottamaan mitenkään paljonko asioihin menee aikaa, jos ei ole kyse jatkuvasti toistuvista asioista, jotta kokemusperäisesti tietää. Pystyy viemään lapsen ajoissa hoitoon, kun on oppinut paljonko aamutoimiin menee ja toistaa ne samanlaisia.
Jos pitääkin lähteä vaikka synttäreille, menee vaikeaksi, vaikka asiat ovat melkein samat kuin aamutoimissa: Eli pitää käydä suihkussa, ajaa parta, silittää vaatteet, pakata lahja, syödä ja syöttää lapsi, pukea itsensä ja lapsi (ja varautua, etten minä ole auttamassa meikkaamiseni aikana) ja siirtyä juhlapaikalle, menee vaikeaksi. Ei osaa arvioida kauanko tuohon menee ja jos arvioi, unohtaa jättää "riskivaraa" aikatauluun: Olettaa, että lapsi ei kiukuttele, mitään ei ole unohtunut, silitetylle paidalle kaatuukin kahvia tms ja aloittaa asioiden tekemisen viimeisellä hetkellä, jona arvelee ehtivänsä. Käytännössä aina tulee jotain, joten hänelle tulee joka kerta "yllättäen" hirveä kiire. Jos ei muuta, on pakko tehdä jotain lähtöön liittymätöntä, kuten järjestää eteisen sekaisin oleva hylly.
Itse teen vieraammista tapahtumista itselleni ketjun, jossa arvioin mitä minun pitää tehdä, jotta pääsen nykytilasta siihen toivottuun tilanteeseen ja paikkaan. Arvioin kauanko mihinkin tehtävään menee, lasken ajan taaksepäin siitä hetkestä, kun minun pitäisi olla jossain ja lisään vähän ylimääräistä. Tämä tulee minulta täysin automaattisesti ja nopeasti. Yritin joskus miestä saada tekemään saman, mutta joko tehtävä oli hänelle täysin mahdoton tai sitten ei tajunnut, miksi moista pitäisi tehdä, joten ei halunnut edes yrittää ajatella noin.
Olen todennut, että jotkut eivät näemmä vain pysty. Kyllä hänkin kriittisissä asioissa selviää ajoissa paikalle (kuten junaan, johon ostettu liput), mutta lähes joka kerran se tapahtuu hirveällä hösäämisellä ja viime tipassa.
Melkein kaikissa työpaikoissani on ollut ainakin yksi tällainen myöhästelijä. Itse olen aina ajoissa ja usein juuri se joka on paikalla varttia vailla. Ainakaan nämä tuntemani myöhästelijät eivät ole koskaan mitenkään ole osoittaneet olevansa itse pahoillaan myöhästelystään. Päinvastoin, tullessaan myöhässä jo aloitettuun palaveriin, he kovaäänisesti ja seikkaperäisesti vielä kertovat koko myöhästymiseensä johtavan "tarinan" ja hukkaavat vielä silläkin tavoin muiden osallistujien aikaa.