Lue keskustelun säännöt.
Haluaako joku oikeasti elää yli 80v?
30.08.2020 |
Lähinnä siis ajattelen niin, että kun joka paikassa varoitellaan, että jos elät näin ja näin menetät 2 vuotta elinaikaa.
Kyllä mä mieluummin syön nyt suklaata ja nautin elämästä. Olen ylipainoinen koska herkuttelen. Ei mua haittaa, jos kuolen 85v, enkä 95v. Kyllä musta tuntuu, että olen tuolloin jo ihan valmis muutenkin.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Sen voi tietää vasta siinä iässä.
https://areena.yle.fi/1-3050566
Niin just - mutta katso ihmeessä tuo nyt:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni on 84 v. ja edelleen firman toimari. Ei meinaa luovuttaa. Joka päivä klo 7 paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Ap kuolee paljon nuorempana kuin 80v.
Aivan, keski-ikäisenä diabeteskomplikaatioihin.
Isäni on yli 80-vuotias ja hiihtää yli 1000 km talvessa. Syksyllä kiertää kymmeniä kilometrejä metsässä etsimässsä meille nuoremmille marjapaikat valmiiksi. Syö terveellisesti puuroja, marjoja ja leseitä pysyäkseen kunnossa, Todellakin toivon ettei saa koronavirusta mistään, sillä ikä on koronaviruksessa suuri riskitekijä, vaikka kuinka olisi hyvässä kunnossa. Vanhin sukulainen on 96-vuotias ja järki pelaa hyvin ja asuu yksin omassa asunnossaan. Elämä voi olla yli 80-vuotiaalla parempaa ja he saattavat arvostaa elämää enemmän kuin moni nuorempi. Tosin harva iäkäskään haluaa elää pitkään, jos elämä on elämistä liikuntakyvyttömänä, vaipoissa ja syötettävänä toisten armoilla tai pakotettuna asumaan kotona silloinkin kuin kaatuilee, katkoo luitaan ja sairaalasta lähetetään aina takaisin kotiin pelkäämään. Kukapa nuorempikaan sellaista haluaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä siis ajattelen niin, että kun joka paikassa varoitellaan, että jos elät näin ja näin menetät 2 vuotta elinaikaa.
Kyllä mä mieluummin syön nyt suklaata ja nautin elämästä. Olen ylipainoinen koska herkuttelen. Ei mua haittaa, jos kuolen 85v, enkä 95v. Kyllä musta tuntuu, että olen tuolloin jo ihan valmis muutenkin.
Ap kertoo olevansa ylipainoinen ja tekstin perusteella nuorehko ihminen. Tunnen monta n 45 vuotiasta ihmistä, joilla on jo merkittävä ylipaino. Ylipainoon liittyy monia sairauksia, verenpaine, diabetes, syöpäsairaudet jne. Ylipaino lisää myös vakavaa sairastumista (sydäninfarkti, aivoinfarkti jne) siellä elämän loppupuolella, joten tuo ylipainoinen luultavasti ei saavutakaan kovin korkeaa ikää tai tuo vakava sairastuminen heikentää kovasti elämänlaatua.
Olen itse yli 70 v ja toivon itselleni ja miehelleni vielä monia terveitä vuosia. Siinä meillä itsellä on vastuu, täytyy syödä terveellisesti, liikkua kovasti, harrastaa, lukea ja pitää mieli virkeänä.Olen utelias katsomaan, mihin tämä maailma menee, miten lasten ja lastenlasten elämä kulkee. Haluan myös olla tukena ja apuna nuoremmille polville.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kuolee paljon nuorempana kuin 80v.
Aivan, keski-ikäisenä diabeteskomplikaatioihin.
Ja pelkästään siksi, kun haluaa mussuttaa suklaalevyn päivässä!
Kovin on köyhät nautinnot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Syön suklaalevyn päivässä, ylipainoa 40 kiloa, enkä usko eläväni lähellekään 80-vuotta.
Miksi teet niin? Ei kukaan voi olla niin addiktoitunut suklaaseen.
Ap vetää herkkuja, saa aivoinfarktin ennen eläkeikää ja elää viimeiset vuodet halvaantuneena ja puhekyvyttömänä sängynpohjalla. Mut ei se mitään, tärkeintä että saa herkutella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
en tod halua. en olis halunnut elää edes kolmekymppiseksi. n31
Todella apaattista väkeä täällä kun tämänkaltaiset viestit aina kahmii huomattavat yläpeukutukset muiden ihmisvihaviestien ohella. Varsinainen goottiyhteistö.
Surkeimpia tapauksia ovat ne, jotka ovat kovakuntoisia olleet nuorena ja elävät siksi pitkään. Mutta dementia ja alzheimer vie jo 60-70 vuotiaana. Mutta fyysinen kunto kun on hyvä, elävät päälle ysikymppisiksi.
Oma äitini toivoo kovasti jo pääsevänsä pois. Ikää on vähän päälle 80v. Niin monenlaista vaivaa ja kremppaa on jo tällä hetkellä, että sanoo nähneensä jo tämän elämän ja olisi valmis jo kuolemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En haluaisi elää vanhaksi ainakaan kenenkään riesaksi. Jos olen itse kykenemätön asioimaan wc:ssä tai henkisesti ihan vihanneksen tasolla en koe että olisin enään elämän arvoinen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Enpä tunne 80-vuotiasta, joka haluaisi kuolla.
Jaa, pappani oli ollut jo aika pitkään sitä mieltä kuollessaan 98-vuotiaana, että kylläpä sitä täältä joutaisi jo pois. Mummo oli kuollut jo yli 20v sitten eikä pappa ilmeisesti löytänyt enää sisältöä elämäänsä, jokainen päivä oli samanlaista rutiinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua. Olen seurannut vanhempien (ja muidenkin sukulaisteni) elämän loppukaarta, ja todennut että mieluummin lähtisin saappaat jalassa pään vielä toimiessa. Isä makasi vuodepotilaana lähes 5 vuotta ennen kuolemaansa, täysin avustettuna ja muistamattomana kunnes kuoli 89 vuotiaana. Äiti (91v) on matkalla samaan, muisti on olematon ja liikunta - ja toimintakyky lähes mennyt. Mitä elämää tuollainen on? Eri asia on, jos on terve ja toimintakykyinen, mutta sukurasitteet on ainakin mulla niin huonot, että tuskin vältyn Alzheimerilta, vaikka toistaiseksi olenkin hyväkuntoinen.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat yli 80-vuotiaita, ja elävät edelleen täysipainoista elämää: asuvat omakotitalossa, jota hoitavat itse, mökkeilevät, marjastavat, lenkkeilevät ja jaksavat vielä hemmotella meitä lapsia ja lapsenlapsia (joskus vähän liikaakin :)). Olen todella kiitollinen ja onnekas että ovat jaksaneet pitää itsestään huolta ja elämä on ollut heille suotuisa. Miksi en itse haluaisi elää samalla tavalla vanhana?
palk
Puhut kakkaa. Elinikä johtuu yhtä paljon geeneistä kuin ns. terveistä elintavoista. Sinulla vain on käynyt hyvä tuuri. Omassa suvussani ei juuri kukaan elä yli kahdeksankymppiseksi, vaikka tekisi mitä. Ja ei, eivät ole alkoholisteja tai merkittävästi ylipainoisiakaan olleet kukaan. Useimmat on korjannut syöpä, eivätkä viimeiset elinvuodet olleet kovin hohdokkaita.
Vierailija kirjoitti:
Joo, hienoa elämää maata vaipat jaloissa mölisemässä muistisairaana laitoksessa. Pääasia että elää pitkään...
Isoäitini eli 98 vuotiaaksi, asui kotitalossaan loppuun saakka. Kotiavustaja kävi muutaman viimeisen vuoden aikana kerran viikossa avustamassa siivouksessa, kun talo oli iso ja samalla varmisti, että kaikki on hyvin, kun lapset asuivat yli 50-2000 km päässä, eivätkä aina ehtineet seuraamaan.
Hän eli täyden elämän loppuun saakka, oli kiinnostunut maailman menosta ja politiikasta - osallistui aina keskusteluun kaikista aiheista, kaikkien kanssa ja heitti sekaan tarvittaessa myös terävää kritiikkiä, myös viimeisien vuosiensa aikana. Nukkui rauhallisesti pois, ilman erityisiä vakavia sairauksia. Ei kyllästynyt elämään edes elämänsä ehtoopuolella. Ei tietääkseni käyttänyt vaippoja. Kuoli myös kotona.
En haluaisi. Mummini eli täysjärkisenä 99-vuotiaaksi, mutta hän kärsi useamman vuoden ajan hirvittävistä kivuista sydämensä vuoksi.
En tiedä haluanko elää edes eläkkeelle asti, jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa elämääni. Mutta jos olisi joku jonka kanssa jakaa elämäni niin tottakai pidempään eläminen olisi kivaa kunhan fyysinen kunto olisi hyvä. Mutta jos fysiikka ei kestä niin turhaan sitä "kituuttaa".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Enpä tunne 80-vuotiasta, joka haluaisi kuolla.
Jaa, pappani oli ollut jo aika pitkään sitä mieltä kuollessaan 98-vuotiaana, että kylläpä sitä täältä joutaisi jo pois. Mummo oli kuollut jo yli 20v sitten eikä pappa ilmeisesti löytänyt enää sisältöä elämäänsä, jokainen päivä oli samanlaista rutiinia.
Taas todiste siitä että miesten elämä menettää merkityksensä ilman naista. Aira Samulin taas todiste että ilman miestä pärjää ihan hyvin täynnä enegiaa vaikka miten vanhaksi. Aivan kuten täälläkin palstalla on monet kerrat toitotettu.
en tod halua. en olis halunnut elää edes kolmekymppiseksi. n31